*

Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Pakkoruotsi

Olenko suomalainen? No en hemmetissä!

Sukuni on Saksasta.

Mitä jos kutsuisin itseäni aina suomensaksalaiseksi?

Kun joku erehtyisi luulemaan mua suomalaiseksi korjaisin, "en mä mikään suomalainen ole. Hyi hitto. Mä oon Suomessa asuva saksalainen eli suomensaksalainen. Meneekö kaaliin vai haenko rautalankaa?"

Sitten sattuisin olemaan miljonääri. Ostaisin kaikki politiikot puolelleni ja saisin heidät perustamaan suomensaksalaisille omat koulut, reservit ja muut, sekä saisin saksankielen opiskelun pakolliseksi kaikille koulutusasteille aina ala-asteesta yliopistoon.

Ruotsin kielen asemasta

Ruotsin kielen asema puhuttaa ajoittain. Ahvenanmaan edustajan taannoinen toiminta Pohjoismaiden Neuvoston suomen kielen käyttöä koskevassa äänestyksessä suututti monia. Toivottavasti suomen ja islannin kielen asema Pohjoismaiden Neuvostossa tulee vahvistumaan. ​Itse toimin Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä viime vaalikauden 2011-15.

Terhon pakkoruotsiteatteri – Ei edes Soinin todellista tukea!

Ex-perussuomalainen ministeri Sampo Terho (sin), on jälleen niin sanotun ”pakkoruotsi”-aiheen äärellä. Terho kirjoittaa sinisten tuoreesta ehdotuksesta poistaa pakollinen ruotsin kieli lukio-opinnoista. Terho perustelee asiaa muun muassa sillä, että ruotsin kieli on jo vapaaehtoista yo-kirjoituksissa.

Terhon pakkoruotsiteatteri on kuitenkin vailla poliittista realismia, eikä sillä ole mitään todellista tukea Terhon omissakaan riveissä.

Vihreät, korkki kiinni, kun täytätte vaalikoneeseen vastauksia!

Mielestäni demokratiaan kuuluu se, että äänestäjällä on valittavinaan monipuolisesti politiikkoja edustamaan itseään. On siis hyvä, että ehdolla on eri näkemyksiä omaavia politiikkoja. Näin kansalainen voi esimerkiksi vaalikoneiden avulla löytää itselleen ehdokkaan, joka on mahdollisimman monessa asiassa itsensä kanssa samaa mieltä.

 

Kielikokeilu johtaa ansaan

Perussuomalaisten ajaman kielikokeilun miettiminen jätettiin puolitiehen. 2200 lasta saa nyt valita muun kuin ruotsin kielen opiskelun. Heille kuitenkin tulee tenkkapoo siinä vaiheessa, jos jatkavat opiskelujaan korkeakoulu- tai yliopistotasolla, puhumattakaan siitä jos aikovat valtion virkamiesuralle. Heiltä vaaditaan tällöin edelleenkin ruotsin virallinen osaaminen, jonka he joutuvat sitten pikavauhtia hankkimaan. Vanhempana kielen opiskelu tunnetusti on hankalampaa, vaikkei suinkaan mahdotonta.

Pakkoruotsi on vertaansa vailla oleva voimavara

Edustajia puolueettomasti aakkosjärjestyksessä lueteltuna keskustan, perussuomalaisten, ruotsalaisen kansanpuolueen sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmistä oli keskiviikkona 26.4. YLE Puheella keskustelemassa hallituksen puoliväliriihestä ja sen yhteydessä päätetyistä poliittisista linjauksista.

Kielikokeilu - uhka vai mahdollisuus?

Suomi suomalaisena, englantilaisena, ruotsalaisena ja venäläisenä. Näitä kaikkea Suomi on tällä hetkellä minulle. 

Olisin valmis tarttumaan kyseiseen kokeiluun, jos saisin uudelleen aloittaa B1-kielen opiskelun. Mutta valitsisin muun kielen kuin ruotsin vain sillä ehdolla, ettei se poissulkisi mahdollisuutta toimia virkamiehenä tai muussa vastaavassa virassa, joka edellyttää kaikilta ruotsin kielen osaamista. Jos kyseinen kokeilu tulisi yleiseen käytäntöön, olisi näin ollen muutettava perustuslakia. 

Pyrrhoksen voitto persuille

Perussuomalaiset hehkuttavat nyt puheenjohtajaehdokas Sampo Terhon suulla perusuomalaisten saavuttamaa pakkoruotsista luopumisen kokeilun  laajenemisen koskemaan 2200 opiskelijaa.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704242200108818_pi.shtml

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 2200  5- ja 6-luokkalaista voivat valita muun kielen kuin ruotsi. Kokeiluun osallistujat voivat anoa myös vapautusta myös lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelusta.

http://yle.fi/uutiset/3-9579193

Todellisen yhden asian puolueen räksytystä

Aikoinaan valheista narahtanut ja puolustusministerin tehtävistä sivuun siirtynyt, mutta silti rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vallan mainiosti kelpaava Stefan Wallin ei suinkaan ole ensimmäinen, joka on vakuuttunut siitä, että hallitus on hajoamispisteessä. Kokeeneena poliitikkona hän tiedostanee sen, että ounastelemalla istuvan hallituksen hajoamista oppositiosta käsin saa takuuvarmasti palstatilaa.

Pakkoruotsin lähtölaskenta on alkanut

MAAMME koulutusjärjestelmä on perinteisesti menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Vuoden 1866 kansakoulu-uudistuksesta lähtien yhteinen pohjakoulutus on ollut jokaisen saatavilla säätyyn tai varallisuuteen katsomatta. Koulutusta laajennettiin tuolloin, sillä työvoiman ammattitaitovaatimukset olivat lisääntyneet teollistuvassa yhteiskunnassa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä