Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Työhaluton nuoriso, vetelä kansa!

  • Työhaluton nuoriso, vetelä kansa!

Opiskelijat ovat yhteiskunnan selkäranka, koska heidän harteilleen tulevaisuus pian kasataan - eikö niin? Onkin syytä kysyä, että miten siihen ollaan voitu päätyä, että ”opiskellaan sitten jos huvittaa ja töistä jää aikaa”, kuten kansleri Kari Raivio asian ilmaisee.

Edelleen kannetaan huolta opiskelijoiden opiskeluajoista ja siitä, että osa väestä ei valmistu ollenkaan. On todellakin syytä kysyä, että miten tähän ollaan voitu joutua, jotta aiheeseen syylliset voidaan paimentaa kapeammalle tielle ja toimimaan, kuten toimia pitää.

Syylliset on nyt onneksi tunnistettu. Koska tämä ongelma on ollut aivan samanlaisena olemassa koko suomalaisen yliopistolaitoksen ajan, 375 vuotta, sylttytehtaalle on matkaa. 1850-luvulla opiskelija saatoi osallistua lukukauden aikana jopa 60 kertaa tanssiaisiin.

 

Ongelma on kuitenkin tätä vakavampi: "Nuorisome rakastaa nykyään yltäkylläisyyttä. Heillä on huonot tavat, he halveksuvat auktoriteettia ; ovat epäkunnioittavia vanhempiaan kohtaan ja rakastavat juoruilua terveellisen liikannan sijaan ; he eivät enää nouse seisomaan, kun vanhukset tulevat huoneeseen ; he väittävät vastaan vanhemmillen, puhuvat vieraiden päälle ; hotkivat ruokansa ja tyrannisoivat opettajiaan !"

Tällaisen hirvittävän julkeuden edessä oli Sokrates, noin 2500 vuotta sitten. Sylttytehtaalle tuntuu olevan matkaa, mutta kasvaako tästä hirmuisesta dekadentista väestä koskaan kunnollista?

 

"Kyntö ja korjuu ovat ankaraa työtä, mutta talonpojilla oli vuodessa lomaa kahdeksasta viikosta puoleen vuoteen. Kirkko määräsi pakollisia lomia, jottei kansa kapinoisi. Häät, hautajaiset ja kastajaiset saattoivat tarkoittaa jopa viikon mittaisia juhlia. Kun kylään sattui kiertäviä viihdyttäjiä, odotti väki vapaata."

Näin elettiin 1300-luvun Englannissa. Selvää on, että tällainen vetkuilu ei tule kysymykseen. Kansa tuli sivistää, jotta se ymmärtää, että elämän tarkoitus ei ole vain hauskanpito! Ajamalla maajussit mailtaan ja tilattomat tehtaisiin, saavutettiinkin jo huomattavaa edistystä:

Työväen vapaa-aika on lisääntynyt sitten 1800-luvun teollistumisen mukanaan tuoman rääkin. Tuolloin työläiset raatoivat 70-80-tuntisia työviikkoja tehtaissa.

 

Sittemmin taantumus on ottanut valtaa: Suomessa lomaa saa keskimäärin 25 päivää vuodessa ja yleisiä vapaapäiviä on kymmenen. On selvää, että tällaista vetelehtimistä ei voida hyväksyä, eikä se mitenkään jatkossa onnistukaan, koska nykyään Yhdysvalloissa työntekijä saa keskimäärin kahdeksan lomapäivää vuodessa.

Onkin siis selvää, että kotimainen laiskanpulskea kaljankittailu kesänurmikoilla on saatava loppumaan. Keinona tähän riittänee vapaakauppasopimukset, joilla yhdistetään USA:n ja Suomen lainsäädäntö ottamalla mallia edellisestä: USA:ssa ainoana teollisuusmaana ei ole kansallisia lomasäädöksiä.

 

Edistyksen on edistyttävä. On luojan kiitos ja korkeimman vapahdus Suomen kansalle, että sellaiset mielipuolet kuin Bertrand Russell saatiin historian sivuraiteelle. Hänen arvionsa mukaan kun neljän tunnin työpäivä olisi jokaiselle aivan riittävä, jos teollistumisen tuottamat hyödyt ulosmitattaisiin vapaa-aikana.

Tämän arvion hän teki jo vuonna 1932.

 

Johtopäätöksenä toteamme seuraavaa: nuoriso ja työväki on taipuvaista vetelehtimään, on se sitten opiskelemassa tahi töissä. Kuten aina ennenkin, tälle on saatava loppu. Sivistys edellyttää ahkeruutta ja on kansan oma hyvä, että se on töissä eikä joutilaana.

Näin ollen vapaakauppasopimukset ovat luonnollinen kehityskulku ja kehityksen edistymisen ja sivistyksen jatkuvan marssin välttämätön apuväline - tuo laiskanpulskea rahvas kun käyttäisi muutoin kaiken aikansa pelkkään haaskuuseen - ja töitä ei tekisi kukaan.

Ongelmana meillä tietenkin on taloudellisen ja poliittisen aatelin esimerkki, he kun ovat vetelehtijöistä pahimmat, kun haluavat pelkästään muiden töistä elää, jotta voisivat kaiken aikansa viettää tanssiaisissa.

 

 

Eräitä lähteitä:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Susanna Kaukinen

Ja kyllä, olen täysin tietoinen, että opiskelijat ei pääse töihin. Tästäkin saatte kiittää tätä apinalaumaa, joka on €urotuhonnut Suomen talouden. Olemme saapuneet tilanteeseen, jossa jopa se on etuoikeus, että saa kasvattaa toisten lompakoita omalla raadannallaan.

Susanna Kaukinen

Tuolla on kanssa joitain uusia katkelmia tuolla mun räyhäblogissa, mutta en niitä tänne taaskaan jaa.

Käyttäjän JoonasKekoni kuva
Joonas Kekoni

Opiskelujen tuloksellisuus ei määräydy opintopisteillä tai tutkinnoilla, vaan opintojen jälkeisellä uralla. Keskeytetyt opinnot voivat olla niitä kaikkein tehokkaimpia. Väitöskirja joka heikentää kirjoittajansa työmarkkina-asemaa on kaikkein tehottomin.

Susanna Kaukinen

Näinpä. Aika monet on päätyny etenkin teknisiltä aloilta duuniin kesken opintojen ja se on ollut ihan viisas valinta, että on tarttunut mahdollisuuteen kun se on tarjoutunut. Näin ei yleensä ajatella, mutta näin minä sen näen.

Toimituksen poiminnat