*

Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Kaikki blogit puheenaiheesta EU:n yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka

Suomea integroidaan Euroopan yhteiseen puolustukseen – millä mandaatilla?

Verkkouutiset julkaisi viikko sitten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta hämmentävän uutisen. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylen Haloo Eurooppa -podcast-ohjelmassa Suomen liittoutuneen Ranskan kanssa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamiseksi.

Epävakauden aikana Suomi tarvitsee ankkureita

”Suomalaiset poliitikot ovat ottaneet tavakseen toivoa, että Etykistä tulisi Euroopan uuden turvallisuusjärjestelmän perusta. Kun täällä vierailleelta Englannin pääministeriltä kysyttiin, voisiko näin tapahtua, tuli vastaus: ”Ehdottomasti ei. Nato pysyy meidän turvallisuuspolitiikkamme perustana.” (…) Hän saattaa pitkällä aikavälillä olla väärässä – voihan Etykistä kehittyä vaikka mitä ja Nato näivettyä keskustelukerhoksi”
 

YLE:n pilkkaohjelmille stoppi, osa 2

Onnistuikohan YLE ampumaan jo modernin digiajan ”Mainilan” laukaukset? YLEn toiminta näyttää Suomen turvallisuuden kannalta yhä arvelluttavammalta. US-blogi 28.1.2017 ...”Tämän roolin mukaisesti ainoana linjana (YLEn) näyttää olevan se, kuinka vahingoittaa Suomen ja USAn suhteita niin paljon kuin mahdollista”

Trump: Tarvitsemme lakia ja järjestystä

Yksi tärkeä teema ensimmäisessä Clintonin ja Trumpin välisessä TV tapaamisessa oli turvallisuus. Trumpin mukaan USA:ssa on alueita, joissa "eletään kuin helvetissä". Trump toisti useasti, että tarvitsemme lakia ja järjestystä, keskittyen oman kansan turvallisuuden parantamiseen. Clinton painotti enemmänkin koko maailman turvallisuustilannetta. Asetelma toi hyvin mieleen epäonnistuneet sisäisen turvallisuuden parantamisyritykset myös EU:n jäsenvaltioiden kohdalla.

Ei enää niin näkymätön uhka

Kaupallinen ilmailu kehittyy matkustajamäärien kasvaessa kiihtyvällä tahdilla ympäri maailman. Viime vuonna moni lentoyhtiö pääsi eroon tappiokierteestään, jopa tehden tuottoa pitkästä aikaa. Osansa tällä positiivisella kehityskierteellä on matalassa öljyn hinnassa sekä uuden teknologian käyttöönoton tuomilla mahdollisuuksilla lento-operaatioiden tehostamiseksi ja yhtiöiden toimintojen kehittyessä optimaalisemmiksi. Vuosi 2015 oli monella tavalla ennätysten vuosi mm monen lentoaseman saavuttaessa kaikkien aikojen ennätysmatkustajaluvut.

Puolet Suomen maarajoista jo kiinni

”Rajat kiinni” kansanliike, sekä Suomen kansa ovat saaneet tavoitteissaan merkittävän tuen laittoman maahanmuuton estämisessä. Eikä viime tapahtumien valossa hetkeäkään liian aikaisin. Presidentti Niinistön neuvottelutaitojen tuloksena, Suomen ja Venäjän maaraja, joka vastaa 49,47% koko Suomen maarajoista, on käytännössä jo kiinni. Näin Suomi on käytännössä jo sanoutunut irti Schengen-viisumisopimuksesta.

Puolustuslain uudistusvaikeus kuvaa turvallisuuspoliittisia erimielisyyksiämme

Stubb: Suomi voi antaa jatkossa sotilasapua myös Baltian maille”, uutisoi Helsingin Sanomat eilen (HS 20.11.2015).

Samassa lehtijutussa pääministeri Juha Sipilä puolestaan totesi: ”Sotilaallista apua ovat nämä kriisinhallintatehtävät, joissa on nyt linjattu, että niissä voidaan edetä. Suomen laki ei salli muun tyyppisen avun antamista. Näitä asioita mietitään nyt rauhassa, että pitääkö niitä jatkossa avata.

Euroopan yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa haastaa kansalliset intressit

Ranskan päätös aktivoida Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 mukaiset turvatakuut Pariisin terrori-iskujen myötä on herättänyt laajaa turvallisuuspoliittista keskustelua Euroopassa. Nyt testataan ensimmäistä kertaa kuinka hyvin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pystyy vastaamaan kriisitilanteessa ja kestääkö solidaarisuus jäsenmaiden kesken retoriikkaa pidemmälle. Pelkästään puheilla ei turvallisuutta luoda.

Ranska teki palveluksen Suomen turvallisuuspoliittiselle keskustelulle

Ranskan ansiosta Suomessa on syntynyt avointa turvallisuuspoliittista keskustelua.

Ranska tulkitsi Pariisin terrori-iskut sotilaalliseksi hyökkäykseksi itseään vastaan ja pyysi tämän perusteella apua Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen nojalla.

Suomessa monet ovat halunneet, että sopimusta tulkittaisiin juuri tällä tavalla.

Mistä vaaleissa keskusteltaisiin?

Vaaleihin valmistautuvassa Suomessa on menossa jännä vaihe. Nyt näytetään keskusteltavan siitä mistä vaaleissa oikein keskusteltaisiin? Lähes jokainen etujärjestö tai vastaava on jo esittänyt hallitusohjelmatavoitteensa, joista jokainen ehdokas voi poimia itselleen sopivat ja kopioida ne vaalisanomakseen. Kuitenkin vaalit voitetaan semmoisella isolla sanomalla eikä, millään piipertämisellä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä