Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Ajatuksia kuolevalta planeetalta I

  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I
  • Ajatuksia kuolevalta planeetalta I

Lueskelin tuossa Hannu Hyvösen erästä haastattelua ja kyllä se hetkellisesti unohtunut kuolemantuska sieltä palasi samoin tein. Kyllä tässäkin tilanteessa hetkittäin onnistuu itseään harhauttamaan keskusteluihin talouspolitiikasta, joka hämärtää suuren kuvan ja antaa henkäyksen raikasta ilmaa todellisuuden tukahduttavaan vankilaan.

Tilanne kuitenkin on, mikä on. Totta puhuen, on aivan turha käydä talouspoliittisia keskusteluja sillä tavalla, että sivuutetaan toimintaympäristö ja reaalitilanne. Tosiasiahan on, että ympäristö on kuolemassa käsiin -  maapallo on jo nyt terraformoitu - ja kansalaisten vapauksia ja vaikutusmahdollisuuksia kiristetään.

Ympäristökapinat kytee ja raivoaa siellä täällä, missä tilanne on kärjistynyt suoranaisesti elämän edellytyksiä uhkaavaksi. Naxaliittikapina (10.000 sissiä) Intiassa on levinnyt jo 40% maan provinsseista ja 15.000 sissiä taistelee Nigerian suistoalueella Ollilan luotsaamaa Shelliä vastaan.

Ylikansallisen kapitalistin imperialismi tappaa, niin ihmisen, kuin maan.

 

Mielestäni Hyvösen Hannun analyysi tilanteesta - joka lienee Tere Vadénin analyysiin pohjautuva - on oikea. Öljyn mahdollistama sukupolvia kestänyt raivokas kasvu on hävittänyt suurimman osan ihmisten kulttuurillisesta muistista ja mielentilan perspektiivit ovat täysin kateissa.

Kuten Hannu sanoo, intiaaneilla oli tapana pohtia asioita seitsemän sukupolven päähän. Jopa perinteisessä suomalaisessa kulttuurissa oli tapana ajatella vähintään lapsenlapsiin asti. Kuinka pitkälle me nyt ajattelemme? Kvartaalin? Hallituskauden? Tulevaisuuspohdinnoissa jopa 20 vuotta?

Valtaapitävillä lienee joitakin asiantuntijoita, jotka ymmärtänevät tilanteen, mutteivät voine mihinkään vaikuttaa. Tietävätkö ja käsittävätkö valtaapitävät itse, mihin me olemme menossa, kaasu pohjassa, urku auki, pää märkänä pakkasella?

Kansa lie umpiunessa tai ehkei se edes halua ajatella. En silti ymmärrä ketään, joka ei edes omia lapsiaan - omia lapsenlapsiaan - ajattele.

Miten voi työntää päänsä pensaaseen omien lähijälkipolviensa osalta? Vai onko kulttuurin vamma vain niin suuri, ettei tällaista "radikaalia" eteenpäin ajattelua enää tehdä? Vai onko kyse vain jatkuvuuden harhasta (normality bias)?

 

Kuolevan planeetan lapset. Mitä kuoleva planeetta tekee lapsilla? Miksi avata kirjan huomisen sivu, kun sen takakansi jo painaa kättä? Mitä ihmettä sanoa omalle lapselle, joka tulee elämään ympäristössä, joka on peruuttamattomasti erittäin monelta osin jo tuhottu ja jonka elämä tulee olemaan jatkuvasti heikkenevissä oloissa elämistä?

Mitä opettaa lapselle? Onko koulusta edes hyötyä? Kannattaako yliopistoa edes harkita, jos edessä on kuitenkin aikakausi, jolloin kädentaidoista on kenties kaikkein eniten hyötyä? Onko kuokka kirjaa mahtavampi, jos sähköt on poikki?

Ei kai vanhempi voi kuin yrittää. Katsoa synkkään horisonttiin ja koettaa antaa lapselleen parhaan osaamisensa mukaan sen, mistä ehkä voisi olla jotain apua. Koettaa antaa taitoja, joista on itse jäänyt paitsi, antaa osaamista, joka sukupolvimuistin katketessa menetettiin.

 

Tulevaisuuden synkät pilvet horisontissa, niin lähellä. Ei seitsemän sukpolven päässä, eikä viiden. Onko lapsenlapsilla enää mitään, miksi jatkaa? Nyt ymmärrän, miksi isosäni viimeisinä vuosinaan puhui siitä, että voi kun pääsisi jo pois, kun hänen koko maailmansa oli hävitetty sen vajaan vuosisadan aikana, jonka hän ehti elää.

Miten jatkaa huomiseen, miksi jatkaa huomiseen, kun synkillä pilvillä ei ole hopereunaa? Lasten takia on pakko jatkaa. Lasten takia on aina pakko jatkaa. Vanhemman velvollisuus on tehdä kaikki, mikä tehtävissä on, jotta lapsille voisi jäädä - edes jotain?

Vanhemmankin velvollisuus on välillä olla lapsi ja itkeä, kun mielettömät johtaa sokeita ja suurin autuus on se päivä, kun tätä järkyttävää tragediaa ei enää tarvitse katsella. Sitä ennen on kuitenkin annettava lapselle välineitä, kun hän täällä jo on.

Niin onnellinen lapsi, kuolevalla planeetalla.

Niin onnellinen lapsi, kuolevalla planeetalla.

Anna minulle anteeksi, mutta älä koskaan meille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Susanna Kaukinen

Kaikkihan viittää tällä hetkellä siihen, että meillä on myös energiakriisi edessä. Ei öljyä ja kivihiiltä pystyttäne millään korvaamaan riittävässä mittakaavassa ajoissa.

Pekka Pylkkönen

Taas kannattaa katsella maapalloa vaikkapa yläilmoista käsin (vaikkapa googlella) lopulta lähes koko pallon pinta on sellaista, jossa ihmisen kädenjälki ei näy millään tavalla. Urbaanissa ympäristössä elellessä sitä helposti antaa ihmiselle kohtuuttoman suuren roolin planeetalla joka on kertakaikkisen valtava.

Tämä ei tarkoita etteikö ympäristön tilasta pitäisi olla huolestunut, mutta jälleen, tuhkaa kannattaa säästellä.

Susanna Kaukinen

Mä olen kyllä täysin toista mieltä. Esimerkiksi maailman metsistä aivan valtava osa on tuhottu joko kokonaan tai niiden biodiversiteetti on turmelta tehometsätalouden keinojen avulla.

Merien tila on järkyttävä monessakin mielessä, kun ryöstökalastus on tuhonnut melkein kaikki suuret kalat ja kun merien saastuminen ja nyt ilmastonmuutoksen takia happamoituminen hävittää sen elinkelpoisuutta monella tavalla. Troolaaminen pilaa merien pohjatkin.

Ilmastonmuutoksesta puhumattakaan.

Olet siis väärässä, ihmisen toiminta paremminkin näkyy lähes kaikkialla ja sen jäljet ovat hirvittävä.

Pekka Pylkkönen

Mites jos ottaisit jalat alle ja lähtisit seikkailemaan maailmalle? Tajuat katso sitten ettei se nyt ihan kuvaamallasi tavalla mene. Tai siis mainitsemasi ongelmat ovat toki olemassa, mutta oikeassa maailmassa ihminen ei ole ehtinyt vielä tuhota kuin pienenpienen osan planeetasta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #17

Mä olen matkustanut aika paljon. Pitäisikö matkustaa Tyynen Valtameren saarille, joissa ennen turistien heräämistä paikalliset raivaa merestä rannoille kulkeutuvan muovin pois turistien nähtäviltä?

Vai Saksaan, jossa moottoriteiden varsilla olevat muut puut on leikki sille, että siellä vielä olisi metsiä?

Vai Välimerelle, josta metsät on jo kokonaan hakattu ja jonka vedet ovat ylikalastettuja ja muutenkin pilalla?

Vai Kiinaan, jossa ei voi hengittää?

Minne mun piti nyt siis matkustaa?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Eipä se anna Jumala tämän paratiisin hävitä. Kohta tulloo poika ja pannoo topin tälle melskeelle ?

Pekka Pylkkönen

Ei tule ainakaan Jesse. Thor näet naulasi kaverin ristille taikavasarallaan. Todisteena Thorin mahdista hän lupasi hävittää jääjättiläiset. Oletko nähnyt yhtään?

Susanna Kaukinen

Jos kerran uskot vanhoihin naapurimaan jumaliin, niin tietänet mikä on ragnarök.

Susanna Kaukinen

Aika monet kristityt uskoo kai johonkin toiseen tulemiseen. Aika heikoilla ollaan, jos ainoa toivo pitää asettaa uskonnon varaan.

Tietenkin tän voi metaforisesti sanoa niin, että äiti maan immuunijärjestelmä pyyhkäisee ihmisviruksen pois, joka on sairastuttanut koko planeetan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Planeetan puolesta on syytäkin huutaa megafoniin. Kunhan ei anna toisten holtittoman tekemisen tärvellä samalla omaa eläämäänsä. Jatkuva talouskasvun nimeen vannominen on kuin huume, joka vie addiktoituvan helposti mukanaan. Huumeiden käyttäjä lähipiirissä ei kuitenkaan saisi määrittää liiaksi omaa elämää.

Kukin meistä voi tehdä valintoja arvojensa mukaan ja olla edistämässä asioita paremman maailman puolesta. Silti kukaan ei voi yksin tehdä niin paljon, että se oleellisesti muuttaisi muiden tekemiä virheitä.

Toivottavasti jokainen löytää oman tasapainonsa loputtoman kulutushysterian ja ekoerakkona elämisen välimaastossa. Tietysti se edellyttää ihmisenä kasvamista. Itse olen valinnut nuorten kanssa tehtävän vapaaehtoistyön itselleni sopivaksi tavaksi muuttaa edes muutamien nuorten arvoja vihreämpään suuntaan.

Susanna Kaukinen

Kuulostaa hyvältä tuo sinun valinta. Mun mielestä oman elämän merkitys on aika marginaalinen, lopulta. En mä osaa ajatella, että se on kovin tärkeä. Miksi se olisi?

On aika omituista egoismia ajatella, että minun tekemisilläni olisi jotain merkitystä tai olemiseni täällä olisi jotenkin tarpeellista.

Monessa mielessä me ollaan täällä yhtä tarpeellisia kuin yleisö elokuvissa, mutta sillä erotuksella, että jokainen meistä hyvin suurelta osin aiheuttaa monenlaista haittaa.

Jotenkin länsimainen ihminen on liian rakastunut itseensä jonkinlaisella ylimielisellä tavalla. Ei yksilön oikeudet koskaan ole olleet niin suuria, että niiden tähden voidaan koko yhteisön asiat tärvellä.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Samaa mieltä Börje ! Minäkin satsaan lapsiin ja nuoriin. Ihmiset vois yleensäkin tehdä enemmän paremman maailman puolesta,sen sijaan ,että harrastavat shoppailua aikansa kuluksi. Omalta kohdaltani voin sanoa,että antaminen itsestään ,tuo sisältöä elämään.

Susanna Kaukinen

Antaminen on ainoa, joka todella tuo tyydytystä.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

.....(syvä hiljaisuus).....
.....odotus.....
.....maailmantuska.....

minä en enää tiedä mitä voisi lapsilleni kertoa!

Susanna Kaukinen

Ehkä sen, että tein kaiken mitä pystyin. Enempää ei kukaan voi antaa.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Ota pieni paussi uutisista ja muusta mediasta. Keskity vain omaan ympäristöösi,kesän kauneuteen ja läheisiin. Karmeeta,mutta huumorilla se on otettava,tämä ihmisten touhu ja mitä väliä,jos uskoo,että edessä on vain monttu,jota jo kaivetaan. Vitsi päivän piristykseksi. " Mies kulki hautausmaalla ja näki itkevän kaverin.- Onko joku kuollut ? - Kaikki,kaikki ."

Susanna Kaukinen

Enpä mä uutisia juuri luekaan. Mä oon menettänyt uskoni valtamediaan hyvin pitkälti.

Mä en oo ihminen, joka välttelee ongelmia, en ymmärrä tota sun neuvoasi ollenkaan. Miten se auttaa asioita?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Toi edellinen oli niinku seiskakommenttiin Aleksanterille,sorry !

Jorma Halmetoja

Niinkaun kun pässit johtaa lampaita ei toivoa ole!

Susanna Kaukinen

Ehkä pässien on aika mennä, mutta ongelma on paljon lampaissakin, jotka elää kuplassaan eikä näe - eikä halua nähdä - mitä on tapahtumassa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

pässi o miespuoline lammas mulle kerto eduskuntavaalien aikaa yks toverinna. lisäs vielä. ja sellane sinä olet. (hiukka kiukkusin eräästä puolueen vaalilehdestä)

Toimituksen poiminnat