Kokoomus http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132445/all Sat, 21 Apr 2018 07:47:03 +0300 fi "Taluttiko Hjallis Petterin miinaan!?" http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254154-taluttiko-hjallis-petterin-miinaan <p>Noin kyselin kirjoituksessani 16.62016. Silloin Hjallis &quot;nosti &quot; Petterin kokoomuksen puheenjohtajaksi.</p><p>Aavistus oli, mutta enpä arvannut että se tapahtuisi näin.</p><p>Liikemiehenä hän on tottunut &quot;junailemaan&quot; eikä sivusta seuraamaan. &nbsp; Kun siellä eduskunnassa istuu takarivissä ja tuumailee se alkaa risoa miestä, jonka pitäisi omasta mielestään olla esillä ja eturivissä.</p><p>Mitä siinä liikemis muuta kuin &quot;oma firma pystyyn&quot;, silloin voi toteutaa visioitaa.</p><p>Taitaa Hjallis jäädä historiaan miehenä, joka kaatoi Sipilän hallituksen ja paljon puhutun Soten.</p><p>Pohdinnan aiheeksi jää, pelastiko Hjallis tällä toimellaan Suomen ja mejät suomalaiset?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Noin kyselin kirjoituksessani 16.62016. Silloin Hjallis "nosti " Petterin kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Aavistus oli, mutta enpä arvannut että se tapahtuisi näin.

Liikemiehenä hän on tottunut "junailemaan" eikä sivusta seuraamaan.   Kun siellä eduskunnassa istuu takarivissä ja tuumailee se alkaa risoa miestä, jonka pitäisi omasta mielestään olla esillä ja eturivissä.

Mitä siinä liikemis muuta kuin "oma firma pystyyn", silloin voi toteutaa visioitaa.

Taitaa Hjallis jäädä historiaan miehenä, joka kaatoi Sipilän hallituksen ja paljon puhutun Soten.

Pohdinnan aiheeksi jää, pelastiko Hjallis tällä toimellaan Suomen ja mejät suomalaiset?

]]>
0 http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254154-taluttiko-hjallis-petterin-miinaan#comments Hjallis Harkimo Kokoomus Sat, 21 Apr 2018 04:47:03 +0000 Elle Marketta Lazarov http://ellelazarov.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254154-taluttiko-hjallis-petterin-miinaan
Mihin Harkimon- Jungnerin irtiotto johtaa? http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254096-mihin-harkimon-jungnerin-irtiotto-johtaa <p>Aiheuttaako&nbsp; kokoomuksenkin valtapeli&nbsp; persut tai väyryset?&nbsp; Onko Harkimon&nbsp; ja Jungnerin&nbsp; poliittinen &rdquo;avioliitto&rdquo; ja irtiotto merkki kokoomuksen sirpaloitumisesta ja hajaannuksesta?</p><p>Käykö niin, että kokoomus menettää havittelemansa&nbsp; vaalivoiton tulevissa ek-vaaleissa eikä Orposta tulekaan toivottua pääministeriä nähtyjen sdp-voittoisten gallup-numeroiden enteillessä vaalitappiota &rdquo;sekoomukselle&rdquo; ja voittoa demareille? Onko SDP:n puheenjohtaja Rinne tuleva pääministeri?</p><p>Eli tuleeko SDP:stä ek-vaalien jälkeen pääministeripuolue ja uusi sylkykuppi Suomen erimieliselle, poliittiselle mediakentälle? Suomessahan oppositio ja hallitus ovat kuin tuli ja vesi eli periaatteessa oppositio vastustaa aina kaikkea mitä hallitus&nbsp; esittää.&nbsp;&nbsp; Onko tämä mielestänne parasta mahdollista organisaatio-ja hallintopolitiikkaa? Kysyn vaan. Minusta ei.</p><p>Onko tämä&nbsp;&nbsp; irtiotto kokoomuksesta&nbsp; Harkimolta ja Jungnerilta selvä näpäys&nbsp; epäisänmaalliselle ja yltiö- ja eurokapitalistiselle kokoomukselle ja&nbsp; myös vastalause&nbsp; kokoomuksen kaupunkivalta- ja metropolipolitiikkaa&nbsp; sekä kansainvälisiä suuryrityksiä&nbsp; suosivaa sote-ym.veroparatiisipolitiikkaa vastaan? Onko kokoomus liian elitistinen puolue eikä huomioi koko kansan tarpeita&nbsp; kehäkolmosen tuolla puolen?</p><p>Mistä tämä Harkimon ja Jungnerin uuden puolueen perustamisajatus&nbsp; johtuu pohjimmiltaan? Kenen tarpeita se palvelee?</p><p>Vai onko kysymys vain pelkästään poliittisesta revanssista, kitkeryydestä ja ja valtapelistä kuten Väyrysenkin lehmänkäännöksillä? Mitä tämä kertoo kokoomuksesta ylipäätään?</p><p>PS. Miten tämä vaikuttaa hallituspolitiikkaan eduskunnassa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aiheuttaako  kokoomuksenkin valtapeli  persut tai väyryset?  Onko Harkimon  ja Jungnerin  poliittinen ”avioliitto” ja irtiotto merkki kokoomuksen sirpaloitumisesta ja hajaannuksesta?

Käykö niin, että kokoomus menettää havittelemansa  vaalivoiton tulevissa ek-vaaleissa eikä Orposta tulekaan toivottua pääministeriä nähtyjen sdp-voittoisten gallup-numeroiden enteillessä vaalitappiota ”sekoomukselle” ja voittoa demareille? Onko SDP:n puheenjohtaja Rinne tuleva pääministeri?

Eli tuleeko SDP:stä ek-vaalien jälkeen pääministeripuolue ja uusi sylkykuppi Suomen erimieliselle, poliittiselle mediakentälle? Suomessahan oppositio ja hallitus ovat kuin tuli ja vesi eli periaatteessa oppositio vastustaa aina kaikkea mitä hallitus  esittää.   Onko tämä mielestänne parasta mahdollista organisaatio-ja hallintopolitiikkaa? Kysyn vaan. Minusta ei.

Onko tämä   irtiotto kokoomuksesta  Harkimolta ja Jungnerilta selvä näpäys  epäisänmaalliselle ja yltiö- ja eurokapitalistiselle kokoomukselle ja  myös vastalause  kokoomuksen kaupunkivalta- ja metropolipolitiikkaa  sekä kansainvälisiä suuryrityksiä  suosivaa sote-ym.veroparatiisipolitiikkaa vastaan? Onko kokoomus liian elitistinen puolue eikä huomioi koko kansan tarpeita  kehäkolmosen tuolla puolen?

Mistä tämä Harkimon ja Jungnerin uuden puolueen perustamisajatus  johtuu pohjimmiltaan? Kenen tarpeita se palvelee?

Vai onko kysymys vain pelkästään poliittisesta revanssista, kitkeryydestä ja ja valtapelistä kuten Väyrysenkin lehmänkäännöksillä? Mitä tämä kertoo kokoomuksesta ylipäätään?

PS. Miten tämä vaikuttaa hallituspolitiikkaan eduskunnassa?

]]>
16 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254096-mihin-harkimon-jungnerin-irtiotto-johtaa#comments Kokoomus Politiikka Fri, 20 Apr 2018 06:35:38 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254096-mihin-harkimon-jungnerin-irtiotto-johtaa
Mihin Harkimon- Jungnerin irtiotto johtaa? http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254094-mihin-harkimon-jungnerin-irtiotto-johtaa <p>Aiheuttaako&nbsp; kokoomuksenkin valtapeli&nbsp; persut tai väyryset?&nbsp; Onko Harkimon&nbsp; ja Jungnerin&nbsp; poliittinen &rdquo;avioliitto&rdquo; ja irtiotto merkki kokoomuksen sirpaloitumisesta ja hajaannuksesta?</p><p>Käykö niin, että kokoomus menettää havittelemansa&nbsp; vaalivoiton tulevissa ek-vaaleissa eikä Orposta tulekaan toivottua pääministeriä nähtyjen sdp-voittoisten gallup-numeroiden enteillessä vaalitappiota &rdquo;sekoomukselle&rdquo; ja voittoa demareille? Onko SDP:n puheenjohtaja Rinne tuleva pääministeri?</p><p>Eli tuleeko SDP:stä ek-vaalien jälkeen pääministeripuolue ja uusi sylkykuppi Suomen erimieliselle, poliittiselle mediakentälle? Suomessahan oppositio ja hallitus ovat kuin tuli ja vesi eli periaatteessa oppositio vastustaa aina kaikkea mitä hallitus&nbsp; esittää.&nbsp;&nbsp; Onko tämä mielestänne parasta mahdollista organisaatio-ja hallintopolitiikkaa? Kysyn vaan. Minusta ei.</p><p>Onko tämä&nbsp;&nbsp; irtiotto kokoomukseta&nbsp; Harkimolta ja Jungnerinlta selvä näpäys&nbsp; epäisänmaalliselle ja yltiö- ja eurokapitalistiselle kokoomukselle ja&nbsp; myös vastalause&nbsp; kokoomuksen kaupunkivalta- ja metropolipolitiikkaa&nbsp; sekä kansainvälisiä suuryrityksiä&nbsp; suosivaa sote-ym.veroparatiisipolitiikkaa vastaan? Onko kokoomus liian elitistinen puolue eikä huomioi koko kansan tarpeita&nbsp; kehäkolmosen tuolla puolen?</p><p>Mistä tämä Harkimon ja Jungnerin uuden puolueen perustamisajatus&nbsp; johtuu pohjimmiltaan? Kenen tarpeita se palvelee?</p><p>Vai onko kysymys vain pelkästään poliittisesta revanssista, kitkeryydestä ja ja valtapelistä kuten Väyrysenkin lehmänkäännöksillä?</p><p>PS. Miten tämä vaikuttaa hallituspolitiikkaan eduskunnassa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aiheuttaako  kokoomuksenkin valtapeli  persut tai väyryset?  Onko Harkimon  ja Jungnerin  poliittinen ”avioliitto” ja irtiotto merkki kokoomuksen sirpaloitumisesta ja hajaannuksesta?

Käykö niin, että kokoomus menettää havittelemansa  vaalivoiton tulevissa ek-vaaleissa eikä Orposta tulekaan toivottua pääministeriä nähtyjen sdp-voittoisten gallup-numeroiden enteillessä vaalitappiota ”sekoomukselle” ja voittoa demareille? Onko SDP:n puheenjohtaja Rinne tuleva pääministeri?

Eli tuleeko SDP:stä ek-vaalien jälkeen pääministeripuolue ja uusi sylkykuppi Suomen erimieliselle, poliittiselle mediakentälle? Suomessahan oppositio ja hallitus ovat kuin tuli ja vesi eli periaatteessa oppositio vastustaa aina kaikkea mitä hallitus  esittää.   Onko tämä mielestänne parasta mahdollista organisaatio-ja hallintopolitiikkaa? Kysyn vaan. Minusta ei.

Onko tämä   irtiotto kokoomukseta  Harkimolta ja Jungnerinlta selvä näpäys  epäisänmaalliselle ja yltiö- ja eurokapitalistiselle kokoomukselle ja  myös vastalause  kokoomuksen kaupunkivalta- ja metropolipolitiikkaa  sekä kansainvälisiä suuryrityksiä  suosivaa sote-ym.veroparatiisipolitiikkaa vastaan? Onko kokoomus liian elitistinen puolue eikä huomioi koko kansan tarpeita  kehäkolmosen tuolla puolen?

Mistä tämä Harkimon ja Jungnerin uuden puolueen perustamisajatus  johtuu pohjimmiltaan? Kenen tarpeita se palvelee?

Vai onko kysymys vain pelkästään poliittisesta revanssista, kitkeryydestä ja ja valtapelistä kuten Väyrysenkin lehmänkäännöksillä?

PS. Miten tämä vaikuttaa hallituspolitiikkaan eduskunnassa?

]]>
0 http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254094-mihin-harkimon-jungnerin-irtiotto-johtaa#comments Kokoomus Politiikka Fri, 20 Apr 2018 06:34:24 +0000 Kari Kilpiö http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254094-mihin-harkimon-jungnerin-irtiotto-johtaa
Nostan hattua Harkimolle - Lisää samanlaista, kiitos! http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254069-nostan-hattua-harkimolle-lisaa-samanlaista-kiitos <p>Olen aina pitänyt Hjallis Harkimoa turhanpäiväisenä koheltajana, enkä näe mitään syytä muuttaa käsitystäni hänestä. Nostan silti hänelle hattua ja kumarran kunnioituksesta, sillä hänen näkyvä eronsa Kokoomuksesta oli teko, joka saattaa osoittautua suomalaiselle parlamentarismille arvokkaaksi.</p><p>Nykyinen mallimme, jossa hallitus istuu taatusti aina neljä vuotta, touhuistaan täysin riippumatta, on ikävä ja turmiollinen, ja se perustuu vain ja ainoastaan puoluekuriin ja ryhmäkuriin.</p><p>Erityisesti juuri hallituspuolueiden kansanedustajat toimivat nykyään puhtaasti kumileimasimina, palvellen nöyrästi puolueittensa puheenjohtajia. Kansaa ja äänestäjiään he eivät palvele yhtenäkään päivänä.</p><p>Toivottavasti Harkimon teko herättää terveitä ajatuksia kaikissa kansanedustajissa ja erityisesti puolueitten puheenjohtajissa.</p><p>Olen hyvin kauan, jo vuosikymmeniä, odottanut milloin selkärangat palaavat eduskuntaan. Jos ne palaavat niin lähes kenenkään ei tarvitse puolueestaan erota.</p><p>Eikä siinä vielä kaikki; jos selkärangat palaavat eduskuntaan, ja ne myös otetan käyttöön, tulee kansanedustajista, puoluejohtajista ja hallituksista pitkästä aikaa kansan ja äänestäjien palvelijoita.</p><p>Näin on asia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen aina pitänyt Hjallis Harkimoa turhanpäiväisenä koheltajana, enkä näe mitään syytä muuttaa käsitystäni hänestä. Nostan silti hänelle hattua ja kumarran kunnioituksesta, sillä hänen näkyvä eronsa Kokoomuksesta oli teko, joka saattaa osoittautua suomalaiselle parlamentarismille arvokkaaksi.

Nykyinen mallimme, jossa hallitus istuu taatusti aina neljä vuotta, touhuistaan täysin riippumatta, on ikävä ja turmiollinen, ja se perustuu vain ja ainoastaan puoluekuriin ja ryhmäkuriin.

Erityisesti juuri hallituspuolueiden kansanedustajat toimivat nykyään puhtaasti kumileimasimina, palvellen nöyrästi puolueittensa puheenjohtajia. Kansaa ja äänestäjiään he eivät palvele yhtenäkään päivänä.

Toivottavasti Harkimon teko herättää terveitä ajatuksia kaikissa kansanedustajissa ja erityisesti puolueitten puheenjohtajissa.

Olen hyvin kauan, jo vuosikymmeniä, odottanut milloin selkärangat palaavat eduskuntaan. Jos ne palaavat niin lähes kenenkään ei tarvitse puolueestaan erota.

Eikä siinä vielä kaikki; jos selkärangat palaavat eduskuntaan, ja ne myös otetan käyttöön, tulee kansanedustajista, puoluejohtajista ja hallituksista pitkästä aikaa kansan ja äänestäjien palvelijoita.

Näin on asia.

]]>
51 http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254069-nostan-hattua-harkimolle-lisaa-samanlaista-kiitos#comments Demokratia Hjallis Harkimo Kokoomus Parlamentarismi Siviilirohkeus Thu, 19 Apr 2018 13:45:37 +0000 Pekka Siikala http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254069-nostan-hattua-harkimolle-lisaa-samanlaista-kiitos
Harkimo lorottaa antaumuksella kokoomuksen muroihin http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254062-harkimo-lorottaa-antaumuksella-kokoomuksen-muroihin <p>Liikemies Harry Hjallis Harkimo oli kokoomukselle kallisarvoinen henkilö eduskuntavaaleissa 2015, sillä hän sai tuolloin 11&nbsp;416 henkilöä äänestämään itseään. Se oli kokoomuksessa Alexander Stubbin jälkeen toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiirissä ja tuplamäärä verrattuna esimerkiksi ministeriksi kesällä 2016 nousseeseen Kai Mykkäseen.</p><p>Sen jälkeen Harkimo ei ole kunnostautunut varsinaisesti puolueensa uskollisimpana palvelijana. Hän ei ole käyttänyt eduskunnan suuressa salissa aktiivisesti puheenvuoroja, <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/tilastojajaraportteja/Documents/poissaolotilasto-TaV-kevatistuntokausi-2017.pdf">hän on ollut varsin usein pois</a> edustamansa talousvaliokunnan kokouksista (<a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/p313825/">vaikkakin sanoo puhuneensa valiokunnissa</a>) ja on jäänyt monelle kansanedustajakollegalleen varsin vieraaksi.</p><p>Televisiossa suorapuheinen Harkimo toki on tuon tuosta joko omassaan tai muiden ohjelmissa. Verkossa hän on myös näkyvä blogeineen ja Twitterissä yli 100&nbsp;000:lla seuraajallaan.</p><p>Viime aikoina Harkimo on kunnostautunut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ja puolueensa puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon ajaman sote-uudistuksen ja myös puolueensa toiminnan yleisempänä arvostelijana.&nbsp;&nbsp;</p><p>Harkimo nosti hiljattain esille kriittisen havaintonsa kokoomuksen sosiaaliturvan uudistamismallista, että se olisi puhtaasti puheenjohtaja Orpon luomus. &rdquo;Siis Orpo oli avustajansa kanssa päättänyt, että tämä on kokoomuksen malli. Siis vain nämä kaksi pääsevät siihen päättäjien tilataksiin&rdquo;, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245334-miten-kukaan-kehtaa-puhua-demokratiasta-suomessa-hjallis-harkimolta-kova-ulostulo">Harkimo nurisi kirjoituksessaan.</a></p><p>Harkimon edustajakollega Juhana Vartiainen (kok.) joutui huomauttamaan sarkastisesti, että &rdquo;Universal Credit -sosiaaliturvaa on vuoden ajan kehitelty eduskuntaryhmän kannustinloukkutyöryhmässä. Tämän ja muiden vastaavien ryhmien kokouksiin on kaikilla ryhmän edustajilla vapaa pääsy&rdquo;.</p><p>Uusimpana uutena Harkimon nimi on liitetty hankkeeseen, jossa ollaan muodostamassa uutta poliittista liikettä Suomeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246629-kokoomuksen-verkkouutiset-harkimo-kiistaa-irtautumisen-tama-oli-selva-viesti-hanelta">Kalle Jokinen on ampunut tätä tietoa tänään alas</a> kokoomuksen Verkkouutisissa. Jokisen mukaan Harkimo kiisti keskustelussa, että olisi irtautumassa kokoomuksesta tai keräämässä sote-uudistusta vastustavaa eduskuntaliittoumaa.&nbsp;</p><p>Kokoomuksen pakka on joka tapauksessa sekaisin ja sitä sekoittaa entisestään Harkimon omapäinen puuhastelu, antaumuksellinen kokoomuksen muroihin lorottelu. SDP on vienyt gallup-johtopaikan, ja myös Harkimoa selvästi sote-asiantuntevampi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) tekee kaikkensa, jotta Sipilän ja Orpon sote-uudistus ei toteutuisi.</p><p>Vaikka Harkimo ja Lepomäki eivät tiettävästi tee juuri yhteistyötä, samalle henkilölle he tekevät palvelusta: SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle. Hänestä tulee seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pääministeri sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän kokoomuslaiset tekevät irtiottojaan.</p><p>Lepomäen poliittiselle uralle tästä hässäkästä voi viime kädessä tulla vaikka nostetta. Talouselämän toimittaja Matti Virtanen kysyi tänään Lepomäeltä, mistä asemasta hän aikoo poliittisia haaveitaan toteuttaa, kenties pääministerinä?</p><p>&rdquo;Ei vielä&rdquo;, Lepomäki vastasi. (<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/lepomaki-toivoo-jungnerille-onnea-mutta-ei-lahde-mukaan-uuteen-liikkeeseen/d16295a9-9495-3e10-b795-fc89084e5689">Lue Lepomäen tänä aamuna tehty haastattelu ja katso video täältä</a>)</p><p>Harkimon tulevista poliittisista kuvioista kuulemme uutta tietoa vielä tänään. MTV:n ja Ylen mukaan <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246635-nyt-tuli-pommi-lahde-mtvlle-hjallis-harkimo-eroaa-kokoomuksesta">hän olisi kuitenkin eroamassa kokoomuksesta</a>.</p><p>&nbsp;</p> Liikemies Harry Hjallis Harkimo oli kokoomukselle kallisarvoinen henkilö eduskuntavaaleissa 2015, sillä hän sai tuolloin 11 416 henkilöä äänestämään itseään. Se oli kokoomuksessa Alexander Stubbin jälkeen toiseksi eniten Uudenmaan vaalipiirissä ja tuplamäärä verrattuna esimerkiksi ministeriksi kesällä 2016 nousseeseen Kai Mykkäseen.

Sen jälkeen Harkimo ei ole kunnostautunut varsinaisesti puolueensa uskollisimpana palvelijana. Hän ei ole käyttänyt eduskunnan suuressa salissa aktiivisesti puheenvuoroja, hän on ollut varsin usein pois edustamansa talousvaliokunnan kokouksista (vaikkakin sanoo puhuneensa valiokunnissa) ja on jäänyt monelle kansanedustajakollegalleen varsin vieraaksi.

Televisiossa suorapuheinen Harkimo toki on tuon tuosta joko omassaan tai muiden ohjelmissa. Verkossa hän on myös näkyvä blogeineen ja Twitterissä yli 100 000:lla seuraajallaan.

Viime aikoina Harkimo on kunnostautunut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ja puolueensa puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon ajaman sote-uudistuksen ja myös puolueensa toiminnan yleisempänä arvostelijana.  

Harkimo nosti hiljattain esille kriittisen havaintonsa kokoomuksen sosiaaliturvan uudistamismallista, että se olisi puhtaasti puheenjohtaja Orpon luomus. ”Siis Orpo oli avustajansa kanssa päättänyt, että tämä on kokoomuksen malli. Siis vain nämä kaksi pääsevät siihen päättäjien tilataksiin”, Harkimo nurisi kirjoituksessaan.

Harkimon edustajakollega Juhana Vartiainen (kok.) joutui huomauttamaan sarkastisesti, että ”Universal Credit -sosiaaliturvaa on vuoden ajan kehitelty eduskuntaryhmän kannustinloukkutyöryhmässä. Tämän ja muiden vastaavien ryhmien kokouksiin on kaikilla ryhmän edustajilla vapaa pääsy”.

Uusimpana uutena Harkimon nimi on liitetty hankkeeseen, jossa ollaan muodostamassa uutta poliittista liikettä Suomeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen on ampunut tätä tietoa tänään alas kokoomuksen Verkkouutisissa. Jokisen mukaan Harkimo kiisti keskustelussa, että olisi irtautumassa kokoomuksesta tai keräämässä sote-uudistusta vastustavaa eduskuntaliittoumaa. 

Kokoomuksen pakka on joka tapauksessa sekaisin ja sitä sekoittaa entisestään Harkimon omapäinen puuhastelu, antaumuksellinen kokoomuksen muroihin lorottelu. SDP on vienyt gallup-johtopaikan, ja myös Harkimoa selvästi sote-asiantuntevampi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) tekee kaikkensa, jotta Sipilän ja Orpon sote-uudistus ei toteutuisi.

Vaikka Harkimo ja Lepomäki eivät tiettävästi tee juuri yhteistyötä, samalle henkilölle he tekevät palvelusta: SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle. Hänestä tulee seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pääministeri sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän kokoomuslaiset tekevät irtiottojaan.

Lepomäen poliittiselle uralle tästä hässäkästä voi viime kädessä tulla vaikka nostetta. Talouselämän toimittaja Matti Virtanen kysyi tänään Lepomäeltä, mistä asemasta hän aikoo poliittisia haaveitaan toteuttaa, kenties pääministerinä?

”Ei vielä”, Lepomäki vastasi. (Lue Lepomäen tänä aamuna tehty haastattelu ja katso video täältä)

Harkimon tulevista poliittisista kuvioista kuulemme uutta tietoa vielä tänään. MTV:n ja Ylen mukaan hän olisi kuitenkin eroamassa kokoomuksesta.

 

]]>
69 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254062-harkimo-lorottaa-antaumuksella-kokoomuksen-muroihin#comments Kotimaa Hjallis Harkimo Kokoomus Thu, 19 Apr 2018 10:39:07 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254062-harkimo-lorottaa-antaumuksella-kokoomuksen-muroihin
Nuorsuomalaiset 2.0? http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254031-nuorsuomalaiset-20 <p>Poliittisten mannerlaattojen liike vaikuttaa jatkuvan. Ensiksi perussuomalaiset nousivat, vajosivat ja hajosivat. Seuraavana vuorossa on ilmeisesti oikeistokentässä tapahtuva murros. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner kun ovat ilmeisesti puuhaamassa uutta liikettä, jonka johtotähtenä lienee oikeistolainen markkinaliberalismi. Liikkeen tuloa pohjustavan, Jungnerin muutama päivä sitten julkaiseman kolumnin voi lukea<a href="https://www.verkkouutiset.fi/miten-politiikka-disruptoidaan/"> täältä.</a> Kovin maanläheiseksi sitä ei voi luonnehtia, koska esimerkiksi tällainen kahden korkeakoulututkinnon ihminen joutui selvittämään &rdquo;disruption&rdquo; tarkoituksen sivistyssanakirjasta.</p><p>Yhtä kaikki. Kokoomuksen johdossa tykättäneen kyttyrää, eikä Vihreissäkään välttämättä olla tohkeissaan. Ei, vaikka puolueen virallinen uusliberaali Antero Vartia ehti irtisanoutumaan koko hankkeesta.</p><p>Noh, mitäs tämä sitten tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle? Omalla tapaa kyseessä on mahdollisesti nuorsuomalaisten paluu. Kyseinen jo poliittiseen historiaan vaipunut puolue sai suuren kohun siivittämänä kaksi kansanedustajaa vuoden 1995 vaaleissa. Mikäli koko kuvio etenee, tulee oikeistolaiselle politiikan teon kentälle pro-bisnes &ndash;vaihtoehdon sijasta pro-market &ndash;valinta. &nbsp;Ja se saattaa oikeasti olla huomattavasti houkuttelevampi monelle Lepomäen ja Harkimon hengenheimolaiselle, jotka uskovat kohtuullisen rajoittamattomaan markkinatalouteen.</p><p>Tällainen puolue (tai miksi se aikookaan itseään kutsua) olisi mitä todennäköisimmin myös leikkaamaan yritystuista, jotka ovat monella tapaa ongelmallisia puhtaalle kilpailuajattelulle. Tähän ns. porvarihallitus ei tunnetusti kyennyt. Tietyt yritykset kun olisivat kärsineet.</p><p>Jungner ja Harkimo saattavat myös esitellä poliittisen liikkeensä puoluekentän ulkopuolisena toimijana, joka olisi ikään kuin puhdas pulmunen ja kirkasotsainen uudistaja. Tämähän toki on kikkailua, koska kyseiset herrat ovat yhteiskunnallisia pelaajia jos jotkut. He ovat myös osa vakiintunutta eliittiä. Ulkokuoren tarkoitus olisi hämätä ja näyttää hyvältä mediassa. Ehkä tarkoitus ei olisi aivan läpinäkyvästi kopioida Emmanuel Macronia, koska epäaito &rdquo;kansanliike&rdquo; (kuten vaikka siniset) ei varmasti ole menestys. Tai kenties toimintamallia haetaan Italian viiden tähden liikkeestä, jossa poliittiset kannat muodostetaan nettiäänestyksen pohjalta. Tosin siinä saattaisi käydä niin, että ihmiset äänestäisivät väärin johtajiensa mielestä.</p><p>Tosin Jungnerista tai Harkimosta ei välttämättä olisi tämän liikkeen aidoksi johtohahmoksi. Ainakin jos äänissä mitataan, ei esimerkiksi Mikael Jungnerin viimeisin vaalimenestys ollut kovinkaan häävi. Vuosikausia kestäneestä valtakunnan julkisuudessa paistattelusta huolimatta varavaltuutetun pestiä ja 379 ääntä kuntavaaleissa Helsingissä ei voine pitää aivan putkeen menneenä kuviona.</p><p>Se, mitä tämä liike voi saada aikaan lyhyellä tähtäimellä, olisi sote-uudistuksen kaatuminen. Eikä se olisi laisinkaan huono asia. Harkimo tunnetusti on sen äärimmäisen suuri kriitikko. Ja tiedä vaikka hänen kelkkaansa lähtisi useampikin kokoomuksen kansanedustaja. Tähän yhtälöön kun lisää sen, että aika moni sininen on varmasti huomannut poliittisen tulevaisuutensa mustaksi, saattaa tulijoita olla laajemmaltakin rintamalta. Mielenkiintoista on sekin, että Elina Lepomäen kirja Vapauden voitto ilmestyy ensi viikolla. Osoittautuuko se uuden liikkeen suureksi poliittiseksi manifestiksi?</p><p>Mutta jos (ja jos ja jos) tämä liike todella tempaisee maton hallituksen jalkojen alta, saattavat eduskuntavaalitkin aikaistua. Ja se tietää myös sitä, että tämänkin vasemmistopiirin puheenjohtajan vapaa-ajan ongelmat ovat erityisen hyvin ratkaistu aina niihin asti.</p> Poliittisten mannerlaattojen liike vaikuttaa jatkuvan. Ensiksi perussuomalaiset nousivat, vajosivat ja hajosivat. Seuraavana vuorossa on ilmeisesti oikeistokentässä tapahtuva murros. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner kun ovat ilmeisesti puuhaamassa uutta liikettä, jonka johtotähtenä lienee oikeistolainen markkinaliberalismi. Liikkeen tuloa pohjustavan, Jungnerin muutama päivä sitten julkaiseman kolumnin voi lukea täältä. Kovin maanläheiseksi sitä ei voi luonnehtia, koska esimerkiksi tällainen kahden korkeakoulututkinnon ihminen joutui selvittämään ”disruption” tarkoituksen sivistyssanakirjasta.

Yhtä kaikki. Kokoomuksen johdossa tykättäneen kyttyrää, eikä Vihreissäkään välttämättä olla tohkeissaan. Ei, vaikka puolueen virallinen uusliberaali Antero Vartia ehti irtisanoutumaan koko hankkeesta.

Noh, mitäs tämä sitten tarkoittaa suomalaiselle yhteiskunnalle? Omalla tapaa kyseessä on mahdollisesti nuorsuomalaisten paluu. Kyseinen jo poliittiseen historiaan vaipunut puolue sai suuren kohun siivittämänä kaksi kansanedustajaa vuoden 1995 vaaleissa. Mikäli koko kuvio etenee, tulee oikeistolaiselle politiikan teon kentälle pro-bisnes –vaihtoehdon sijasta pro-market –valinta.  Ja se saattaa oikeasti olla huomattavasti houkuttelevampi monelle Lepomäen ja Harkimon hengenheimolaiselle, jotka uskovat kohtuullisen rajoittamattomaan markkinatalouteen.

Tällainen puolue (tai miksi se aikookaan itseään kutsua) olisi mitä todennäköisimmin myös leikkaamaan yritystuista, jotka ovat monella tapaa ongelmallisia puhtaalle kilpailuajattelulle. Tähän ns. porvarihallitus ei tunnetusti kyennyt. Tietyt yritykset kun olisivat kärsineet.

Jungner ja Harkimo saattavat myös esitellä poliittisen liikkeensä puoluekentän ulkopuolisena toimijana, joka olisi ikään kuin puhdas pulmunen ja kirkasotsainen uudistaja. Tämähän toki on kikkailua, koska kyseiset herrat ovat yhteiskunnallisia pelaajia jos jotkut. He ovat myös osa vakiintunutta eliittiä. Ulkokuoren tarkoitus olisi hämätä ja näyttää hyvältä mediassa. Ehkä tarkoitus ei olisi aivan läpinäkyvästi kopioida Emmanuel Macronia, koska epäaito ”kansanliike” (kuten vaikka siniset) ei varmasti ole menestys. Tai kenties toimintamallia haetaan Italian viiden tähden liikkeestä, jossa poliittiset kannat muodostetaan nettiäänestyksen pohjalta. Tosin siinä saattaisi käydä niin, että ihmiset äänestäisivät väärin johtajiensa mielestä.

Tosin Jungnerista tai Harkimosta ei välttämättä olisi tämän liikkeen aidoksi johtohahmoksi. Ainakin jos äänissä mitataan, ei esimerkiksi Mikael Jungnerin viimeisin vaalimenestys ollut kovinkaan häävi. Vuosikausia kestäneestä valtakunnan julkisuudessa paistattelusta huolimatta varavaltuutetun pestiä ja 379 ääntä kuntavaaleissa Helsingissä ei voine pitää aivan putkeen menneenä kuviona.

Se, mitä tämä liike voi saada aikaan lyhyellä tähtäimellä, olisi sote-uudistuksen kaatuminen. Eikä se olisi laisinkaan huono asia. Harkimo tunnetusti on sen äärimmäisen suuri kriitikko. Ja tiedä vaikka hänen kelkkaansa lähtisi useampikin kokoomuksen kansanedustaja. Tähän yhtälöön kun lisää sen, että aika moni sininen on varmasti huomannut poliittisen tulevaisuutensa mustaksi, saattaa tulijoita olla laajemmaltakin rintamalta. Mielenkiintoista on sekin, että Elina Lepomäen kirja Vapauden voitto ilmestyy ensi viikolla. Osoittautuuko se uuden liikkeen suureksi poliittiseksi manifestiksi?

Mutta jos (ja jos ja jos) tämä liike todella tempaisee maton hallituksen jalkojen alta, saattavat eduskuntavaalitkin aikaistua. Ja se tietää myös sitä, että tämänkin vasemmistopiirin puheenjohtajan vapaa-ajan ongelmat ovat erityisen hyvin ratkaistu aina niihin asti.

]]>
28 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254031-nuorsuomalaiset-20#comments Kotimaa Hjallis Harkimo Kokoomus Mikael Jungner Oikeisto Sote-uudistus Thu, 19 Apr 2018 04:15:00 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254031-nuorsuomalaiset-20
Kehysriihessä panostuksia osaamiseen, työllisyyteen ja välittämiseen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen <p>Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.</p><p>Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.</p><p>Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.</p><p>Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.</p><p>Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.</p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.</p><p>Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250&nbsp;000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.</p><p>Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.

Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.

Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.

Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.

Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.

Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250 000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.
 

]]>
0 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen#comments hallitus Kehysriihi Kokoomus Talouspoliittikka Työllisyys Fri, 13 Apr 2018 10:38:21 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen
Kokoomuksella on vielä toivoa! http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253486-kokoomuksella-on-viela-toivoa <p><a href="https://www.goodreads.com/author/show/1401.Stephen_Hawking">Stephen Hawking</a><a href="http://www.goodreads.com/author/show/1401.Stephen_Hawking">:</a> &ldquo;However bad life may seem, there is always something you can do and succeed at. Where there&#39;s life, there&#39;s hope.&rdquo; Minä: huomenna kaikki on... - paremmin?</p> <p>Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja on kertonut, että sosiaalietuuksien<a href="https://demokraatti.fi/tulihan-se-sielta-kansanedustaja-pettyi-orpon-puheisiin-tosin-oli-odottanutkin"> indeksijäädytyksiä ei ole varaa poistaa</a>. Sen sijaan työn <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/07042018/art-2000005632463.html?share=e1c9ef4f6fb0cec3a32d23ac2e3f0c2f">verotusta voidaan keventää</a>.</p> <p>Vinkiksi Orpolle ja kumppaneille. Työn verotusta ei suinkaan tule keventää kaikilta vaan ainoastaan paremmin ansaitsevilta. On siinä ja siinä kannattaako alemman keskiluokan verotusta lähteä alentamaan mutta ylemmän keskiluokan verotuksen alentamisen pitäisi olla itsestäänselvyys.</p> <p>Indeksijäädytysten suhteen ainakin sosiaalietuuksia saavat lienevät samaa mieltä, siis pienituloiset eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet, köyhät. He ovat siis samaa mieltä siitä, että Orpon höpinät ovat hölmöjä. Ikään kuin talouden parissa puuhastelisi joku harrastelija jolla ei ole tietoa - niin mistä?</p> <p>Ehkä sen sijaan, että indeksijäädytykset pidetään voimassa olisi tarpeen jopa leikata sosiaalietuuksia ja satsana nuo &quot;säästöt&quot; varakkaampien tuloveron alentamiseen. Jos jotain sosiaalietuutta jossain vaiheessa korotetaan niin ilman muuta ensimmäiseksi <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253473-aktiivimalli-toimii-ihan-oikeasti#comment-3825163">asumistukea</a>.</p> <p>Tässä nyt vähän vinkkiä kokoomukselle, etenkin itselleen pääPetterille.&nbsp;<br />Muista myös: vaikka kuinka huonolta näyttäisi niin aina voit onnistua jossain. Aina on toivoa (paremmasta).</p> <p>* * *</p> <p>Miten köyhien hyvinvointia voitaisiin lisätä ilman, että siitä tulisi kustannuksia kenellekään?</p> <p>Ratkaisu on liikunta. Liikunta tutkitusti parantaa niin mielen- kuin ruumiinterveyttä.</p> <p>Köyhät: kyykkyyn, ylös, kyykkyyn.... (kyllä se siitä).</p> <p>* * *</p> <p>P.S. tuolla ihan aluksi on tuo lainaus.Hawking sattui syntymään hyvänä päivänä, kahdeksantena, kuten minäkin. Kun tuon kasin keikauttaa 90 astetta niin mitä meillä on: merkki äärettömyydestä - sopi hänelle :-)<br />Tänäänkin on 8. päivä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Stephen Hawking: “However bad life may seem, there is always something you can do and succeed at. Where there's life, there's hope.” Minä: huomenna kaikki on... - paremmin?

Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja on kertonut, että sosiaalietuuksien indeksijäädytyksiä ei ole varaa poistaa. Sen sijaan työn verotusta voidaan keventää.

Vinkiksi Orpolle ja kumppaneille. Työn verotusta ei suinkaan tule keventää kaikilta vaan ainoastaan paremmin ansaitsevilta. On siinä ja siinä kannattaako alemman keskiluokan verotusta lähteä alentamaan mutta ylemmän keskiluokan verotuksen alentamisen pitäisi olla itsestäänselvyys.

Indeksijäädytysten suhteen ainakin sosiaalietuuksia saavat lienevät samaa mieltä, siis pienituloiset eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet, köyhät. He ovat siis samaa mieltä siitä, että Orpon höpinät ovat hölmöjä. Ikään kuin talouden parissa puuhastelisi joku harrastelija jolla ei ole tietoa - niin mistä?

Ehkä sen sijaan, että indeksijäädytykset pidetään voimassa olisi tarpeen jopa leikata sosiaalietuuksia ja satsana nuo "säästöt" varakkaampien tuloveron alentamiseen. Jos jotain sosiaalietuutta jossain vaiheessa korotetaan niin ilman muuta ensimmäiseksi asumistukea.

Tässä nyt vähän vinkkiä kokoomukselle, etenkin itselleen pääPetterille. 
Muista myös: vaikka kuinka huonolta näyttäisi niin aina voit onnistua jossain. Aina on toivoa (paremmasta).

* * *

Miten köyhien hyvinvointia voitaisiin lisätä ilman, että siitä tulisi kustannuksia kenellekään?

Ratkaisu on liikunta. Liikunta tutkitusti parantaa niin mielen- kuin ruumiinterveyttä.

Köyhät: kyykkyyn, ylös, kyykkyyn.... (kyllä se siitä).

* * *

P.S. tuolla ihan aluksi on tuo lainaus.Hawking sattui syntymään hyvänä päivänä, kahdeksantena, kuten minäkin. Kun tuon kasin keikauttaa 90 astetta niin mitä meillä on: merkki äärettömyydestä - sopi hänelle :-)
Tänäänkin on 8. päivä.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253486-kokoomuksella-on-viela-toivoa#comments Indeksijäädytykset Kokoomus Petteri Orpo Työn verotus Sun, 08 Apr 2018 05:08:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253486-kokoomuksella-on-viela-toivoa
Kokoomuksessa ei ole sijaa populismille http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253176-kokoomuksessa-ei-ole-sijaa-populismille <p>Kokoomus on maamme vakavasti otettavin puolue. Populismia puolueesta ei löydä hakemallakaan, vaan kaikki tehty ja puhuttu on pelkkää asiaa. Tämä piirre tuli korostetusti esiin Alexander Stubbin aloittaessa puheenjohtajana. Hänen johdollaan alettiin asioihin paneutua entistä syvällisemmin vailla minkäänlaista vivahdetta populismista.</p><p>Stubb sai kuitenkin väistyä, koska kaikki puolueessa eivät hyväksyneet hänen haudanvakavaa suhtautumistaan asioihin. Myöskin hänen juoksuharrastustaan arvosteltiin, koska joidenkin mielestä puolueen pomon ei tule juosta ympäriinsä kuin ajokoira vaan istua mieluummin herraseurassa kabineteissa ja kasvattaa mahaansa hyvillä sapuskoilla.</p><p>Viime aikoin puolueen vakaata herraimagoa ovat vahvistaneet Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, sekä myös kansanedustaja Harry &quot;Hjallis&quot; Harkimo. Heidän populismista vapaat kannanottonsa niin Helsingin kaupungin kuin yleispolitiikankin puolelta eivät ole jääneet vaille huomiota. Myös kansanedustaja Elina Lepomäki on hankkinut kannuksia harmaana populismista vapaana sotenaisena.</p><p>Muutamat kokoomuksen entiset kansanedustajat käyvät hyvin esimerkkinä siitä kuinka vakavasti he ottavat elämänsä vielä edustajakauden jälkeenkin. He nostavat säntillisesti kaikki luopumisesta saadut eläke-edut joihin ovat oikeutettuja, vaikka ovat oikeasti töissä. Voisivat he tietysti jättää etunsa käyttämättä ja populistisesti huutaa ympäriinsä, että minäpä tulen omillani toimeen. Ei sellainen ole soveliasta kokoomuslaiselle, tienasi hän kuinka paljon hyvänsä.</p><p>Kasakka ottaa sen mikä irti on. Vaikka joutuisikin sen eteen vähän keplottelemaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on maamme vakavasti otettavin puolue. Populismia puolueesta ei löydä hakemallakaan, vaan kaikki tehty ja puhuttu on pelkkää asiaa. Tämä piirre tuli korostetusti esiin Alexander Stubbin aloittaessa puheenjohtajana. Hänen johdollaan alettiin asioihin paneutua entistä syvällisemmin vailla minkäänlaista vivahdetta populismista.

Stubb sai kuitenkin väistyä, koska kaikki puolueessa eivät hyväksyneet hänen haudanvakavaa suhtautumistaan asioihin. Myöskin hänen juoksuharrastustaan arvosteltiin, koska joidenkin mielestä puolueen pomon ei tule juosta ympäriinsä kuin ajokoira vaan istua mieluummin herraseurassa kabineteissa ja kasvattaa mahaansa hyvillä sapuskoilla.

Viime aikoin puolueen vakaata herraimagoa ovat vahvistaneet Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, sekä myös kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo. Heidän populismista vapaat kannanottonsa niin Helsingin kaupungin kuin yleispolitiikankin puolelta eivät ole jääneet vaille huomiota. Myös kansanedustaja Elina Lepomäki on hankkinut kannuksia harmaana populismista vapaana sotenaisena.

Muutamat kokoomuksen entiset kansanedustajat käyvät hyvin esimerkkinä siitä kuinka vakavasti he ottavat elämänsä vielä edustajakauden jälkeenkin. He nostavat säntillisesti kaikki luopumisesta saadut eläke-edut joihin ovat oikeutettuja, vaikka ovat oikeasti töissä. Voisivat he tietysti jättää etunsa käyttämättä ja populistisesti huutaa ympäriinsä, että minäpä tulen omillani toimeen. Ei sellainen ole soveliasta kokoomuslaiselle, tienasi hän kuinka paljon hyvänsä.

Kasakka ottaa sen mikä irti on. Vaikka joutuisikin sen eteen vähän keplottelemaan.

]]>
17 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253176-kokoomuksessa-ei-ole-sijaa-populismille#comments Kokoomus Puolueet Sun, 01 Apr 2018 05:24:52 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253176-kokoomuksessa-ei-ole-sijaa-populismille
Kokoomus ja populismi http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252959-kokoomus-ja-populismi <p>Kokoomus jyrää gallupeissa.&nbsp;</p><p>Tiedämme että tapahtui maailmassa mitä tahansa, niin kokoomuksen (ja rkp) äänestäjä on uskollisin. Valta jaetaan aina sataprosenttisesti, vaikka äänestämässä kävisi vähemmän ihmisiä. Kun on rahaa taskussa niin järjestelmän puitteissa oma peppu pidetään turvattuna.</p><p>Se puolue voittaa jonka äänestäjät ovat uskollisimpia.</p><p>Kokoomus on työväenpuolue. Kaikki muistamme Sari Sairaanhoitajan palkkakuopan joka johti siihen, että omakin palkka nousi 10% (sairaanhoitajat saivat korotukset ja kaikki muutkin) ja samana vuonna alkoi 10 vuoden lama. Elettiin vuotta 2008.</p><p>Mutta Katainen pääsi valtionvarainministeriksi.&nbsp;</p><p>Kokoomus on myös vihreä puolue. Muistamme mainoksen &quot;5 miljoonaa vihreän eri sävyä&quot;. Kokoomus.</p><p>Kokoomus on myös maahanmuuttokriittinen puolue. Rydmanin ja Kosken kannanottoja kannattaa lukea.</p><p>Kokoomusnuoret <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5580132">äänestivät pakkoruotsin pois</a> mutta Katainen pisti nuoret ruotuun.&nbsp;</p><p>Jos populismista puhutaan, että kaikille kaikkea, niin eikö kokoomus ole tässä pahin?&nbsp;</p><p>Lienee turha mainita että Kokoomus pitää viennistä huolta, on suuryritysten suojelija ja pienyrittäjien toivo?</p><p>Äänestä kokoomusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus jyrää gallupeissa. 

Tiedämme että tapahtui maailmassa mitä tahansa, niin kokoomuksen (ja rkp) äänestäjä on uskollisin. Valta jaetaan aina sataprosenttisesti, vaikka äänestämässä kävisi vähemmän ihmisiä. Kun on rahaa taskussa niin järjestelmän puitteissa oma peppu pidetään turvattuna.

Se puolue voittaa jonka äänestäjät ovat uskollisimpia.

Kokoomus on työväenpuolue. Kaikki muistamme Sari Sairaanhoitajan palkkakuopan joka johti siihen, että omakin palkka nousi 10% (sairaanhoitajat saivat korotukset ja kaikki muutkin) ja samana vuonna alkoi 10 vuoden lama. Elettiin vuotta 2008.

Mutta Katainen pääsi valtionvarainministeriksi. 

Kokoomus on myös vihreä puolue. Muistamme mainoksen "5 miljoonaa vihreän eri sävyä". Kokoomus.

Kokoomus on myös maahanmuuttokriittinen puolue. Rydmanin ja Kosken kannanottoja kannattaa lukea.

Kokoomusnuoret äänestivät pakkoruotsin pois mutta Katainen pisti nuoret ruotuun. 

Jos populismista puhutaan, että kaikille kaikkea, niin eikö kokoomus ole tässä pahin? 

Lienee turha mainita että Kokoomus pitää viennistä huolta, on suuryritysten suojelija ja pienyrittäjien toivo?

Äänestä kokoomusta.

]]>
21 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252959-kokoomus-ja-populismi#comments Kokoomus Populismi Tue, 27 Mar 2018 18:07:45 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252959-kokoomus-ja-populismi
Kun luin Lepomäen sote-kritiikistä... http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252799-kun-luin-lepomaen-sote-kritiikista <p><strong>Jäi mieleen kaivertamaan, että ketkä pölvästit tuota sotea ovat sorvanneet? Taasko Kokoomus on sössimässä talouden? Markkinatalouden näkökulmasta tuntuu, etteivät suunnittelijat ole lainkaan tajunneet mitä ovat tekemässä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Onko tämä sitä tuttua hallituksen puheenjohtajien ja häntyreiden sisäsiittoista viisastelua? Näyttää siltä, että Kokoomuksen eduskuntaryhmä siunaa nytkin vaikka saatanan, jos pj käskee. Sote-uudistus tulee viallisena, koska sen tekeminen on ollut vaivalloista ja hidasta. Hallituksen puolustelut ovat olleet suorastaan älyllisesti taantuneita. Sotesta tulee ikään kuin muistomerkki kansanedustajien näkemälle vaivalle, on oma asiansa tarvittaisiinko sellaista, ja suomalaisen demokratian kyvyttömyydelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kannatan saman henkistä ratkaisua, kuten Lepomäki esittää, nykyisen kehittämistä. En ole tokikaan mikään sote-asiantuntija, mutta jos kymmenen vuoden veivaamisen jälkeenkin ollaan tuomassa esitystä, jota pitää korjata myöhemmin, niin antakaa olla. Liian vaikea on liian huono.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on muutamassa vuodessa terveydenhoidon Carunoita pari-kolme. Kokoomus mokaa, sinä maksat.</p><p>&nbsp;</p><p>-</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen talousmokia: euroon Niinistön (ja Lipposen) johdolla, Sari Sairaanhoitajille (ja muille) palkankorotukset Kataisen villitsemänä kilpailukyvyn kustannuksella, lukuisia valtionyhtiöitä on myyty erittäin huonolla hinnalla tai luotu kansantaloudelle kallis rahantekokone yksityisille sijoittajille. Tuleeko Orposta seuraava kyky tälle listalle?</p><p>Kenties Orpo tekee tuplat, jos Nordeakin kaatuu syliin... tämä on muuten tapaus, joka ehkä kuuluu ensimmäisiin merkkeihin yhteisvastuun aiheuttamasta moraalikadosta. On väheksytty Nordean tulon riskejä, koska emme vastaisi niistä yksin. Suomesta se alkoi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jäi mieleen kaivertamaan, että ketkä pölvästit tuota sotea ovat sorvanneet? Taasko Kokoomus on sössimässä talouden? Markkinatalouden näkökulmasta tuntuu, etteivät suunnittelijat ole lainkaan tajunneet mitä ovat tekemässä.

 

Onko tämä sitä tuttua hallituksen puheenjohtajien ja häntyreiden sisäsiittoista viisastelua? Näyttää siltä, että Kokoomuksen eduskuntaryhmä siunaa nytkin vaikka saatanan, jos pj käskee. Sote-uudistus tulee viallisena, koska sen tekeminen on ollut vaivalloista ja hidasta. Hallituksen puolustelut ovat olleet suorastaan älyllisesti taantuneita. Sotesta tulee ikään kuin muistomerkki kansanedustajien näkemälle vaivalle, on oma asiansa tarvittaisiinko sellaista, ja suomalaisen demokratian kyvyttömyydelle.

 

Kannatan saman henkistä ratkaisua, kuten Lepomäki esittää, nykyisen kehittämistä. En ole tokikaan mikään sote-asiantuntija, mutta jos kymmenen vuoden veivaamisen jälkeenkin ollaan tuomassa esitystä, jota pitää korjata myöhemmin, niin antakaa olla. Liian vaikea on liian huono.

 

Meillä on muutamassa vuodessa terveydenhoidon Carunoita pari-kolme. Kokoomus mokaa, sinä maksat.

 

-

 

Kokoomuksen talousmokia: euroon Niinistön (ja Lipposen) johdolla, Sari Sairaanhoitajille (ja muille) palkankorotukset Kataisen villitsemänä kilpailukyvyn kustannuksella, lukuisia valtionyhtiöitä on myyty erittäin huonolla hinnalla tai luotu kansantaloudelle kallis rahantekokone yksityisille sijoittajille. Tuleeko Orposta seuraava kyky tälle listalle?

Kenties Orpo tekee tuplat, jos Nordeakin kaatuu syliin... tämä on muuten tapaus, joka ehkä kuuluu ensimmäisiin merkkeihin yhteisvastuun aiheuttamasta moraalikadosta. On väheksytty Nordean tulon riskejä, koska emme vastaisi niistä yksin. Suomesta se alkoi.

]]>
10 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252799-kun-luin-lepomaen-sote-kritiikista#comments Elina Lepomäki Kokoomus Sote-uudistus Valinnanvapaus Sun, 25 Mar 2018 07:41:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252799-kun-luin-lepomaen-sote-kritiikista
Ei sähköpyörätukea http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252659-ei-sahkopyoratukea <p>Viikon aluksi saimme lukea liikenne- ja viestintäministeriön kaavailemasta sähköpyörätuesta. Tuki mahdollistaisi yksityishenkilölle 400 euron tuen vuodessa sähköpyörän hankintaa varten. Oli sanomattakin selvää mitä tapahtui: vaikka lakia vasta luonnosteltiin, ampaisivat sähköpyörien hinnat jo rajuun nousuun. Tietojeni mukaan maan hallitus ei yhdy ajatukseen eikä esitystä sähköpyörien hankintatuesta olla tekemässä.</p><p>Vaikka ajatus sähköpyörien hankkimiseen kannustamisesta on kaunis ja saattaa edistää tärkeää asiaa, oltaisiin tässä menty auttamatta vikasuuntaan. Nykyistä hintatasoa peilaten käy nopeasti selväksi, ettei tuki riitä pitkälle ja voimme jo huomata, että tällä viikolla sähköpyörien hinnat ovat nousseet. Markkinahäiriö syntyi siis nopeasti. Edelleen, voimme aiheellisesti kummastella, miksi tuki koskettaisi vain sähköllä kulkevia pyöriä.&nbsp;</p><p>Onkin aika kääntää katse pitkäjänteisemmälle ja kestävämmälle tielle. Meillä on muitakin sähköllä &ndash; tai ilman &ndash; kulkevia menopelejä kuin pyörät: esimerkiksi sähkömopot ja -moottoripyörät, joiden käyttöönotossa olemme kivikaudella. Olennaista olisikin miettiä, kuinka edistämme näiden kaikkien ekologisten vaihtoehtojen käyttöä yleisellä tasolla ja kuinka huomioimme ne liikennesuunnittelussa niin, että ihminen itse haluaa tehdä valinnan. Valinnan hän tekee silloin, kun se jollakin tavalla esimerkiksi helpottaa hänen arkeaan. Pyörän hankintatuki harvoille ja valituille ei auta, jos pyörätie kodin ja työpaikan välillä ei ole sellaisessa kunnossa, että sillä viitsii todellisuudessa ajaa.</p><p>Ennemmin kuin tällaisia erikoisia markkinahäiriöitä aiheuttavia välistävetoja, kaipaamme pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa. Näpertelystä tulee siirtyä kohti realistisesti vaikuttavia toimia ja hallituksen onkin nyt keskityttävä olennaiseen. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä on antanut suosituksensa pitkäjänteisestä 12-vuoden liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Paperin muste on tuskin kuivunut eikä nyt kaivata irtiottoja.</p><p>Muun muassa monet liikenteeseen liittyvät verotus-, luontaisetu-&nbsp; ja maksukäytännöt vaikuttavat suoraan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen suhteessa autoiluun. Tällainen selkeästi vaikuttava asia on muun muassa kodin ja työpaikan välisen kulkemisen verovähennysoikeus, joka on huomattavasti suurempi henkilöautoilevalle kuin pyöräilevälle työntekijälle.</p><p>Ja tämä juuri onkin asian ydin: päämäärämme on, että autoilla ajetaan vähemmän ja omalla lihasvoimalla liikutaan enemmän. Tulevaisuuden visiossa ruuhkaiset pakokaasukeskustat jäävät historiaan. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että liikennejärjestelmien suunnittelun ja samalla koko ajatusmaailmamme on muututtava: ei ole realistista ajatella, että espoolaiset polkevat pyörällä töihin Helsingin keskustaan, jos vaihtoehtona on autoiluun suunniteltu Länsiväylä tai kilometrejä kiertävä vaihtoehtoreitti. Kaksipyöräiset on huomioitava väylien suunnittelussa ja pysäköinnissä sekä on luotava realistisia kannusteita esimerkiksi juurikin työmatkaliikkumiseen. Vain näin rohkaisemme ihmisiä tekemään todellisen muutoksen käyttäytymiseensä.</p><p>Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä totesi väliraportissaan viime vuonna olevansa yhtä mieltä siitä, että vähäpäästöisen 2-pyörästrategian laatimista edistetään ja sille varataan riittävä rahoitus. Pelkkä kävelyyn ja pyöräilyyn keskittyminen ei riitä. Strategian laatimisesta ei ole kuitenkaan kuulunut mitään. Katse kääntyy liikenne- ja viestintäministeriöön: tämä olisi ehdottomasti tällä hetkellä kaikkein tähdellisin hoidettava asia. Asiasta on puolueiden yhteinen tahto ja se on sovittu tehtäväksi. Missä suunnitelma siis viipyy?</p><p>Olisi harmi, jos modernien liikennejärjestelmien kehitys maassamme kilpistyisi tempoilevaan näpertelyyn. Nyt on osattava tehdä suuria suunnitelmia hyvässä yhteistyössä.</p> Viikon aluksi saimme lukea liikenne- ja viestintäministeriön kaavailemasta sähköpyörätuesta. Tuki mahdollistaisi yksityishenkilölle 400 euron tuen vuodessa sähköpyörän hankintaa varten. Oli sanomattakin selvää mitä tapahtui: vaikka lakia vasta luonnosteltiin, ampaisivat sähköpyörien hinnat jo rajuun nousuun. Tietojeni mukaan maan hallitus ei yhdy ajatukseen eikä esitystä sähköpyörien hankintatuesta olla tekemässä.

Vaikka ajatus sähköpyörien hankkimiseen kannustamisesta on kaunis ja saattaa edistää tärkeää asiaa, oltaisiin tässä menty auttamatta vikasuuntaan. Nykyistä hintatasoa peilaten käy nopeasti selväksi, ettei tuki riitä pitkälle ja voimme jo huomata, että tällä viikolla sähköpyörien hinnat ovat nousseet. Markkinahäiriö syntyi siis nopeasti. Edelleen, voimme aiheellisesti kummastella, miksi tuki koskettaisi vain sähköllä kulkevia pyöriä. 

Onkin aika kääntää katse pitkäjänteisemmälle ja kestävämmälle tielle. Meillä on muitakin sähköllä – tai ilman – kulkevia menopelejä kuin pyörät: esimerkiksi sähkömopot ja -moottoripyörät, joiden käyttöönotossa olemme kivikaudella. Olennaista olisikin miettiä, kuinka edistämme näiden kaikkien ekologisten vaihtoehtojen käyttöä yleisellä tasolla ja kuinka huomioimme ne liikennesuunnittelussa niin, että ihminen itse haluaa tehdä valinnan. Valinnan hän tekee silloin, kun se jollakin tavalla esimerkiksi helpottaa hänen arkeaan. Pyörän hankintatuki harvoille ja valituille ei auta, jos pyörätie kodin ja työpaikan välillä ei ole sellaisessa kunnossa, että sillä viitsii todellisuudessa ajaa.

Ennemmin kuin tällaisia erikoisia markkinahäiriöitä aiheuttavia välistävetoja, kaipaamme pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa. Näpertelystä tulee siirtyä kohti realistisesti vaikuttavia toimia ja hallituksen onkin nyt keskityttävä olennaiseen. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä on antanut suosituksensa pitkäjänteisestä 12-vuoden liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Paperin muste on tuskin kuivunut eikä nyt kaivata irtiottoja.

Muun muassa monet liikenteeseen liittyvät verotus-, luontaisetu-  ja maksukäytännöt vaikuttavat suoraan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen suhteessa autoiluun. Tällainen selkeästi vaikuttava asia on muun muassa kodin ja työpaikan välisen kulkemisen verovähennysoikeus, joka on huomattavasti suurempi henkilöautoilevalle kuin pyöräilevälle työntekijälle.

Ja tämä juuri onkin asian ydin: päämäärämme on, että autoilla ajetaan vähemmän ja omalla lihasvoimalla liikutaan enemmän. Tulevaisuuden visiossa ruuhkaiset pakokaasukeskustat jäävät historiaan. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että liikennejärjestelmien suunnittelun ja samalla koko ajatusmaailmamme on muututtava: ei ole realistista ajatella, että espoolaiset polkevat pyörällä töihin Helsingin keskustaan, jos vaihtoehtona on autoiluun suunniteltu Länsiväylä tai kilometrejä kiertävä vaihtoehtoreitti. Kaksipyöräiset on huomioitava väylien suunnittelussa ja pysäköinnissä sekä on luotava realistisia kannusteita esimerkiksi juurikin työmatkaliikkumiseen. Vain näin rohkaisemme ihmisiä tekemään todellisen muutoksen käyttäytymiseensä.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä totesi väliraportissaan viime vuonna olevansa yhtä mieltä siitä, että vähäpäästöisen 2-pyörästrategian laatimista edistetään ja sille varataan riittävä rahoitus. Pelkkä kävelyyn ja pyöräilyyn keskittyminen ei riitä. Strategian laatimisesta ei ole kuitenkaan kuulunut mitään. Katse kääntyy liikenne- ja viestintäministeriöön: tämä olisi ehdottomasti tällä hetkellä kaikkein tähdellisin hoidettava asia. Asiasta on puolueiden yhteinen tahto ja se on sovittu tehtäväksi. Missä suunnitelma siis viipyy?

Olisi harmi, jos modernien liikennejärjestelmien kehitys maassamme kilpistyisi tempoilevaan näpertelyyn. Nyt on osattava tehdä suuria suunnitelmia hyvässä yhteistyössä.

]]>
17 http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252659-ei-sahkopyoratukea#comments Kotimaa Kokoomus Liikenne Päästötavoitteet Pyöräily Wed, 21 Mar 2018 13:23:03 +0000 Jukka Kopra http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252659-ei-sahkopyoratukea
Sotessa hyvätuloinen voittaa - lisäpalveluilla bisnesluokkaan http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251978-sotessa-hyvatuloinen-voittaa-lisapalveluilla-bisnesluokkaan <p>Tänään julkaistussa hallituksen esityksessä valinnanvapaudesta on jälleen paljon tekstiä säästöistä ilman kunnollisia arvioita. Yksi mielestäni erittäin vähällä huomiolla oleva asia on kustannusten kasvu ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksen myötä. Aiemmin hyvätuloiset ovat käytännössä joko ostaneet yksityiseltä palvelut itse tai sitten ottaneet vakuutuksen. Tämä pätee vauvasta vaariin ja mikäli valinnanvapauden myötä vakuutukset ja oma palvelujen osto vähenee merkittävästi tulevat kustannukset kasvamaan roimasti. Yksi keskeinen ominaisuus ehdotuksessa on myös, että asiakkaalla on julkisen kustantaman hoidon lisäksi mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja vaikkapa upgreidata itselleen parempi keinonivel sekä kattavammat kuntoutuspalvelut kenties yksityishuoneen kera.</p><p><strong>Vähenevätkö sairaskuluvakuutukset merkittävästi?</strong></p><p>Lakiesityksessä kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Finanssialan Keskusliiton mukaan noin 40 prosenttia yksityisistä sairaskuluvakuutuksista oli lapsien vakuutuksia vuonna 2016. Valtonen ym. (2014) toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan lähes puolella miljoonalla lapsella ja 52 prosentilla suomalaisista lapsiperheistä oli vuonna 2014 yksityinen sairaskuluvakuutus ja ko. vakuutus näytti johtavan yksityisten palvelujen käyttöön ja erityisesti lasten lisääntyneeseen palvelukäyttöön (Valtonen H. ym. 2014. Kela, Working papers 65, 2014).</em>&quot;</p><p>Mielestäni on todennäköistä, että merkittävä osa vakuutetuista lakkauttaa vakuutuksen, kun on mahdollista valita esimerkiksi normaalisti yksityisesti käyttämänsä palveluntarjoaja valinnanvapauden myötä. Nämä vakuutukset ovat usein varsin kalliita ja siten lähinnä keski- ja hyvätuloisten käytettävissä.</p><p>Tämä on sitten hieman kaksipiippuinen juttu. Onhan toisaalta hyvä, että hyvätuloiset saavat enemmän vastinetta verorahoilleen - toisaalta tämä kuitenkin väistämättä johtaa kustannusten merkittävään kasvuun, jotka on sitten katettava joko verojen tai asiakasmaksujen korotuksilla. Vähätuloisille asiakasmaksujen merkittävä korotus olisi taas todella hankalaa.</p><p>Myös suoraan itse ostetuilta lääkäripalveluista ja hammashuollosta Kela-korvauksen määrä on ollut merkittävästi pienempi kuin uudessa Sotessa. Jälleen toisaalta hyvä, mutta toisaalta siirtymä suoran yksityisen puolen käytöstä Sote-palveluiden käyttäjäksi lisää väistämättä julkisia kustannuksia.</p><p><strong>Mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja esim parempaa hoitoa - upgrade bisnesluokkaan</strong></p><p>Useassa paikassa esityksessä todetaan kuinka henkilöllä on mahdollisuus ostaa lisäpalveluita halutessaan peruspalvelun lisäksi. Olen mielessäni pohtinut mihin kaikkeen tämä johtaa - jälleen ei toki pelkästään negatiivinen asia vaan asialla on monia puolia.</p><p>Tämä toteutuu siis vauvasta vaariin eri palveluiden vaiheissa. Myöhemmältä iältä kerrotaan esityksessä esimerkki:</p><p>&quot;<em>Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omilla varoillaan asumispalveluntuottajalta muita tuottajan tarjoamia palveluja kuten esimerkiksi parturi-, kampaamo- tai kosmetologipalveluja. Jos asiakasseteli on saatu apuvälineen hankintaa varten, asiakas voisi lisäksi hankkia asiakassetelin arvoa kalliimman apuvälineen maksamalla itse setelin ja apuvälineen hinnan välisen erotuksen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki.</em>&quot;</p><p>Toisaalta on todella kannatettavaa, että näin voi tehdä. Kuitenkin puhtaasti kustannusnäkökulmasta tämäkin voi lisätä julkisia kustannuksia mikäli aiemmin julkisin varoin on kustannettu jonkinmoinen ratkaisu ja vaihtoehtona on ollut hankkia itse, ellei se julkisen tarjoama kelpaa.</p><p>Riippuen asiakkaan maksukyvystä lopulta saatu hoito voi olla hyvinkin erilainen. Jos ajatellaan vaikkapa lonkkaleikkausta, niin nykyisellä julkisella erikoissairaanhoidon puolella kaikki saavat samansisältöisen palvelun asemastaan huolimatta. Mikäli haluaa tehdä leikkauksen yksityisellä tulee se pääosin itse kustannettavaksi yksityissairaalassa. Nyt on mahdollista kattaa itse leikkaus ja suurimmat kulut julkisen kustantamana ja ostaa lisäpalvelut kupeeseen. Toisaalta tämä on jälleen oikein hyvä, toisaalta kasvattanee tämäkin julkisen kustannuksia nykyisestä.</p><p><strong>Voiko maksukyky vaikuttaa asiakasvalintaan?</strong></p><p>Tämä on&nbsp; mielestäni mielenkiintoinen kysymys enkä pikaluvulla löytänyt millaisin mekanismein estetään yksityisen palveluntarjoajan kermankuorinta ja asiakkaiden valikointi sekä priorisointi. Voi olla että esityksessä on jotain tällaisia mekanismeja - toivottavasti. En taida keretä tahi viitsiä tuota neljäsadan sivun nippua kunnolla lukea, kun on kirjojakin taas jonossa. Jos jollain on tästä tietoa, niin valistakaa ihmeessä laiskaa.</p><p>Lienee kuitenkin palveluntarjoajalle houkuttelevaa profiloida asiakkaita ja saada mahdollisimman maksukykyisiä lisäpalveluita ostavia asiakkaita. Helposti voisi kuvitella heille löytyvän myös parempaa ja nopeampaa palvelua ellei pidetä tasapuolisuudesta huolta lain ja maakunnan taholta. Voi olla että näin jossain muodossa tehdäänkin.</p><p>Summa summarum, esityksessä on hyviä asioita ja myös minua arveluttavia asioita - mielestäni keskeiseen tavoitteeseen eli julkisiin kustannussäästöihin näillä vähän keskustelluilla asioilla on selkeästi negatiivinen vaikutus. Pahaa pelkään ettei sitä olla huomioitu riittävällä tasolla.</p><p>Oikeastaan mitä paremmin Soten valinnanvapaus toimisi, niin sitä enemmän nykyisiä omalla rahalla operoivia siirtyisi käyttämään julkisen kustantamaa palvelua. Toisaalta mitä enemmän siirtymää tapahtuu, sitä enemmän julkiset kustannukset lisääntyvät.</p><p>Hankala yhtälö.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään julkaistussa hallituksen esityksessä valinnanvapaudesta on jälleen paljon tekstiä säästöistä ilman kunnollisia arvioita. Yksi mielestäni erittäin vähällä huomiolla oleva asia on kustannusten kasvu ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutoksen myötä. Aiemmin hyvätuloiset ovat käytännössä joko ostaneet yksityiseltä palvelut itse tai sitten ottaneet vakuutuksen. Tämä pätee vauvasta vaariin ja mikäli valinnanvapauden myötä vakuutukset ja oma palvelujen osto vähenee merkittävästi tulevat kustannukset kasvamaan roimasti. Yksi keskeinen ominaisuus ehdotuksessa on myös, että asiakkaalla on julkisen kustantaman hoidon lisäksi mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja vaikkapa upgreidata itselleen parempi keinonivel sekä kattavammat kuntoutuspalvelut kenties yksityishuoneen kera.

Vähenevätkö sairaskuluvakuutukset merkittävästi?

Lakiesityksessä kerrotaan:

"Finanssialan Keskusliiton mukaan noin 40 prosenttia yksityisistä sairaskuluvakuutuksista oli lapsien vakuutuksia vuonna 2016. Valtonen ym. (2014) toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan lähes puolella miljoonalla lapsella ja 52 prosentilla suomalaisista lapsiperheistä oli vuonna 2014 yksityinen sairaskuluvakuutus ja ko. vakuutus näytti johtavan yksityisten palvelujen käyttöön ja erityisesti lasten lisääntyneeseen palvelukäyttöön (Valtonen H. ym. 2014. Kela, Working papers 65, 2014)."

Mielestäni on todennäköistä, että merkittävä osa vakuutetuista lakkauttaa vakuutuksen, kun on mahdollista valita esimerkiksi normaalisti yksityisesti käyttämänsä palveluntarjoaja valinnanvapauden myötä. Nämä vakuutukset ovat usein varsin kalliita ja siten lähinnä keski- ja hyvätuloisten käytettävissä.

Tämä on sitten hieman kaksipiippuinen juttu. Onhan toisaalta hyvä, että hyvätuloiset saavat enemmän vastinetta verorahoilleen - toisaalta tämä kuitenkin väistämättä johtaa kustannusten merkittävään kasvuun, jotka on sitten katettava joko verojen tai asiakasmaksujen korotuksilla. Vähätuloisille asiakasmaksujen merkittävä korotus olisi taas todella hankalaa.

Myös suoraan itse ostetuilta lääkäripalveluista ja hammashuollosta Kela-korvauksen määrä on ollut merkittävästi pienempi kuin uudessa Sotessa. Jälleen toisaalta hyvä, mutta toisaalta siirtymä suoran yksityisen puolen käytöstä Sote-palveluiden käyttäjäksi lisää väistämättä julkisia kustannuksia.

Mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja esim parempaa hoitoa - upgrade bisnesluokkaan

Useassa paikassa esityksessä todetaan kuinka henkilöllä on mahdollisuus ostaa lisäpalveluita halutessaan peruspalvelun lisäksi. Olen mielessäni pohtinut mihin kaikkeen tämä johtaa - jälleen ei toki pelkästään negatiivinen asia vaan asialla on monia puolia.

Tämä toteutuu siis vauvasta vaariin eri palveluiden vaiheissa. Myöhemmältä iältä kerrotaan esityksessä esimerkki:

"Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omilla varoillaan asumispalveluntuottajalta muita tuottajan tarjoamia palveluja kuten esimerkiksi parturi-, kampaamo- tai kosmetologipalveluja. Jos asiakasseteli on saatu apuvälineen hankintaa varten, asiakas voisi lisäksi hankkia asiakassetelin arvoa kalliimman apuvälineen maksamalla itse setelin ja apuvälineen hinnan välisen erotuksen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki."

Toisaalta on todella kannatettavaa, että näin voi tehdä. Kuitenkin puhtaasti kustannusnäkökulmasta tämäkin voi lisätä julkisia kustannuksia mikäli aiemmin julkisin varoin on kustannettu jonkinmoinen ratkaisu ja vaihtoehtona on ollut hankkia itse, ellei se julkisen tarjoama kelpaa.

Riippuen asiakkaan maksukyvystä lopulta saatu hoito voi olla hyvinkin erilainen. Jos ajatellaan vaikkapa lonkkaleikkausta, niin nykyisellä julkisella erikoissairaanhoidon puolella kaikki saavat samansisältöisen palvelun asemastaan huolimatta. Mikäli haluaa tehdä leikkauksen yksityisellä tulee se pääosin itse kustannettavaksi yksityissairaalassa. Nyt on mahdollista kattaa itse leikkaus ja suurimmat kulut julkisen kustantamana ja ostaa lisäpalvelut kupeeseen. Toisaalta tämä on jälleen oikein hyvä, toisaalta kasvattanee tämäkin julkisen kustannuksia nykyisestä.

Voiko maksukyky vaikuttaa asiakasvalintaan?

Tämä on  mielestäni mielenkiintoinen kysymys enkä pikaluvulla löytänyt millaisin mekanismein estetään yksityisen palveluntarjoajan kermankuorinta ja asiakkaiden valikointi sekä priorisointi. Voi olla että esityksessä on jotain tällaisia mekanismeja - toivottavasti. En taida keretä tahi viitsiä tuota neljäsadan sivun nippua kunnolla lukea, kun on kirjojakin taas jonossa. Jos jollain on tästä tietoa, niin valistakaa ihmeessä laiskaa.

Lienee kuitenkin palveluntarjoajalle houkuttelevaa profiloida asiakkaita ja saada mahdollisimman maksukykyisiä lisäpalveluita ostavia asiakkaita. Helposti voisi kuvitella heille löytyvän myös parempaa ja nopeampaa palvelua ellei pidetä tasapuolisuudesta huolta lain ja maakunnan taholta. Voi olla että näin jossain muodossa tehdäänkin.

Summa summarum, esityksessä on hyviä asioita ja myös minua arveluttavia asioita - mielestäni keskeiseen tavoitteeseen eli julkisiin kustannussäästöihin näillä vähän keskustelluilla asioilla on selkeästi negatiivinen vaikutus. Pahaa pelkään ettei sitä olla huomioitu riittävällä tasolla.

Oikeastaan mitä paremmin Soten valinnanvapaus toimisi, niin sitä enemmän nykyisiä omalla rahalla operoivia siirtyisi käyttämään julkisen kustantamaa palvelua. Toisaalta mitä enemmän siirtymää tapahtuu, sitä enemmän julkiset kustannukset lisääntyvät.

Hankala yhtälö.

]]>
10 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251978-sotessa-hyvatuloinen-voittaa-lisapalveluilla-bisnesluokkaan#comments Juha Sipilän hallitus Julkiset säästöt Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Valinnanvapaus Thu, 08 Mar 2018 21:13:29 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251978-sotessa-hyvatuloinen-voittaa-lisapalveluilla-bisnesluokkaan
Kaatuu, kaatuu! http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251933-kaatuu-kaatuu <p>Pohdittuani, onko Kokoomuksen sotekapinallisuus silmänkääntötemppu, alan olla yhä vakuuttuneempi, että ei se ole.</p> <p>Jan Vapaavuori tuntuu olevan kannastaan varma kuin vuori. Stadin pormestarina hän ei tietenkään asiaa päätä, mutta on viime päivinä saanut monen pään kääntymään.</p> <p>Katsotaan asiaa ensin Kokoomuksen kannalta. Siteeraan Liberan artikkelia, jossa Juhani Kähärä kirjoitti jo viime kesänä, että maakuntauudistus pitää perua.</p> <p><em>&rdquo;Mieleen tulee väistämättä ajatus, että keskustalaiset poliitikot haluavat ehdoin tahdoin päättää kaupunkilaisten asioista, ja vallan siirto kaupungeilta pois on tähän helpompi keino, kun kuntavaaleissa ei ole tullut kaupungeissa menestystä.&rdquo;</em></p> <p>Ajatus on tullut varmaan monen muunkin mieleen, ja luonnollisestikaan Kokoomusta se ei miellytä.</p> <p>Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä poliittisen aseman heikentymisestä, vaan myös siitä, että maakuntauudistus tarkoittaisi tähtitieteellistä tulonsiirtoa pk-seudulta muihin maakuntiin.</p> <p>Uudenmaan liiton laskelmien mukaan pk-seudulla syntyisi jo ensimmäisenä vuonna 200&ndash;400 miljoonan euron alijäämä, mikä tarkoittaisi Helsingille sadan miljoonan euron leikkausta. Kymmenen vuoden aikana Uudenmaan rahoitusvaje kasvaisi 1,2 miljardiin euroon.</p> <p>Rahoituskriisi johtaisi Helsingin kaupunginhallituksen jäsenten kannanoton mukaan joko valtaviin leikkauksiin peruspalveluista tai uusimaalaisten rajuihin veronkiristyksiin.</p> <p><em>&rdquo;Leikkausten mittakaava on käsittämätön. Siihen päästäisiin vuositasolla helsinkiläisten palveluissa esimerkiksi lakkauttamalla kaupungin koko terveysasemaverkosto tai vähentämällä 2 000 työntekijää sote-palveluista. Tällaiset leikkaukset peruspalveluihin eivät ole hyväksyttäviä tai edes harkittavissa hyvinvointivaltiossa, kaupunginvaltuutetut katsovat.&rdquo;</em></p> <p>Nyt puhutaan niin suurista luvuista, että niitä ei voi ohittaa olankohautuksella. Tässä kontekstissa espoolaisen Elina Lepomäen lupaus siitä, että sotekapinnallisia tulee olemaan riittävä määrä soten ja samalla maakuntauudistuksen kaatamiseen, alkaa vaikuttaa aidolta ja realistiselta.</p> <p>Soten valinnanvapausesitys tulee eduskunnan käsittelyyn tänään, kansainvälisenä naistenpäivänä. Tästä alkaa eduskunnan kuuma kevät, joka huipentuu kesäkuussa järjestettävään äänestykseen soten ja maakuntauudistuksen kohtalosta. Oma veikkaukseni on, että esitys kaatuu.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohdittuani, onko Kokoomuksen sotekapinallisuus silmänkääntötemppu, alan olla yhä vakuuttuneempi, että ei se ole.

Jan Vapaavuori tuntuu olevan kannastaan varma kuin vuori. Stadin pormestarina hän ei tietenkään asiaa päätä, mutta on viime päivinä saanut monen pään kääntymään.

Katsotaan asiaa ensin Kokoomuksen kannalta. Siteeraan Liberan artikkelia, jossa Juhani Kähärä kirjoitti jo viime kesänä, että maakuntauudistus pitää perua.

”Mieleen tulee väistämättä ajatus, että keskustalaiset poliitikot haluavat ehdoin tahdoin päättää kaupunkilaisten asioista, ja vallan siirto kaupungeilta pois on tähän helpompi keino, kun kuntavaaleissa ei ole tullut kaupungeissa menestystä.”

Ajatus on tullut varmaan monen muunkin mieleen, ja luonnollisestikaan Kokoomusta se ei miellytä.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä poliittisen aseman heikentymisestä, vaan myös siitä, että maakuntauudistus tarkoittaisi tähtitieteellistä tulonsiirtoa pk-seudulta muihin maakuntiin.

Uudenmaan liiton laskelmien mukaan pk-seudulla syntyisi jo ensimmäisenä vuonna 200–400 miljoonan euron alijäämä, mikä tarkoittaisi Helsingille sadan miljoonan euron leikkausta. Kymmenen vuoden aikana Uudenmaan rahoitusvaje kasvaisi 1,2 miljardiin euroon.

Rahoituskriisi johtaisi Helsingin kaupunginhallituksen jäsenten kannanoton mukaan joko valtaviin leikkauksiin peruspalveluista tai uusimaalaisten rajuihin veronkiristyksiin.

”Leikkausten mittakaava on käsittämätön. Siihen päästäisiin vuositasolla helsinkiläisten palveluissa esimerkiksi lakkauttamalla kaupungin koko terveysasemaverkosto tai vähentämällä 2 000 työntekijää sote-palveluista. Tällaiset leikkaukset peruspalveluihin eivät ole hyväksyttäviä tai edes harkittavissa hyvinvointivaltiossa, kaupunginvaltuutetut katsovat.”

Nyt puhutaan niin suurista luvuista, että niitä ei voi ohittaa olankohautuksella. Tässä kontekstissa espoolaisen Elina Lepomäen lupaus siitä, että sotekapinnallisia tulee olemaan riittävä määrä soten ja samalla maakuntauudistuksen kaatamiseen, alkaa vaikuttaa aidolta ja realistiselta.

Soten valinnanvapausesitys tulee eduskunnan käsittelyyn tänään, kansainvälisenä naistenpäivänä. Tästä alkaa eduskunnan kuuma kevät, joka huipentuu kesäkuussa järjestettävään äänestykseen soten ja maakuntauudistuksen kohtalosta. Oma veikkaukseni on, että esitys kaatuu. 

 

]]>
9 http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251933-kaatuu-kaatuu#comments Elina Lepomäki Helsingin kaupunginhallitus Jan Vapaavuori Kokoomus Maakunta-ja soteuudistus Thu, 08 Mar 2018 08:04:51 +0000 Juha Hämäläinen http://findianajones.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251933-kaatuu-kaatuu
Ulkoministeri haukkui Kokoomuksen pystyyn http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251876-ulkoministeri-haukkui-kokoomuksen-pystyyn <p>Sinisen tulevaisuuden ja Kokoomuksen välit ovat pahasti tulehtuneet. Onko tämä merkki siitä, että hallituksen kaatuminen on lähellä? Sote on riitelyä ja haukkumista, se on niin suomalaista. Kuka haluaa jatkossa räksyttäjän hallitukseen? Haluaako seuraavaan hallitukseen haluavat voimaan säädetyn sotesotkun pöydälleen?</p><p>Hallitus pyörittelee ympäripyöreitä latteuksia julkisuudessa sotesta ja perusteltua kritiikkiä esittävät haukutaan hallituksen suunnalta pystyyn. Ulkoministerin tekstin tyylilaji kertoo epäluottamuksesta. Myös saman puolueen kulttuuri- ja opetusministeri on purkanut aikaisemmin tuntojaan hallitustyöskentelyn vaikeudesta.</p><p><em>&quot;Kokoomus on sekoomus. Kykypuolue kyntää syvällä.&quot; &quot;Pari Kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligenttiä, jätän nimet mainitsematta ajan ja tilanpuutteen vuoksi esiintyvät suurina terveystietäjinä, vaikka käytännön kokemus alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta.&quot;</em></p><p><em><a href="http://timosoini.fi/2018/03/vapaavuori-narisee-kuin-vanha-veraja/">&quot;VAPAAVUORI NARISEE KUIN VANHA VERÄJÄ&quot;</a></em>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lisätty 7.3.2018 10:52</p><p>Soini käy nyt Kokoomuksen &quot;kimppuun&quot; ja&nbsp; kunnolla. Arvostelee tänään kotiäitivihasta. Saas nähdä lähtevätkö toimittajat selvittelemään kunnolla mikä tilanne on nyt hallituksen sisällä? On erikoinen tapa lähteä julkisuuden (oman blogin) kautta höykyttämään hallituskumppania. Tällä tyylillä olisi Soinin aikana lentänyt Perussuomalaisista&nbsp; pihalle kuin leppäkeihäs.</p> Sinisen tulevaisuuden ja Kokoomuksen välit ovat pahasti tulehtuneet. Onko tämä merkki siitä, että hallituksen kaatuminen on lähellä? Sote on riitelyä ja haukkumista, se on niin suomalaista. Kuka haluaa jatkossa räksyttäjän hallitukseen? Haluaako seuraavaan hallitukseen haluavat voimaan säädetyn sotesotkun pöydälleen?

Hallitus pyörittelee ympäripyöreitä latteuksia julkisuudessa sotesta ja perusteltua kritiikkiä esittävät haukutaan hallituksen suunnalta pystyyn. Ulkoministerin tekstin tyylilaji kertoo epäluottamuksesta. Myös saman puolueen kulttuuri- ja opetusministeri on purkanut aikaisemmin tuntojaan hallitustyöskentelyn vaikeudesta.

"Kokoomus on sekoomus. Kykypuolue kyntää syvällä." "Pari Kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligenttiä, jätän nimet mainitsematta ajan ja tilanpuutteen vuoksi esiintyvät suurina terveystietäjinä, vaikka käytännön kokemus alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta."

"VAPAAVUORI NARISEE KUIN VANHA VERÄJÄ"  

 

Lisätty 7.3.2018 10:52

Soini käy nyt Kokoomuksen "kimppuun" ja  kunnolla. Arvostelee tänään kotiäitivihasta. Saas nähdä lähtevätkö toimittajat selvittelemään kunnolla mikä tilanne on nyt hallituksen sisällä? On erikoinen tapa lähteä julkisuuden (oman blogin) kautta höykyttämään hallituskumppania. Tällä tyylillä olisi Soinin aikana lentänyt Perussuomalaisista  pihalle kuin leppäkeihäs.

]]>
66 http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251876-ulkoministeri-haukkui-kokoomuksen-pystyyn#comments Kotimaa Kokoomus Wed, 07 Mar 2018 05:28:40 +0000 Jorma Nordlin http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251876-ulkoministeri-haukkui-kokoomuksen-pystyyn