Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

#NytSaaRiittää yhden asian liikkeeksi?

  • #NytSaaRiittää yhden asian liikkeeksi?
  • #NytSaaRiittää yhden asian liikkeeksi?
  • #NytSaaRiittää yhden asian liikkeeksi?
  • #NytSaaRiittää yhden asian liikkeeksi?

Kun ajatellaan NSR:n tavoitteita tähän mennessä, niillä on yksi yhteinen teema, nimittäin se, että on monia asioita, joissa Suomen talouspoliittinen eliitti toimii kansaa vastaan ja viis veisaa kansan syvien rivien tuntemuksista.

Meillä on paljon tavoitteita, joilla on eriasteista kannatusta Suomen kansan riveissä. Tuntuu silti siltä, että me jaamme rivejämme joka ikinen kerta, kun lisäämme yhden uuden vaatimuksen listallemme ja jo aiemmin tulimme siitä samanmielisiksi, että syksyllä osoitamme mieltämme leikkauksia ja vapaakauppasopimuksia vastaan.

Minulla on teille kuitenkin radikaali ehdotus, joka saattaa olla poliittisesti erittäin merkittävä, voitettavissa ja vaikutuksiltaan räjähdysvoimainen.

 

Ehdotan, että täst'edes NSR:llä on vain yksi tavoite ja se on suoran demokratian asteittainen lisääminen osaksi Suomen nykyistä edustuksellista oligarkiaa sen muuttamiseksi kohti todellista demokratiaa.

Ehdotan, että syksyn mielenosoituksen vaatimus tulisi olemaan siinä muodossa, että me vaadimme kansalaisaloitteista jatkossa tulevan sitovia kansanäänestyksiä ja että syksyllä spesifisesti vaadimme osana tätä, että me haluamme sitovan kansanäänestyksen nimenomaan TTIP- ja TISA-vapaakauppasopimuksista.

 

Ehdotan tätä siksi, että yhtäältä kukaan itsensä kansalaiseksi mieltävä tai sellaiseksi alamaisesta haluava ei voi vastustaa tavoitetta kansalaisaloitteiden tekemistä sitoviksi ja kansanäänestyksiksi. Ehdotan tätä myös sen takia, että vapaakauppasopimukset uhkaavat meitä nyt aivan akuutisti.

Ehdotan tätä myös sen tähden, että tämän tavoitteen saavuttaminen kääntää avaimen isossa lukossa. Katsokaa, hyvät ystävät, melkein kaikki suuret kysymykset, joissa me haluamme muutosta nykyiseen politiikkaan voitaisiin voittaa suorien kansanäänestysten voimin.

 

Jos meillä olisi ollut tämä valta, Suomea ei lähes varmasti olisi liitetty tuhoisaan €uro-projektiin ainoana pohjoismaana. Jos meillä olisi ollut tämä valta, me olisimme voineet kaataa tukipaketit, joihin me emme halua osallistua.

Jos meillä olisi tämä valta, me voisimme pyyhkiä eliitin leikkauslistoilla ja me voisimme varmistaa, ettei Kokoomuksen NATO-kiima auttaisi mitään kansan tahtoa vastaan ja me pysyisimme turvallisesti puoluettomana.

 

Kuten ymmärtänette jo näistä esimerkeistä, tämä yksittäinen tavoite on kaiken kamppailun arvoinen, koska se on avain siihen lukkoon, jota kääntämällä me saavutamme kaikki muutkin tavoitteemme, jotka ovat kansan oikeudentunnon mukaisia.

Me tiedämme kokemuksesta, että Suomen talouspoliittiseen eliittin ei voi luottaa ja on aika sanoa koko tälle nykyiselle järestelmälle, että Nyt Saa Riittää, ja vaatia kansalaisaloitteiden tekemistä sitoviksi ja kansanäänestyksiin johtaviksi.

 

=> #NytSaaRiittää eräitä perusteluja ehdotetusta vaatimuksesta I

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Olavi Mansikka

ihan vaan kysyisin mihin vetäisit rajan sitovista kansanäänestyksistä?
- homoliitot?
- Vapaakauppasopimus nyt ilman muuta?
- sähkölain säädäntö?
- budjetti?
- muita pienempiä lakeja joita eduskunta säätää?

Sinänsä ihan mielenkiintoinen ehdotus. ehkä osin jopa kannatettava. toi sähköpuoli kun mulle on tuttu niin kysyn näin.

Jatkojohdon alle 230V saa tehdä kuka tahansa. jos alkaisin ajamaan lakiehdotusta jossa tämä oikeus poistettaisiin perusteena niiden väärin teko (maallikko ei tiedä värijärjestelnmää tai miten se oikeaoppisesti tehdään) sekä kuolemaan johtaneet onnetomuudet esim vuonna 2007 Turussa ja 2010 toinen olisiko tämä alistettava sitovaan kansan äänestykseen. Millaisia kustannuksia ja miten usein äänesttettäisiin? vaalien yhteydessä? aina tarvittaessa? kerran kuussa? Nyt toivoisin ihan asiallista vastausta kysymyksiin.

Jari Leino

Muutospuolue teki alkuvuodesta lakialoitteen, jonka mukaan kansalaisaloitteen tekijä voisi valita, haluaako hän viedä kansalaisaloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi vai kansanäänestykseen.

Tällä tavalla kansanäänestykseen voitaisiin viedä mikä tahansa asia, jonka 50 000 Suomen kansalaista katsoo kansanäänestyksen arvoiseksi. Mitään sen kummempaa rajaa ei tarvita.

Jos 50 000 suomalaista on sitä mieltä, että jatkojohdoista on järjestettävä kansanäänestys, niin sitten järjestetään. Pidän kuitenkin todennäköisenä, että sitä ennen kansanäänestetään homoliitoista, eurosta, Natosta ja mielellään tuosta vapaakauppasopimuksestakin.

Lisätietoja Muutoksen lakialoitteesta:

http://muutos2011.fi/vb/index.php/topic,2836.0.html

Olavi Mansikka

ja mistähän rahat kaikkiin äänestyksiin? ei se ole ilmaista. Aloitteen kannattjat maksavat kulut? Vai tehdäänkös äänestäminen maksulliseksi. Juuri tämä ettei toista puolta ajatella saa epäilemään Muutoksen mahdolisuuksia eduskuntaan. Tuskin. tuo raja kuitenkin aika helposti saavutetaan. entäs kun toinen osapuoli kannattaa muutosta. saavat samat 50000 ääntä. taas äänestykseen. Kyllä se nyt on vaan sillä lailla ettei maailma noin pelaa.

Jari Leino Vastaus kommenttiin #8

50 000 allekirjoituksen kerääminen on melkoinen urakka, kuten kansalaisaloite.fi -palvelussa olevista aloitteista voi nähdä. Hyvin harva aloite saa ikinä tuota nimimäärää kokoon. Itse asiassa demokratian toteutumisen kannalta tuo nimimäärä saisi olla alhaisempikin.

Kansanäänestysten kustannukset eivät ole merkittävä asia. Kansanäänestystyksiä voidaan järjestää muiden vaalien yhteydessä ja useita kerralla.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole ongelmana se, että kansanäänestyksiä järjestettäisiin koko ajan mitä kummallisimmista asioista ja ne veisivät valtavasti rahaa. Suomessa on ongelmana se, että kansalla ei ole mitään demokraattista keinoa saada ääntään kuuluville, joten vallanpitäjät syytävät veronmaksajien rahaa järjettömyyksiin.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #10

Jos suhteuttaa Sveitsiin, rajan tulisi olla luokassa 35.000 ääntä ja todella on niin, että tuo 50.000 äänen kerääminen on merkittävä vaiva. Suosittelen joskus kokeilemaan, jos asia on jollakin tavalla epäselvä.

Yhdyn myös näkemykseen siitä, että Suomessa ei tällä hetkellä ole kansalla mitään muita todellisia vaikutusmahdollisuuksia kuin kiukutella kadulla. Tähän on tultava aivan ehdottomasti muutos. Näin ei voida jatkaa ja mielestäni on aiheellista kiukutella kaduilla kunnes asia muuttuu.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #10

jospas nyt sitten väitteesi tueksi esittäit lukuja? mielummin jostain muualta kuin hihasta. Ja jos muiden äänestysten yhteydessä niin onko kyseessä edus-, kunta-, EU- vai pressan vaalit? odotetaanko esim neljä vuotta?

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #8

Tekisi mieli populistisesti vastata, että potkitaan puolet eduskunnasta kortistoon, niin on varaa pitää kansanäänestyksiä, mutta tämä on niin tärkeä asia, että tähän rahat pitää repiä ihan mistä tahansa.

Jos katsotaan Sveitsin mallia, ei tuollaisia ongelmia ole ollut. Siellä asuu 8 miljoonaa ihmistä ja raja on todella 50.000 ja aikaa kerätä äänet on 100 päivää. Tästä tiivistelmästä saa hieman lisää käsitystä siitä mistä on kyse:

=> http://pastebin.com/6gCbcKc8

Äänestyksissä on aina kaksi esitystä, eli äänestetään yhtäältä sitä kannatetaanko asiaa X ja sitten vielä, että jos esitys menee läpi, kannatetaanko kansan esitystä vai hallituksen tekemää versiota asiasta.

Tämä menettely vaikuttaa toimivan hyvin. Kannattaa ottaa mallia toimivasta systeemistä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #8

Rahat löytyy helposti poistamalla puoluetuet.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #8

"ja mistähän rahat kaikkiin äänestyksiin? ei se ole ilmaista."

Se olisi moneen muuhun menoerään verrattuna ilmaista, jos äänestys olisi vain ja ainoastaan sähköinen järjestelmä. Tietokonekapasiteetti on halpaa ja tietoverkot ovat olemassa. Pelolla äänien kauppaamisesta voi pyyhkiä...

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #36

Tää pitäis jatkossa yhdistää uuteen henkilötunnussysteemiin, mutta nyt on pankkitunnukset, mutta edelleen pitää kuitenkin ensisijaisesti nojata paperiin ja kynään, koska kuka takaa ettei noita systeemejä puukotetaa tuottamaan eliitin vastauksia?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #37

Systeemien on tietysti oltava avointa softaa ja ajettavan softan versio on oltava verifioitavissa siinä missä lappu-uurnien tyhjyys.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #41

Joo, ehdottomasti. Se on vaan se, että se on niin helppo piilottaa jotain isoon ohjelmistoon, joka käyttää ties mitä kirjastoja. Ydintä myöten voi tehdä sen pienen muutoksen sinne, vaikka tosiaan käyttiksen ytimeen - kirjastoihin - mahdollisuuksia on liikaa.

Miten edes tehokkaasti varmista siitä mitä ohjelmaversiota mihinkäkin installoidaan?

En sano, että nämä ovat ratkeamattomia ongelmia, mutta pidän vakavana uhkana sitä, että voidaan helposti piilottaa se neula sinne heinäkasaan vähän turhan helposti ja se on pirun vaikea löytää.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa Vastaus kommenttiin #43

On se uhka. Mutta ideoimisen arvoinen.

Susanna Kaukinen

Ihan järkevä ehdotus. Aika lailla se mitä itsekin vastasin. Muutos on tehnyt hyvää työtä tällä suoran demokratian edistämisen alueella, vaikken pidä ollenkaan joistain muista puoleen linjauksista, mutta kiitos on annettava siellä missä sen paikka on - ja tässä on.

Hyvää työtä.

Susanna Kaukinen

Mun mielestä kannattaa tutustua tarkemmin siihen miten hommaa on pyöritetty Sveitsissä vuodesta 1848 alkaen. Eiköhän sieltä löydy viisautta.

Ehkä itse ajattelisin nopeasti niin - mutta tätä täytyy vielä ajatella aivan ajan kanssa - että nippeleistä on pääsääntöisesti turha äänestää kansan toimesta vaan niiden paikalleen ruuvaaminen saataisiin tehdä asiantuntijatyönä - ainakin pääsääntöisesti - ellei ilmene selkeää tarvetta puuttua asioihn.

Eiköhän nimenomaan strategiset linjaukset olisi hyvä hoitaa kansanäänestyksin, niin tämä käsittämätön eliitin toiminta tässä maassa saisi jotain saatanan rotia.

Mun mielestä 1-4 kertaa vuodessa kuulostaa hihasta ravistaen järkevältä, mutta asiaan vaikuttanee kanssa esitettävien asioiden määrä. Ei kukaan jaksa joka viikko äänestää ja pitää olla riittävästi aikaa ajatella ja tutustua asioihin, joten 3-12 kk:n välit on varmasti ihan hyvä pitää ja jonkinlainen järkevä katto asioiden määrässä per äänestyskerta varmasti tarvitaan.

Näen niin, että Sveitsistä on opittavissa se, että hosumalla ei tule kuin hätäpäisiä lapsia (vrt. Suomen €U-liikkeet). On paljon parempi, kun päättämistä tehdään kaikessa rauhassa.

Mihin helvettiin sitä on aina niin kauhea kiire? Kiire ei palvele kuin eliittiä, joka voi viedä vääriä asioita läpi kriisien varjolla. Rauhallinen päätöstahti on nimenomaisesti osallistava ja jättää tarpeeksi aikaa asioiden riittävällä käsittelylle ja täten tehdään vähemmän typeriä päätöksiä, joita joudutaan perumaan.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

demokraattinen anarkismi, paradoksien kuningas. megafoni kädessä tietysti syö vähän uskottavuutta anarkistina.

Susanna Kaukinen

Lue Proudhonia. Anarkia on järjestystä,

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Ylelle miekkariteemaviikko tulevista tapahtumista ja Areenassa pätkät toteutuneista. Viikolla on kiire, keretään ennen pakkasia pitämään kaikki ja saadaan kunkin teeman liepeillä haahuilevan miettivän , osallistuisiko ilmojen pidellessä aktioon. Muutamasta sadasta peukuttajasta saataisiin vaikkapa komppanian verran mukaan. Siis ennen pakkasia hurry up.

Susanna Kaukinen

YLE on hieman vaikea toimija, kun se on poliittisesti ohjattu. Tällä hetkellä sen asioista päättää KOK+SDP+Kesk, joista hallintoneuvosto muodostuu. Tämä on demokratian kannalta erittäin epäilyttävää ja yksi asia, joka kannattaisi muuttaa kansanäänestyksellä.

Ei siitä tulee hittoakaan, että YLE tukee aina kulloistakin hallitusta. Mieletön systeemi, totalitaristinen, keles!

Pekka Pylkkönen

Varmasti asiat kuten EU, Nato, euro tai homoliitot sopisivatkin kansanäänestykseen. Kannatan. Joko äänestyksien kustannukset on kuitenkin saatava alas tai kansanäänestyksen aloitteentekijöiden vastattava kustannuksista.

Riittää kun nykyään maksetaan ammattivalittajien kaavavalituksia joka oikeusastetta myöten.

Jari Leino

Kansanäänestysten kustannukset eivät ole merkittävä asia. Kansanäänestystyksiä voidaan järjestää muiden vaalien yhteydessä ja useita kerralla.

EU:n ongelmamaille annetut tukipaketit ja EVM ovat tähän mennessä aiheuttaneet Suomelle satojen miljardien velkavastuut. Kaikki tämä olisi ollut vältettävissä yhdellä ainoalla kansanäänestyksellä.

Pekka Pylkkönen

Minusta ne ovat ainakin nykysysteemillä. Enkä toisaalta näkisi itse ongelmaksi osallistua viuluihin minulle tärkeän asian äänestysrahoituksen osalta. Äänestys jaettuna 50.000 aloitteen allekirjoittajaa ei tee montaa kymppiä per naama.

Myöskään valtion tilinpäätöksissä en ole huomannut tuollaisia velkavastuumenoja. Ovatkohan ne ihan todellisia? Tulonsiirtoihin menee noin puolet verovaroista, kymmeniä miljardeja joka vuosi. Se löytyy vuosittain ihan toteutumasta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #20

Jos Sveitsi pystyy tähän ja Islannissa on ainakin Reykjavikissä paikallisia äänestyksiä, kyllä mekin siihen pystymme. Ei tässä raha ole ykkösasia ollenkaan, vaan kansan tahto, jonka tulee painaa enemmän kuin eliitin diktaatin.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Kyse on siitä että että äänestykseen meneviä asioita täytyy kyetä arvottamaan oikein. Ehkä riittävän suuri väkimäärä aloitteen takanaan on riittävä tietysti. Vaikka 100.000 neuvoa-antavaan ja 300.000 sitovaan. Jos tällainen mahdollisuus kansanäänestyksen järjestämisestä syntyisi, olen melko varma että kiinnostus aloitteita kohtaan nousisi niin paljon että tärkeissä kysymyksissä suurempikaan raja ei olisi ongelma. Luvuista voi tietysti väitellä.

Tällä hetkellä Suomessa lienee tilastojen perusteella pikemminkin toimettomien diktatuuri. Voi kai heitäkin kutsua tietysti eliitin se.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #38

En näe mitään pointtia noin suurissa luvuissa, kun Sveitsissä on 50.000 (Suomessa vastaava olisi 35.000). Miksi asettaa lisää kapuloita demokratian rattaisiin? En ymmärrä. Eliitillä on nyt aivan liikaa valtaa ja se on kiskottava sen käsistä, jotta tässä maassa voi jotain oikeutta saada.

Käyttäjän JaniPontusToivanen kuva
Jani Toivanen

Ilman tätä muu on miltei turhaa - rahanluonti demokraattisiin käsiin.

Susanna Kaukinen

Miten luulet, että tuon voi koskaan saada läpi? Eliitti ei sitä tule kannattamaan ikinä, koska he ottavat tästä varkaudesta taskut täyteen rahaa. Niinpä ainoa keino tämänkin asian läpiajoon on laajamittainen kansan tuki ja sitovat kansanäänestykset.

Käyttäjän SanteriSatama kuva
Santeri Satama

Ei suinkaan ainoa. Vaihtoehtoisten korvaavien rahajärjestelmien kehittäminen on vielä tehokkaampi keino. Tää näyttää hyvältä:
http://fimk.fi/index.htm

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

kyllä eliitti kannattaa, mä oon monessa blokissa vaatinut keskuspankkia toimimaan valtioiden rahoittajana.

paskasakki vastustaa. sellaset jotka ei tajua taloutta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #28

No jos pari liberalaista kallisti sulle korvaansa se ei tarkoita, että eliitti laajamittaisesti on asian takana. Tässä diktaatin maassa laki olisi jo läpi, jos eliitti sitä tahtoisi.

Ei tahdo.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

NSR voi samalla myös olla romuttamassa sitä kapitalistista, epämoraalista, valtaa ja varallisuutta keskittävää käytäntöä, jonka mukaan toisille myydään tuotteita halvalla ja toisille kalliilla. NSR voi alkaa ajaa siirtymistä demokraattiseen, tasa-arvoiseen talouteen, missä ostajia eri eriarvoisteta, vaan kaikille myydään samaan hintaan.

Matti Hyryläinen: http://kirjoituksiataloudesta.blogspot.fi/2013/04/...

Susanna Kaukinen

Mielestäni tässä ehdotuksessa on aivan uuden alku. Toisenlaisen demokratian, toisenlaisen vallan - toisenlaisen Suomen. Wanha eliitin diktaatti saa väistyä, se sopi aikakaudelle, jolloin kansa ei osannut lukea.

Käyttäjän SanteriSatama kuva
Santeri Satama

Eli osimoilleen niin, että toteutettais Forssan ohjelman toiseksi lähin tavoite:

2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta.
http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/30-...

Susanna Kaukinen

Justiinsa niin. Meidän on nostettava se lapio, joka 1903 laitettiin kaivuuhommiin ja jonka eliitti on sittemmin nakannut porstuaan.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Sveitsissä nimien kerääminen ei ole ihan vain feissaamista, vaan kampanja, johon panostetaan samalla tapaa kuin vaaleissakin. Taloudellisen panostuksen hintahaitari on laaja, mutta tutkimusten mukaan kampanjan hinta ei juurikaan korreloi lopputuloksen kanssa millään tavoin. Erilaisia menettelytapoja on paljon, ja kampanjastrategian soveltaminen riippuu asiasta ja kantonin / kunnan luonteesta; mikä toimii Helsingissä, ei välttämättä ole viisasta Savukoskella.

Suora demokratia on ollut melko vahvasti muutos 2011:n agendalla, myös jossain määrin Ipun sekä Vihreiden, ja ainakin vilahdellut siellä sun täällä, Demarien kohdalla jo Forssasta saakka, kuten tuossa aiemmassa kommentissa todetaan, mutta nyky-SDP:n näkemys on aivan toinen...

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ent...

Susanna Kaukinen

Miten toi rahoitus toimii Sveitsissä, onko sulla jotain tietoa siitä?

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Kampanjakustannukset maksaa järjestäjä (komitea), ja hintahaitari on laaja. Viime vuosina liittovaltiotasolla menestyneet perustuslakialoitteet ovat maksaneet aprox. 150.000 frangia, eli n. 123.000 eur. Eli reilun euron / allekirjoittaja, jos näitä on se vähintään vaadittava 100.000, ja aikaa kerätä nimet on 18 kuukautta.

Liittovaltiotason lain saattaminen kansanäänestykseen (referendum) on yleensä kampanjakustannuksiltaan huomattavasti pienempi, mutta tässäkin tapauksessa kampanjoiden hinnat vaihtelevat paljon. Nimiä tarvitaan vähemmän (50.000) ja aikaa on 100 päivää. Äänestys voidaan aloittaa myös kahdeksan kantonin yhteisestä vaatimuksesta, jolloin kampanjan kustantavat kantonit.

Kantoneissa ja kunnissa paljon riippuu koosta ja asukasmäärästä, kuntatasolla voi sinänsä menestyä hyvin vaikka nollabudjetilla.

"How much does it cost?

Don’t forget that launching a popular initiative can cost a considerable amount of money. The committee has to pay all the costs for setting up and reproducing the signature lists and for any posters, advertisements, public stands or other signature-collecting activities. In the last few years all the initiatives which have been successful have cost about 150,000 francs."

https://www.ch.ch/en/political-rights/

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #40

Musta tossa ei puhuta suurista summista, koska jos pohditaan valtion budjettia siellä ei miljoonaa euroa edes huomaa. Tosta pitäis jatkossa pohtia, miten niihin voitaisiin saada rahoitusta julkisesta laarista, ettei kaikkea tarvitse kiskoa äänestäjien taskuista?

Vai olisiko sittenkin parempi, ettei sotketa establishmentin lompakkoa sotkemaan asioita?

Periaatteessa voisi korvamerkitä euron jokaiselle valtion lompsasta, jonka saa sitte joka vuosi ohjata haluamaansa aloitteeseen. Tällä tavalla saataisiin 4-5 miljoonaa pelivälineitä, jotka kansa suoraan ohjaa.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #42

Edustuksellinen demokratia on kalliimpaa, mutta aihetta ei yleensä mainosteta, ja maksajatkaan eivät aina pidä julkisuudesta...

Sveitsissä julkinen raha on yleensä haluttu pitää ulkona, ja minusta se on viisasta. Toisaalta taas sikäläisessä systeemissä rahoitusta saa hankkia laillisin keinoin sen enempää selittelemättä.
Jos ajatellaan kustannusta / allekirjoittaja; valtakunnallisessa perustuslakiäänestyksessä euron ja valtakunnallisessa referendumissa ehkä 0,80 eur, ja kysytään sitä, onko kansalainen valmis osallistumaan tuolla summalla allekirjoittamaansa aloitteeseen / referendumiin, kieltävä vastaus kertoo jotakin oman nimikirjoituksen arvosta, jos elämä ei ihan sen euron varassa ole, ja jos on niin naapuri maksaa kuitenkin kympin.

Rahoitusta en näkisi ongelmana, yleensä se, jonka edusta on kyse, ja joka on valmis allekirjoittamaan, on valmis osallistumaan myös kustannuksiin.

Ihan noin vertailun vuoksi meikäläisen "suoran" henkilövaalin 2012 oikeusministeriön kustannukset, maksoimme vajaan vitosen vauvasta vaariin pelkästään vaalitekniikasta;

"Vaalimenot vuoden 2012 presidentinvaalissa

Vuoden 2012 presidentinvaalissa oikeusministeriön kunnille suorittama kertakorvaus oli 1,9 euroa per kunnan äänioikeutettu asukas. Korvaus maksettiin kaksinkertaisena, koska presidentinvaalissa toimitettiin toinen vaali. Kunnille suoritettu kokonaiskorvaus oli siten 15 908 162 euroa.

Oikeusministeriön vaalimenot olivat alustavan kirjanpidon mukaan seuraavat:
-Ennakkoäänestys ja postimaksut 2 960 216 euroa
-Vaalimateriaalit 634 404 euroa
-Vaalitietojärjestelmä 1 860 000 euroa
-Vaalipiirilautakunnat 2 609 929 euroa
-Kuntakorvaus 15 908 162 euroa
-Muita menoja 37 742 euroa
-Yhteensä 24 010 453 euroa"

http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalitietoa/vaalient...

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #42

Linkissä I&R:n (Paul Ruppen) et al. sinänsä kattava mutta tiivis materiaali sveitsiläisestä mallista briteissä pidetystä suoran demokratian seminaarista teemoilla;

Direct democracy in countries of Europe: It works!
"For debate: We need more direct democracy in Britain"

Kyseessä on muuten monessa maassa hyvin ajankohtainen prosessi, joka liittyy aidosti myös meilläkin laajalti markkinoituihin "Eurooppalaisiin Arvoihin", jotka eri maiden pääminiterit näyttävät ymmärtävän kuitenkin kukin tavallaan; Cameron on vaatimassa referendumia kuningaskunnan EU-jäsenyydestä, kun meikäläisille kyseessä on jokin fantsu juttu.

http://www.iniref.org/swiss-dd.html

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Kannatan ehdottomasti suoraa demokratiaa. Haluan itse päättää yhdessä muiden kanssa tämän maan asioista.

En siis halua Eu:ta, Natoa enkä Emua. Tässä muutamia esimerkkejä, joita todella vastustan ja haluan itse päästä päättämään tämäntapaisista asioista.

Haluan verotuksen progressiivisuutta ja jne.
En halua ulkoistaa tärkeissä asioissa äänioikeuttani sille edustajalle ja puolueelle, jota olen vaaleissa äänestänyt vaan haluan suoran demokratian kautta itse äänestää monista tärkeistä asioista.

Susanna Kaukinen

Nimenomaan siitä on kysymys, että minäkin haluan itse päättää. Eliitti on osoittautunut kaikkien odotusten mukaisesti täysin epäluotettavaksi ja sen valtaa on rajattava.

Susanna Kaukinen

Antakaas kun mä elaboroin vielä. Yksi tavoite, jonka alle voi niputtaa muut asiat on paljon parempi kuin monta tavoitetta. Jos sanoo, että me vastustetaan NATO:a, 20% jää pois. Jos sanoo, että me vastustetaan EU:ta, 50% jää pois - ja jokaisen tavoitteen kanssa tää etenee vastaavasti.

Sen sijaan jos me sanotaan, että me vaaditaan kansalaisaloitteista sitovia kansanäänestyksiä - tule kertomaan ne asiat, joita sinä haluat muuttaa suoralla demokratialla, niin kaikki mahtuu mukaan.

Ja on paljon parempi voittaa toi sitova kansanäänestys kuin joka noista yksittäisistä asioista. Sillä on todella merkittävää pitkän aikavälin vaikutusta!

...

Tää ei oikeesti oo tää ehdotus kevyesti heitetty, vaan perustuu useampaan asiaan:

1) analyysiin eri poliittisten faktioiden perusarvoista ja sekä konservatiivit että liberaalit vihaa tyranniaa

2) Zizekin pointti siitä, että pitää vaatia sellaista, mikä oikeasti vaatii vallan reagoimaan tilanteeseen, eikä n.s. eettisiä absoluutteja, joille on helppo kohtautta olkiaan

3) Sveitsin demokratiamallin todellinen 150 vuotinen olemassaolo, sitä ei voi noin vaan sivuuttaa

4) vallan hävyttömät toimet kansaa vastaan, kun kansalla ei ole perälautaa

5) tää yksittäisenä tavoitteena on sellainen, että siirtää valtaa selvästi kansalle ja mahdollistaa ihan toisenlaisen kamppailun kaikissa varsinaissa asioissa. Eli tää on inklusiivinen ehdotus, johon voi tulla taakse puoluekannasta riippumatta ja kaikkien arvojen mukainen sekä ehdotus, joka oikeasti edistää kansanvaltaa ja samalla mahdollistaa sen, että ihmiset tulee juuri sen oman asian kanssa paikalle.

6) on paljon parempi kuin yksittäisvaatimusten kasaaminen päällekkäin, koska jokainen niistä karkoittaa osan väestä.

Käyttäjän JoannaValkeala-Haikara kuva
Joanna Valkeala-Haikara

Juuri tänään olen taistellut ihmisten loputonta tyhmyyttä vastaan taloyhtiöasioissa, uskoni siihen, että ihmiset yleisesti voisivat juuri valita oikein ei ole korkealla tällä hetkellä ainakaan, mutta ei päättämässä olevat ole myöskään sen kummempia. Se nyt kaikki vaan on täydellinen umpikuja joka suuntaan aina.

Susanna Kaukinen

Joo, tiedän ihan tarkkaan mistä puhut, mutta on selvää, että sitovat aloitteet laittaisivat eliitin suurimmille typeryyksille täyden stopin. Sen takia asia on hyvin tärkeä.

En väitä, että demokratiaan tottumattomat ihmiset ovat parhaimmillaan kaikissa tilanteissa. Ongelma on lähtökohtaisesti jo siinä, ettei kouluissa eikä työpaikoilla ole demokratiaa, niin siihen ei opita.

On vaan nyt sitten opeteltava. Ei siinä muu auta.

Susanna Kaukinen

Kansalaisaloiteasiaa voisi kommunikoida tähän tapaan:

Me olemme vakuuttuneita siitä, että on vain yksi tapa saada Suomen asiat korjattua: kansalaisaloitteiden pitää johtaa sitoviin kansanäänestyksiin ja tämä on meidän ainoa vaatimuksemme.

Kaikki Suomea kohdanneet vakavat ongelmat ovat peräisin siitä lähtökohdasta, että Suomen kansalta ei kysytä. NATO-kiimailu, irstaat siirtomaavaltaiset vapaakauppasopimukset, leikkauslistat, rahan siirrot Saksan ja Ranskan pankeille ja kelvottoman valuutan käyttöönotto ovat esimerkkejä asioista, jotka sitovilla kansanäänestyksillä oltaisiin voitu estää.

Me emme enää vaadi minkään yksittäisen kohdan korjaamista, me korjaamme ne itse. Siksi me vaadimme sitovia kansanäänestyksiä kansalaisaloitteiden pohjalta.

Susanna Kaukinen

Pekka Savolainen Suora demokratia edellyttää laillisuusperiaatetta, hyvää perustuslakia, ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamista, nämä määrittävät rajat. Suora demokratia ei tarkoita sitä, että myös edustuksellinen ei säilyisi osana järjestelmää, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuoimiovalta ovat edelleen erillisiä, ja perustuslainmukaisuutta valvoo perustuslakituomioistuin toisin kuin nyt on Suomessa;

"Suomessa lakien perustuslainmukaisuutta valvoo lähes yksinomaan eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka koostuu poliitikoista. Se joutuu kevään aikana ottamaan kantaa kiisteltyihin kunta- ja sote-uudistuksiin.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka arvostelee kovin sanoin poliitikkojen kaksoisroolia perustuslakivaliokunnassa.

- Perustuslakivaliokunnassa poliitikot tekevät tuomarin vastuulla ratkaisua asiassa, jossa he ovat itse asianosaisia – kuin pukit kaalimaan vartijoina. Monen kansanedustajan takaraivossa saattaa häilyä se peikko, että hänen oma kansanedustajan paikkansa voi riippua kuntauudistuksen ratkaisuista.

Tarkka haluaisikin puoluepoliittisesti nimetyn perustuslakivaliokunnan tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuimen. Sellainen on esimerkiksi Saksassa.

Suomalainen perustuslakivaliokunta on valtiosääntökummajainen maailmanlaajuisesti. Missään muussa maassa ei ole samanlaista käytäntöä."

http://yle.fi/.../heinaluoma.../7071527

Viimekädessä on kyse kuitenkin aina luottamuksesta; luottaako tavallisiin ihmisiin ja itseensä vai tavallisiin ihmisiin, jotka ovat poikkeukselisen persoja vallalle

"Edustuksellinen demokratia sopii hyvin yhteen käsitykseen demokratiasta hallitusmuotona. Suomalainen kansanvalta on demokratia, jossa ”eliitit” hallitsevat ”kansan” puolesta. Eliitit näkevät itsessään kaikki ne ominaisuudet ja kyvyt, joita tarvitaan valtion ohjaamiseen.

He katsovat asioita hallitsijan näkökulmasta ja pitävät ”tavallisia kansalaisia” poliittisesti epäpätevinä. Tämä demokratiakäsitys on jatkoa vanhan autoritaarisen alamaiskulttuurin tavalle, että hallinto päättää asiat ihmisten puolesta, ei ihmisten kanssa. Perusteluna esitetään edelleen ns. tavallisen kansan ”tyhmyys” eli uskomus, että ainoastaan pienellä eliitillä on johtamiseen tarvittava kyky ja äly.

Osallistavan demokratian perustana täytyy olla toisenlainen käsitys: demokratia on enemmän kuin pelkkä hallitusmuoto, se on elämäntapa.

Asioita katsotaan pikemmin alhaalta kuin ylhäältä päin. Poliitikot ja kansalaiset hallitsevat yhdessä ja kummallakin on omaa päätösvaltaa. Näin nähtynä,demokratian perustana on usko ihmisten mahdollisuuksiin;

"...usko inhimilliseen älykkyyteen sekä yhteiseen ja yhdistettyyn kokemuksen voimaan. Kyse ei ole siitä, että nämä asiat olisivat täydellisiä vaan siitä, että jos niille annetaan mahdollisuus, ne voisivat vähitellen tuottaa sellaista tietoa ja viisautta, joita tarvitaan kollektiivisen toiminnan ohjaamiseksi”

(John Dewey, 1937)

[Nadja Braunin, Rolf Büchin ja Bruno Kaufmann: Opas suoraan demokratiaan]
Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita
yle.fi
Eero Heinäluoman mallissa perustuslakituomioistuin ottaisi kantaa vain valtioelinten toimivaltaan.

Toimituksen poiminnat