Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Luonnonsuojelu

Susikannan elpyminen oli luonnonsuojelun yllätysvoitto

Korvatunturin eteläpuolella sijaitseva Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema on toiminut jo yli 50 vuoden ajan. Aseman perusti 1967 nuori yliopistotutkija, myöhemmin Oulun yliopiston professorina toiminut Erkki ”Susi” Pulliainen. Lempinimensä mukaisesti Pulliainen on suurpetotutkija, intohimoisin ja tuotteliain riista-alan tiedemies Suomessa, minkä ala tuntee.

Höpöhöpöä suolaputkesta

 

Ympäristönsuojelijat ovat ottaneet hanakasti kantaa Fortumin aikeisiin käynnistää tuhkankäsittelylaitos Yyterissä. Ihmiset pitivät kesällä toisiaan kädestä ja toivoivat, ettei vesiämme pilata. Yhteishenkeä ei kuitenkaan pilannut tiedon määrä, vaan bileitä paransi ideologinen tunteiden palo. Tästä on jo monta kertaa kirjoitettu faktatekstiä tässäkin aviisissa, mutta kun lukee vihreät linssit silmillään, ei näe kuin oman kuplan tekstejä. Alarmistit tietävät totuudesta yhtä paljon kuin sika sputnikista. 

 

Mistä löytyisi uusi nuori Linkola vihreiden puheenjohtajaksi?

Luonnonsuojeluaatteen Suomeen tuonut ja tätä kautta vihreän liikkeen syntyyn ratkaisevasti vaikuttanut Pentti Linkola joutui pettymään jo 1980-luvulla vihreisiin. Todellinen luonnonsuojelu korvautui ympäristönsuojelulla ja vesittyi. Myöhemmin vihreyteen liitettiin vahvasti asioita, joilla ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Luonnonsuojelu korvautui seksuaalisten vähemmistöjen, feministien ja pakolaisten etujen ajamisella.  Samaan aikaa tapahtuva kiihtyvä luonnon tuhoutuminen ja vihreiden saamattomuus kauhistutti Linkolaa.

Metsätalouden monet kestävyydet

Muuan nykysuomeen pesiytyneitä, lähes puhki kuluneita sanapareja on kestävä kehitys. Sanapari on peräisin 1980-luvulta, Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtlandilta. Kestävän kehityksen ytimessä on ylisukupolvisuus. Haluamme säilyttää hyvän nykytilan tuleville sukupolville, ja mieluusti vielä parempana.

Kestävä kehitys sisältyi jo 1990-luvulla Suomen kansalliseen metsäohjelmaan. Aloimme puhua metsätalouden ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.

"Jyväskylän Vesankaan suunniteltavan kalliomurskaamon vastustaminen" -adressi

Jyväskylässä Vesankajärventien viereen suunnitellulla murskaamolla olisi merkittäviä haittoja Vesangan alueen asukkaille, vierailijoille ja ympäristölle. Murskaamon aiheuttamien ympäristöhaittojen lisäksi sinne tapahtuva raskasliikenne (ma-pe klo 6-22) vaarantaisi Vesangan päiväkoti-koulun noin 200 oppilaan koulutien turvallisuuden ja aiheuttaisi veronmaksajille merkittäviä lisäkustannuksia ylimääräisten koulukyytien järjestämisestä sekä Vesankajärventien korjaamisesta. Tie on hyvin kapea ja ELY-keskus ei ole luvannut tien parantamista.

Suomalaisen kirkko ja esoteerinen nationalismi

Suomalaisilla on perinteisesti maailman mittakaavassa tarkasteltuna ollut uniikki suhde luontoon. Kun suomalainen lähtee kävelylle sateen jäljiltä raikkaalle tuoksuvaan metsään, hän kokee tietynlaista tunnetta. Se on erikoinen yhdistelmä rauhaa, kuulumisen tunnetta ja hengellisyyttä. Usein sanotaan, että metsä on suomalaisen kirkko. Siellä mielen on mahdollista kohota arkisen yläpuolelle, kohti jotain ikiaikaista ja mystistä.

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla

1960-luvun lopussa nuori riistabiologian dosentti Erkki Pulliainen opetti Helsingin yliopistossa kanalintujen metsästyksen, niiden luonnollisen poistuman ja riistakantojen kolmiyhteyden. Esimerkiksi käy vaikkapa pyy ja vuosi pyyperheen elämää.

Pyynaaras munii vapun jälkeen kahdeksan munaa, hautoo ne, poikaset kuoriutuvat ja loppukesästä pyitä on yhteensä kymmenen. Pulliainen luennoi, että lintuja on seuraavana vappuna taas vain kaksi. Tavalla tai toisella loput kahdeksan menetetään vuoden aikana.

Sairas Itämeri tarvitsee hätäapua budjettiriihestä 

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

 

Miksi ryhtyä hiilisijoittajaksi? Vastaus: varmojen voittojen vuoksi!

 

"Kaikki alkoi tietysti suosta

Viimeisen lähes kahdenkymmenen vuoden aikana luonnonsuojelun ja ympäristöpolitiikan asiantuntija Risto Sulkavan päässä on pikkuhiljaa hahmottunut, miten suuri määrä hiiltä karkaa ojitetuista soista taivaan tuuliin. Yksikään mietintö, työryhmä tai toimikunta ei tuntunut kiinnittävän huomiota asiaan. Ei nähty, miten paljon soissa on potentiaalia päästöjen vähentämiselle.

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä