Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee

  • Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee
  • Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee
  • Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee
  • Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee
  • Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee

Suomalaiset, kuten suurin osa maailman väestä, ovat markkinafundamentalisteja. Markkinoiden erinomaisuuteen uskotaan kuin hullu puuroon, vaikka markkinat ovat aivan surkea mekanismi hyödykkeiden vaihtoon ja tuotettujen resurssien allokointiin.

Markkinoiden ei juuri tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin mahdollistaa tuotteiden tarjonta ja tuotteiden siirtyminen jollakin prioriteetilla loppukäyttäjille. Tähän yksinkertaiseen tehtävään nähden niiden toiminta ja seuraukset ovat katastrofaalisen huonoja.

Asiat voitaisiin hoitaa hyvin monella muullakin tavalla. Näin ei vain tehdä, koska markkinafundamentalismi on iskostettu tiukasti ihmisten päihin ja koska nykyinen markkinamekanismi tekee yksistä järjettömän rikkaita - ja tappaa jatkuvasti ihmisiä nälkään - mutta sehän ei rikkaita tietenkään kiinnosta. Rikkaillehan köyhät eivät ole ihmisiä, mutta korporaatiot ovat.

 

Aloitetaan kuitenkin alusta. Ensinnäkin jo aivan tavallisen markkinatalouden peruspiirre on se, että se rikastuttaa yhdet ja jättää muille luun käteen raadannasta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että palkkatyö automaattisesti rikastuttaa yksityisten yritysten joitakin omistajia kohtuuttomasti. Toinen kohtuuton oikeudettoman rikastuttamisen muoto on lainananto, josta kiskotaan korkoa yksityisten toimesta. On täyin päivänselvää, että tämä mekanismi on väärissä käsissä.

Markkinoiden n.s. ulkoisvaikutukset ovat myös vakava ongelma, nyt jo elämää itseään uhkaava. Kun henkilö A myy henkilölle B auton, raha siirtyy A:lle ja liikuntakyky siirtyy B:lle. Tästä huolimatta auton valmistuksen ja käyttämisen aiheuttamat saasteet siirtyvät koko ihmiskunnan ongelmaksi ja sitä ei huomioida tässä vaihdossa mitenkään. A ja B siis kusevat tässä vaihdossa kaikkien muroihin. Vastaava tapahtuu käytännössä jokaisessa kaupassa.

Markkinat ovat myös äärettömän tehottomia. Nykytilanteessa useat firmat valmistavat käytännössä aivan samanlaisia tuotteita, mutta niitä kehitellään tekijänoikeuksien suojassa ja tehdään tästä syystä sama työ monen toimesta aivan turhaa.

Markkinat tuottavat myös huonolaatuisia tuotteita, koska kilpailutilanteen takia jokaisen tavoite on ehtiä markkinoille tuotteidensa kanssa mahdollisimman nopeasti ja mieluiten ensimmäisenä. Tämän seuraus on tuotteiden krooninen huono laatu.

Tietenkin tilanne on tätäkin vakavampi ja tuotteet suunnitellaan s.e. ne hajoavat nopeasti, jotta uusia voidaan myydä tilalle voiton maksimoimiseksi. Tämän seuraukset ovat järjetön luonnonvarojen hukkakäyttö ja tuotteiden ostajien rasittaminen tuotteista maksamisella moneen kertaan.

Tämäkään ei kuitenkaan riitä, vaan kaiken tämän päälle suuri osa tuotetuista tuotteista ovat niin turhia ja typeriä, ettei kukaan täysipäinen niitä lähtökohtaisesti hankkisi. Tämä on synnyttänyt maailmanlaajuisen, täysin turhan ja hyvin haitallisen propagandamekanismin, jolla kuluttajille tuputetaan tuotteita, joita ei oikeasti tarvitse yhtään mihinkään.

Tällä propagandalla on useita erittäin haitallisia seurauksia. Ensinnäkin tuotteiden ostajille valehdellaan koko ajan siitä, että he tarvitsevat tuotteita. Eivät tarvitse, vaan tarve hankinnoille luodaan keinotekoisesti, propagandan avulla. Tämä haaskaa ostajien rahoja ja kuormittaa täysin järjettömästi luontoa.

Propaganda on tätäkin haitallisempaa, koska se vaikuttaa kuluttajien arvoihin ja arvostuksiin ja tätä kautta tuottaa asenteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan haitallista kilpailua ihmisten kesken ja paitsi luonto ja kuluttajien varallisuus, myös koko yhteiskunta kärsii.

Markkinoiden tapa priorisoida se, mitä kukakin saa on myös täysin tolkuton. Ihmiset eivät saa tuotteita ja palveluita tarpeensa mukaan, vaan varallisuutensa mukaan. Tästä seuraa se, että yhdet elävät kroonisessa puutteessa ja toiset puolestaan kuluttavat kohtuuttomasti ja täysin tarpeettomiin hankintoihin, joiden käyttöarvo on nolla.

Kaiken lisäksi tämä kaikki aivan järjetön turha toimeliaisuus on itsessään aivan järjettömän haitallista. Käytännössä kymmeniä prosentteja ja todennäköisesti reilusti suuri osa ihmiskunnan työvoimapotentiaalista hukataan täysin turhaan työhön, josta ei oikeasti ole mitään todellista hyötyä, mutta haittaa sen sijaan viljalti, kuten tästä tekstistä ilmenee.

Sen sijaan, että ihmisten aika käytettäisiin hyödyllisesti, se haaskataan lähes täydellisesti. Mikä kaikkein groteskeinta, työtä vaille jäävät ihmiset joko elävät syvässä puuttessa tai sitten heidän pakotetaan täysin hyödyttömään useiden ihmisoikeussopimusten vastaiseen pakkotyöhön.

Markkinamekanismi on siis täysin järjetön, erittäin haitallinen ja ympäristölle täysin tuhoisa. Ihmiskunta voisi paljon paremmin ilman mokomaa kauhistusta, joka kaiken lisäksi kärjistää omaisuuserot sellaiselle tasolle, että varoja tasataan väkivaltaisten vallankumousten kautta säännöllisin väliajoin, koska markkinamekanismi käytännössä estää järkevän omaisuudenjaon millään muulla keinolla.

Vaikka paljon jäi varmasti sanomatta liittyen nousu- ja laskukausiin, keinotteluun, finanssimarkkinapelleilyyn ja moneen muuhun asiaan liittyen, lukijalle lienee jo nyt täysin selvää, että markkinat orjuuttavat koko ihmiskunnan, jättävät osan nälkäkuolemaan ja tuhoavat planeetan elinkelpoisuuden.

Markkinat on siis aivan äärimmäisen paska mekanismi, kun sen tehtävä on niin yksinkertainen kuin se on ja silti markkinat epäonnistuu näin täydellisesti tehtävässään. Kaiken kukkuraksi se on mekanismina myös täysin epädemokraattinen ja vastaa priorisointimekanismiltaan luonnonvalintaakin pahempaa vahvemman oikeutta ja on siten erittäin väkivaltainen.

Markkinaväkivaltaan liittyy myös se seikka, että kaikkien sota kaikkia vastaan on markkinoiden normaalimekanismi, jonka tähden jokainen firma on toisen verinen vihollinen ja jokainen työntekijä asetetaan sotaan muita työntekijöitä vastaan työmarkkinoilla.

Myös ihmisten vangitseminen turhaan työhön ja heidän ainoan todellisen pääomansa - ajan - riistäminen tulnee katsoa äärimmäisen väkivaltaiseksi teoksi, koska se on orjuuden muoto ja siten tapa riistää ihmisiltä heidän elämänsä.

Näin ollen voitanee todeta, että markkinat ovat olemassa vain sen tähden, jotta rikkaimmat voisivat jatkaa kohtuuttomien etuoikeuksiensa ylläpitämistä ja johtopäätös lienee yksinkertainen: markkinamekanismi - tai kapitalismi - on hirvittävänä kaadettava ja korvattava jollakin tolkullisella mekanismilla.

Chris Hedges onkin sanonut, että säätelemättömät markkinat ovat itsessään vallankumouksellinen voima. Ne ovat aina olleet sitä ja tulevat olemaan sitä vastakin. Me emme missään tapauksessa ole nähneet viimeistä vallankumousta, jonka markkinat aiheuttavat ja jokin tulevaisuudessamme häämöttävistä vallankumouksista tulee kaatamaan kapitalismin itsensä, ellei sitten markkinamekanismin aiheuttama ympäristötuho tapa koko ihmiskuntaa sitä ennen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (135 kommenttia)

Anna-Leena Nieminen

Jos nykyinen järjestelmä on mielestäsi puhdasta kapitalismia, "markkinamekanismia", niin miten selität

- verotuksen
- julkisten palvelujen
- valtion koulutusmonopolin, työmarkkinamonopolin, lainsäädäntömonopolin
ja yhä lisääntyvän sääntelyn, rajoitusten ja kieltojen olemassaolon?

Susanna Kaukinen

Sillä, että ne toimvat inertiana sille, ettei järjestelmää päästä korjaamaan. Jos noita mekanismeja ei olisi, tätä ei ihmiset katselisi päivääkään.

Toisin selittäen, ne ovat työväenluokan kamppailun kautta saavutettuja riittämättömiä saavutuksia

Kolmennella tavalla selittäen: kapitalismi välttämättä johtaa noihin mekanismeihin, jos markkinoita puolustava voima on niin suuri, ettei järjestelmää kumota. Itsessään kapitalismi on täysin kestämätön.

Neljännellä tavalla selittäen: suurin osa ihmisistä arvostaa jotain ihan muuta kuin rahaa, kuten hyvinvointia, joita mainitut mekanismit jossain määrin tarjoavat.

Viidennellä: markkinathan ovat koko ajan olemassa. Eivät ne mihinkään säätelemällä katoa, jonka seuraus on se, että suuri osa markkinoiden ongelmista on tänäkin päivänä meidän riesanamme.

Pekka Pylkkönen

Mitenkä jos järjestettäisiin kansanäänestys siitä että säilytetäänkö nykyinen sekatalousjärjestelmä vai Siirrytäänkö esimerkiksi Susannan tarjoamaan vaihtoehtoon - joka ei kyllä tullut tuossa kovin hyvin esille.

Susanna Kaukinen

Mä ihan tahallani jätin sen esittämättä. Ei se olisi tähän blogiin mahtunut, vaikkakin olen kirjoittanut siitä useita hahmotelmia sinne tänne muihin blogeihini.

Kansanäänestys on hyödytön monissa asioissa, jos aika ei ole kypsä. Tällä hetkellä riittävää massaa ei ole sen takana, että markkinoista luovuttaisiin. Kun resurssihuippujen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit kärjistyy, voi olla aika toinen ääni kellossa.

On valitettavaa, että mediakontrolli ja lyhytnäköisyys usein jarruttavat vakavasti järkevää toimintaa.

Pekka Pylkkönen

Vähemmän tyhjää retoriikkaa ja enemmän itse asiaa. Ja ytimekkäästi. Kuinka lukija voi arvioida markkinatalouden vaihtoehtoja jos ainoa yleisesti tunnettu vaihtoehto on suunnitelmatalous (jota kukaan ei halua) etkä esitä muita vaihtoehtoja?

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #17

Markkinamallejakin on monta, käytössä oleva on suurin piirtein huonoin mahdollinen. Erilaisia muita malleja on myös useita - joten voin vaan kehottaa ottamaan selvää. En tähän tee niitä katsausta, se on toisen blogin aihe.

Sanonpa nyt piruuttani, että jopa perinteinen suunnitelmatalous on käytössä käytännössä kaikissa suurissa korporaatioissa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Itse lajittelisin mallit peruskysymyksen mukaan: kuka päättää mitä ihminen haluaa?

Markkinataloudessa ihmiset päättävät itse ja suunnitelmataloudessa joku muu päättää. Markkinatalous on ainakin huomattavasti demokraattisempi.

Korporaatioväitettäsi en ihan ymmärrä. Toki valtiovalta saattaa esimerkiksi päättää kuka ajaa junia, jakaa postia tai myy alkoholia. Tästä syystä esimerkiksi Suomea kutsutaan sekataloudeksi.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #24

Näinhän ei ole. Markkinataloudessa on rikkaiden tyrannia ja muilla ei ole varaa valita muuta kuin se, mihin heillä juuri ja juuri on varaa. Täten kysymys on dollaridemokratiasta, jossa kaikki valta on heillä, joilla on kaikki raha. Rakenne on samanlainen kuin jos äänestyksessä 1% eliitillä olisi 47% kaikista äänistä.

On täysin mahdollista järjestää asiat s.e. äänestetään siitä, mitä yleisesti karkeastiottan tuoetetaan ja toisaalta siitä, mitä kukin haluaa oman kiintiönsä puitteissa itselleen tuotettavan. Tämä olisi melkoisen helppo järjestää ja hyvin demokraattinen tapa organisoida talous.

Suomen sekatalous ollaan aktiivisesti tuhoamassa markkinafundalistien toimesta Thatcherin ja Reaganin jalanjäljissä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #86

Vai äänestää tuotteista.. ihan aitoa bullshittiä on nyt tuo höpötys.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #104

Triviaalia tuo olisi nykytekniikalla toteuttaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #24

Pylkkönen.

Markkinatalous on tiukempaa ja tehokkaampaa suunnitelmataloutta kuin suunnitelmataloudeksi nimitetyissä yhteiskunnissa - suunnittelijat vain ovat eri henkilöitä, ja niin kaukana kansan tavoittamattomissa, että heidän suunnittelunsa saadaan näyttämään "ihmisten" (keiden?) omilta päätöksiltä.

Kiitos muuten jälleen Susanna erinomaisen leiskuvasta kirjoituksesta. Näitä tässä aneemisen ilmapiirin maassa nimenomaan kaivataan.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #98

Kiitos Mark!

Välillä pitää ihan tosissaan ottaa puunrungosta kiinni ja ravistella niitä ajatuksen apinoita oksistosta alas, joiden päällä monien arkiajattelu lepää.

Sinänsä hauskaa puuhaa ja keskustelussa näkee, ettei näiden myötäideologien perustelukyky oman kantansa puolesta edes ole kovin kummoinen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #17

lukija voi käyttää aivojaan ja arvioida onko markkinameknismi täydellinen. tossa on vaan hiukka pohjatietoja arvioinnin perustaksi. helpottaa ajttelua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuotanoin, milläs ajattelit markkinat korvata? Mikä on se parempi vaihtoehto, verrattuna siihen että ihmiset saavat vapaasti ostaa ja myydä resurssejaan?

Kaukisen politbyroo laatii muiden puolesta viisivuotissuunnitelman, jonka mukaan sinkkiämpäreiden tuottaminen maksimoi yksilöiden hyvinvoinnin?

Susanna Kaukinen

Kyllä mulla on tästä ajatuksia, mutta kirjoittelen niistä taas erikseen. En kannata kesusvaltaisia ratkaisuja, vaikka niissäkin on puolensa, koska en luota järjestelmään, jossa pieni eliitt päättää liikaa muiden puolesta.

Tämähän on kapitalisminkin piirre.

Ari Kemppainen

"milläs ajattelit markkinat korvata? Mikä on se parempi vaihtoehto, verrattuna siihen että ihmiset saavat vapaasti ostaa ja myydä resurssejaan?"

https://www.youtube.com/watch?v=KphWsnhZ4Ag

Susanna Kaukinen

Vaihtoehtoisia malleja on paljon. Markkinamallejakin on useita, nykyinen on vaan se huonoin niistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitähän tarkoitat "vapaasti"???

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sinä käyt tässä nyt aika lailla itse rakentamaasi olkiukkoa vastaan. Suurin ajatusvirhe on siinä, että käsittelet nykyistä talousjärjestelmää ja sen vikoja markkinataloutena, vaikka järjestelmä on käytännössä jotain ihan muuta.

Käytännössä suurin osa kritiikistäsi kohdistuu kaikkiin niihin talousjärjestelmän piirteisiin ja eri toimijoiden käyttäytymiseen, joilla itse asiassa pyritään estämään markkinamekanismia toimimasta.

Susanna Kaukinen

Professori Robin Hahnelin yksinkertainen viljamalli tekee kiistatta selväksi, että ongelmat alkaa jo ihan palkkatyöstä ja lainanannosta. Nämä kaksi ongelmaa ovat välittömästi läsnä, jos markkinat otetaan käyttöön.

Se mitä sen päälle on sittemmin rakentunut on pitkälti n.s. luonnolista kehitystä. Markkinat johtaa vapaina monopoliin ja vallan keskittymiseen sen omistajalle. Nämäkin olisi tuossa tekstissä pitänyt mainita.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Hahnelin kehitelmien ongelma on siinä, että niiden toiminta edellyttäisi sitä että ihminen lakkaisi olemasta ihminen.

Niin, ja monopolien osalta voit tehdä pienen harjoitelman. Lähde listaamaan vaikka suomalaisia tai Suomessa toimivia monopoleja (tai oligopoleja), ja mieti sen jälkeen, kuinka markkinaehtoisesti ne ovat asemaansa päätyneet.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #26

Kapitalismin ongelma on siinä, että sen järkevä toimiminen edellyttäisi, että ihminen lakkaisi olemasta ihminen.

Suuri osa mono- ja oligopoleista on syntynyt sitä kautta, että ne ovat saaneet liian suuret pääomat käsiinsä ja ovat sen jälkeen ostaneet poliittisen vallan. Tämä on täysin normaali kapitalistisen markkinatalouden rakenteellinen ongelma ja siten sen luonteenomainen piirre.

Mono- ja oligopolit ovat markkinatalouden suora seuraus.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #84

Ja sitten ei kun esittelemään niitä monopoleja tai oligopoleja, joissa tarina on esittämäsi kaltainen. Edes muutama? Vai kävikö niin, että monopoleja on alkanut syntyä siinä vaiheessa kun kansalaisvaikuttaminen on lähtenyt mukaan siivoamaan haitallista kilpailua pois?

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #126

Miksi Microsoftia ei ole purettu?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Taloustieteen lähtökohta on - että markkinatoimijat ovat paremmin informoituja kuin poliittiset toimijat - pitää paikkaansa.
Jos ja kun markkinat osoittaa - esimerkiksi energiayhtiö - tekee suuren virheen (esimerkiksi investoimalla ydinenergian sijaan biovoimaan), se saattaa mennä konkurssiin. Tällöin seuraukset virheestä koituu sen osakkeenomistajille, johtajiin, työntekijöihin ja toimittajiin - rajatulle ryhmälle. Muut energiayhtiöt, jotka eivät tee samaa virhettä - niiden osakkeenomistajiin, johtajiin, työntekijöihin ja toimittajiin - ei ole vaikutuksia. Kuitenkin, jos hallitus toteuttaa energiapolitiikkaa, joka osoittautuu virheeksi, markkinatoimijat eivät kärsi (takuutariffi valtiolta), sillä hallitus pakottaa kaikki yritykset ja kotitaloudet noudattamaan määrättyä politiikkaa. Siten hallituksen kömmähdys kantaa paljon raskaampaa hintalappua kuin yrityksen virhe . Energiamarkkinat luovat turvallisuutta. Suuri, joustava ja hyvin toimivat markkinat, joilla monet ostajat ja myyjät tarjoavat turvallisuutta käyttämällä sähkötarjouksia. Tarjonnan ja kysynnän tasapaino vastaa nopeasti varmemmin ja taloudellisemmin kysyntään kuin hallituksen ohjaama ajoittaisen tuulivoiman tariffi järjestelmä.
On vain yksi maailmanlaajuinen öljymarkkina joka myy jatkuvasti noin 86 miljoonaa barrelia päivittäin.(barreli = n.159 litraa) Se on monimutkainen, hyvin suunniteltu, kustannustehokas ja kuluttajaystävällinen, sen vakaus luo turvallisuutta. Maailmanlaajuinen öljymarkkina ei ole hajoamisvaarassa eikä vaadi sotilaallisia voimavaroja turvakseen.
Samat periaatteet koskevat myös kivihiiltä. Hiiltä louhitaan kaupallisesti yli 50 maassa ja sitä käytetään yli 70 maassa. Hiili on helposti saatavilla monenlaisista ​​lähteistä hyvin toimivilta maailmanmarkkinoilta.
Näyttää siltä, ​​että energiavarmuus "uhka" koetaan maissa jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden tuonnista tätä on yli dramatisoitu ilmastomuutos pelottelulla, toinen myyttinen "hyöty" on tuulivoimateollisuus, "hyöty" joka saadaan valtion runsaalla tariffilla tuettuna.
Todellisuudessa jos haetaan "energiavarmuus" uhkia, ei ole muita kuin kallis, ajoittainen ja epäluotettava tuulivoima.
Tuuli-ja aurinkovoima ovat energiantuotannon turvallisuusriski.
Tuuli on halpaa, mutta tuulivoima on kallista..

Ilmastonmuutoos pelotteluilla ei ole vaikutuksia jatkossa politiikkaan..toivottavasti!

Scientists who fabricate or fudge data to make their point are committing fraud, using taxpayer funds for the erroneous data. These people and organizations should be made to pay the money back.

If you and I faked data and produced a fraudulent study, we'd be doing time in an orange jumpsuit. . . .

Of course, they investigated themselves and found no wrongdoing. . . .

They should all be charged with taxpayer fraud. . . .

http://www.telegraph.co.uk/earth/environment/10916...

Susanna Kaukinen

No siinä tuli paljon korjattavaa.

#1. Ei ole järkevää, että energiantuotanto on keskitettyä, se pitää joka tapauksessa hajauttaa, jolloin hajautus poistaa riskejä.

#2. Olet näköjään täysin tietämätön siitä seikasta, että öljyhuippu on jo ohitettu ja se on jo nostanut öljyn hintaa. Sille ei ole näköpiirissä yhtä energiatehokasta (EROEI) korvaajaa,

#3. Kivihiilihuippu osunee n. 20 vuoden päähän ja sillekään ei ole realista korvaajaa. Kivihiilen EROEI on öljyä huonompi.

#4. Aurinkovoima on nouseva energianlähde, muttei sekään ongelmaton. Eikä se ehdi ajoissa korvata sitä lovea, jonka öljyän ja kiviihiilen saatavuuden vajoaminen ja siten hinnannousu aiheuttaa.

#5. Ilmastonmuutos on täysin todellinen ongelma, josta on paljon erilaista kovaa dataa, kuten nyt vaikkapa se seikka, että punkit etenee yhä pohjoisemmaksi Suomessa ja merien happamoituminen.

Tiedeyhteisö on asiasta käytännössä yksimielinen ja asian kieltäminen on kultismia.

Pekka Pylkkönen

Tiedeyhteisö on yksimielinen siitä että hiilidioksidilla on lämmittävä vaikutus. Se on itseasiassa fysikaalinen fakta. Siitäkin ollaan yksimielisiä että ihminen tupruttaa nopean kierron ulkopuolista hiiltä ilmakehään.

Siitä, seuraako tästä globaali katastrofi, ei olla yksimielisiä. Sori nyt vaan mutta tuomiopäivän julistaminen tarvitsee vielä tuekseen melkoisesti tutkimustietoa. Hötkyily vailla faktoja ei perinteisesti ole johtanut mihinkään hyvään.

Sinänsä tutkimus tarvitsee kyllä resursseja, sillä on olemassa viitteitä siitä että villiintynyt kasvihuoneilmiö voisi periaatteessa johtaa vaikka Venuksen kaltaiseen ympäristöön. Pallo on kuitenkin kestänyt valtavasti korkeampia co 2 - pitoisuuksia joten vielä ei kannata heitellä tuhkaa päällensä.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #27

Siitä ollaan varsin yksimielisiä, että yli +4C lämpötilan nousu on täysin katastrofi. Siitäkin on suhteellisen laajamittainen yhteisymmärrys, että nykyvauhdilla ollaan menossa +6-7 C lämpötilan nousemiseen.

Vähättelet tilanteen vakavuutta, koska et halua kohdata tilanteen todellista vakavuutta, joka on kuitenkin ilmastotutkijoille ja biologeille täysin ilmeinen.

On runsaasti tutkijoita, jotka näkevät tilanteen aivan erityisen vakavana ja toiset ovat jo sitä mieltä, että sukupuutto on edessä ja mitään ei enää kyetä tekemään. Jotkut sanovat, että laajamittainen vastarinta voi vielä vähentää tapahtuvia vakavia tuhoja.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #83

Ilmasto ei toimi lineaarisesti. Moni kysymys on vielä täysin auki. Lämpenemisestä seuraava haihdunnan lisääntyminen voi esimerkiksi hyvin lisätä maan albidoa ja korjata säteilytasapainoa.

Itse kävin aiheeseen liittyviä kursseja opintojen aikana. Ennen niitä olin noin yhtä fanaattinen kuin sinäkin. Onneksi joskus löytyy vielä sellaisiakin tilanteita joissa tieto ei lisää tuskaa vaan rauhoittaa. Periaatteessa riski on tietysti suuri: vaikka katastrofin todennäköisyys onkin maltillinen, mahdollisten seurausten vakavuus on korkea. Jostakin syystä vihreä ideologia vastustaa kuitenkin yhtä aikaa sekä puhtaita että saastuttavia energiantuotantomuotoja. Oudossa epäloogisuudessaan siellä on sitten päädytty pitämään hiiltä parempana kuin ydinvoimaa.

Ja jos haluat elää askeesissa, ole hyvä vain.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #115

Itseasiassa Vihreiden epälooginen toiminta johtuu siitä, että he koettavat jotenkin sovitella jatkuvaa kasvua ympäristönsuojeluun. Tämä hanke on tuomittu epäonnistumaan loogisesti mahdottomana ja siitä syntyy sitten kaikenlaisia anomalioita.

Markkinajärjestelmä menee turvalleen joka tapauksessa, kun resurssipiikit ja ilmastonmuutos puskee päälle täydellä höökillä. Kapitalismi on järkyttävän hutera.

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

Järjestelmämme ei ole tasa-arvoinen, koska maat on jo jaettu edellisten sukupolvien kesken, milloin mitenkin, ja tulevat sukupolvet lähtevät joko tyhjästä tai perivät varallisuutta.

Onko kuitenkin niin, että eliitin valta perustuu siihen, että peruskansalainen antaa heille vallan vaikka, voisi omalla markkinakäyttäytymisellään käyttää valtaa. Esim jokainen ostos on äänestys siitä mitä tuottetta/palvelua kannattaa. Jos ostaa huonolaatuisia tuotteita niin samalla hyväksyy niiden laadun. Sama työpaikoissa, jos ottaa vastaan huonopalkkaisen työn niin turha siitä on sitten kitistä. Vaikka tässä vedänkin hieman mutkat suoraksi niin näin se vain menee.

Vapaa markkinatalous toimisi jos kaikki, siis ihan kaikki, olisivat ns. valaistuneita ja vastuullisia kuluttajia, jolloin yrityksenkään tärkein tehtävä ei voisi olla voiton maksimointi vaan mahdollisimman hyvien tuotteiden ja palveluiden tuottaminen. Tähän on kuitenkin vielä matkaa.

Olisi kiva kuulla Susannan oma näkemys täydellisestä maailmasta?

Näitä "täydellisiä maailmoita" kun maalaillaan niin pitää muistaa että se on kuitenkin vain yksi seitsemästä miljardista subjektiivisesta näkemyksestä millaista täällä pitäisi olla.

Rauhaa!

Susanna Kaukinen

Nopeasti vastaten, en hyväksy eriarvoisuutta vakavasti syventävää perintöjärjestelmää.

Markkinakäytös ei ole ratkaisu, koska tuotteiden vertaileminen on käytännössä mahdotonta ihan muutamaa tuotetta lukuunottamatta, joiden kohdalla aikaa riittävään vertailuun on. Lisäksi tuotteiden tietoja pimitetään aktiivisesti ja niiden ominaisuuksista valehdellaan.

On elitististä ajatella, että jokainen voi valita itselleen hyväpalkkaisen työn.

Monen firman tapauksessa edessä olisi konkka, jos asiakkaat ostaisivat kestäviä tuotteita. Tästä syystä esimerkiksi hehkulamput valmistetaan rikkoutumaan.

En pyri täydelliseen maailmaan, hyvä kelpaisi. Nykyinen on surkea ja ehkä sukupuuttoki on jo edessä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"En pyri täydelliseen maailmaan, hyvä kelpaisi. Nykyinen on surkea ja ehkä sukupuuttokin on jo edessä."
Anna-Stiina Nykänen hehkutteli ennen juhannusta hesarissa otsikolla:
"Eikö paneminen kiinnosta enää ketään?" -ja jatkaa:
"Tulevaisuus? Näkisin, millaisessa vanhustentalossa vietän viimeiset vuoteni. Auts. Pitäisi olla jotain – intohimoisempaa.

Intohimo, mitä se on? En enää muista."
- en usko sukupuuttoon kuolemisia, vahinkoja tehdään joidenkin lajien kohdalta, mutta ei ne meitä sukupuuttoon vie.
-60 luvulla jo saarnattiin "make love, not war", sotia on käyty ja hengissä selvitty, ongelmat ovat niistä selviytymistä varten.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #29

Tilanne olisi paljon parempi, jos ihmiset keskittyisivät panemiseen kuluttamisen sijaan. Bonobo-yhteisöt ovat tältä osin ihmisiä paljon sivistyneempiä. Meidän yhteisömme muistuttavat surkeita simpanssiyhteisöjä.

Tosiasia on, että me elämme hirvittävän sukupuuttoaallon keskellä. Lajien sukupuuttonopeus on samalla tasolla kuin silloin, kun dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Optimismisi on katteetonta. Se on tosin ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Tämäkään seikka ei silti tee tosiasioiden sivuuttamista viisaaksi.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #74

Tosiasia on että tuulivoiman apinoinnissa on menty järjettömyyksiin. VTT:n mukaan "6.9.2013 mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita noin 11013 MW", eli enemmän kuin Suomen energiankulutus. Fingridin mukaan kulutus on nyt Suomessa 8744 MW (tuulivoimaa tulee 119 MW).
Ilmoitettu tuulivoiman käyttöaste on 0,27 ja kolmen kuukauden Nordpoolin keskihinta 35 e/MWh ja takuuhinta tuulisähköstä 85 e/MWh. Tukiin menee vuodessa 1,3 miljardia, tukea maksetaan kaksitoista vuotta eli yht.= 15,6 miljardia.
Tuulivoima on puhtaasti poliittinen ratkaisu ilmasto- ja energiapolitiikassa. Se on olemassa vain korkean valtion apurahan, ”nerokkaan tariffin” takia. Eikö olisi jo aika siirtyä poliittisesta päätöksestä analyyttiseen, teknisten ja taloudellisten tosiasioiden mukaiseen toimintaan? - markkinatalous karsii kannattamattomat hommat roska-astiaan, hallituksen ohjaus pitää suunnata rahan panemiseen pankkiin, eikä roiskia sitä holtittomasti mihin sattuu tuulien vietäväksi.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #135

Suomalainen energiapolitiikka on laajemminkin ihan järkijättöistä aivan mielettömien tappiollisten ydinvoimaprojektiensa kanssa. Sinun ei tarvitse vakuuttaa minua tästä tosiseikasta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #173

Vapaat markkinat karsii pois kannattamattomat tuotantomuodot.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #206

"kannattamattomat tuotantomuodot."

Ja tuo pätee kaikkeen tuotantoon niin teollisuuden, maatalouden kuin tieteen tai taiteenkin saroilla.

Kannattamattomuus puolestaan tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan valtavirta ei ole halukas tuhlaamaan niukkoja resursseja juuri sellaiseen, vaan prefereeraa jotain muuta.

Markkinatalous edustaa kansanvallan syvintä olemusta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #207

"Markkinat luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee"
-tämä oli otsikkona ja nyt tuo on monin esimerkein selvitetty suomeksi. Ongelmat ratkaistaan markkinoimalla tuote eikä poliittisella ohjauksella.
Ja lopputoteamus on saatu:

"Markkinatalous edustaa kansanvallan syvintä olemusta"

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

"Markkinakäytös ei ole ratkaisu, koska tuotteiden vertaileminen on käytännössä mahdotonta ihan muutamaa tuotetta lukuunottamatta, joiden kohdalla aikaa riittävään vertailuun on. Lisäksi tuotteiden tietoja pimitetään aktiivisesti ja niiden ominaisuuksista valehdellaan."

Päinvastoin! Kysyntä luo tarjontaa. Jos pahimmatkin lammasihmiset vaatisivat tuotteiltaan enemmän niin tarjonta muuttuisi siihen suuntaan. Onhan nytkin nähtävissä suuri luomuruoka buumi. Kaupoissa myydään sitä mitä ihmiset haluavat ostaa. Nykyään ihmiset haluavat ostaa halpaa koska ensi vuonna tulee uusi malli ja se on pakko saada. Tässä voisi syyttää markkinointipropagandaa, mutta myös kuluttujalla on vastuu kerskakulutuksesta.
Eliitti itseasiassa ostaa kunnon käsityöllä tehtyjä laadukkaista tuotteita ja peruskansa kuluttaa halpiskamaa ja juoksee muodin perässä.

"On elitististä ajatella, että jokainen voi valita itselleen hyväpalkkaisen työn."

Ketään ei pakoteta matalapalkkatyöhön. Jos jokainen osaisi vaatia palkan jolla varmasti pärjää, niin ei olisi ketään tekemässä näitä töitä. Jokainen joka suostuu työskentemään huonolla palkalla tekee karhunpalveluksen sekä itselleen että muille. Toki tämä ei ole helppoa koska kaikki tekee niitä töitä ja ihminen toimii niinkuin muutkin ihmiset.

Ihminen on itsekäs tai oikeastaan laiska, eikä moni osaa nähdä oman toimintansa seurauksia isossa kuvassa vaan kuvittelee olevansa vain mitätön yksikkö muiden seassa. Ongelmana on juuri se että nämä "mitättömät yksiköt" muodostavat valtaväestön ja markkinat toimivat heidän ajattelemattoman markkinakäytöksen mukaisesti.

Mielestäni esim. mielenosoitukset ovat vain kansan osoitus siitä että eliitillä on valta ja kansa "anelee" muutosta. Kansa tulisi itse ottaa valta juuri tukemalla eettisiä yrittäjiä, yrittäjätkin ovat osa kansaa ja kuka tahansa voi perustaa yrityksen. Mutta kait se on helpompaa vain valittaa ja odottaa että joku muu tekee jotain. (Itsekin olen syyllistynyt tähän paasaukseen =))

Ari Kemppainen Vastaus kommenttiin #35

"Eliitti itseasiassa ostaa kunnon käsityöllä tehtyjä laadukkaista tuotteita ja peruskansa kuluttaa halpiskamaa ja juoksee muodin perässä."

Miksiköhän näin? Siksi että sillä peruskansalla ei yksikertaisesti ole varaa samanlaisiin kalliisiin laatutuotteisiin kuin mainitsemallasi Eliitillä! Ei se ole korvienvälistä kiinni vaan rahasta!

"Ongelmana on juuri se että nämä "mitättömät yksiköt" muodostavat valtaväestön ja markkinat toimivat heidän ajattelemattoman markkinakäytöksen mukaisesti."

Eli syy on siis näissä "mitättömissä yksilöissä"?

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka Vastaus kommenttiin #39

Peruskansalla ei ole varaa koska peruskansa ei pidä puoliaan vaan tekevät raskaat työt ja muut korjaavat hedelmät. Ja usein olisi kyllä varaa ostaa parempaa mutta katsotaan että on halvempaa ostaa kiinalainen halpa kone kuin joku laatulaite joka kestäisi ja olisi pidemmässä juoksussa halvempi.

"Eli syy on siis näissä "mitättömissä yksilöissä"?"

Periaatteessa kyllä. Kaupoissa myydään sitä mitä sieltä ostetaan.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #45

Ei se kyllä ole noin. On täysin mahdotonta ostaa vaikkapa puhelinta, jonka valmistamisessa ei olisi käytetty n.s. konfliktimineraaleja, joiden tähden on tapettu toisen maailmansodan jälkeen 5.4 miljoonaa ihmistä.

Jokainen puhelimen ostaja on kyynerpäitään myöden lasten veressä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

Kaupoissa ostetaan mitä siellä myydään. Loput menee kaatopaikalle.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #39

Tyypillistä oikeisto/fasisti-retoriikkaa: syytetään köyhiä heidän ahdingostaan ja vaihtoehtojen puutteesta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #35

Olet yksinkertaisesti väärässä, kuten alla jo sanoin: teknologia (eritoten puhelimet) on esimerkki siitä, että ostat mitä tahansa olet kyynerpäitäsi myöten lasten veressä. Ei ole olemassa puhelimia, joiden valmistuksessa ei ole varmuudella käytetty konfliktimineraaleja, joiden takia on tapettu 5.4 miljoonaa ihmistä, joista monet olivat lapsia.

Polttoaine on toinen vastaava: kaikki öljyntuottajat syyllistyvät ympäristön järkyttävään tuhoamiseen ja vakavaan väkivaltaan. Esimerkkinä tästä on Shell ja Nigerian suistoalue, joka on täysin saastutettu ja jonka rauhanomaisiin mielenosoituksiin vastattiin hirttäjäisillä Shellin rahoilla. Tämän seurauksena kansa on noussut aseelliseen kapinaan ja Shell edelleen tänä päivänä kamppailee tätä kansaa vastaan aseellisesti.

Tosiasia on, ettei sivistyneitä vaihtoehtoja ole edes kaupan. Samalla tieto näistä laajamittaisista rikoksista tietoisesti pimitetään kuluttjilta.

Työmarkkinat toimivat niin, että tahallisesti luodulla työttömyydellä luodaan tilanne, jossa työntekijät voivat nälän uhalla kilpailuttaa työntekijöitä toisiaan vasten ja täten heille tarjotaan väline polkea kansan palkat.

Mielenosoitukset ovat vain yksi keino repertuaarissa, jonka avulla eliitin kanssa kamppailaan. Muitakin on.

Jouni Nordman

Ihminen on lauma eläin, joka aina pyrkii mahdolisimman tehokkaasen selviämiseen. Näitä malleja joita on useita, ainoa joka suurta massaa tyydyttää on markkinatalous, sillä se antaa mahdolisuuden jokaiselle mahdollisuuden tehdä vallankumouksia, sillä se perustuu kokonaa ideaan.

Sillä valta tulee sille joka yhteisönsä pärjäämistä osaa parhaiten kehittää, eli jos tätä kehitystä ei tapahdu, niin yhteisö joko sulautuu toiseen tai se tuhotaan. Tämä on markkinataloudessa luonnollinen, sillä siinä jos yritys ei toimi, niin se kuolee, vallataan tai se sulautuu toiseen, tämä kaikki tapahtuu luontaisesti selviämisen ehdoilla. Tästä on paras esimerkki juuri pankkia ja lääketeolisuus, jotka ovat vasemmisto sosialistien suurimmat möröt, joiden esteeksi ovat valmiita esteitä laittamaan ilman että tajuavat sitä, että tämä ajaa ne kasvamaan entistä suuremiksi pärjätäkseen byrokratian kanssa, jota sosialisti rakentaa.

Susanna Kaukinen

Itseasiassa 1) markkinatalous ei tyydytä todella monia ihmisiä 2) se on rakenteeltaan kaikkea muuta kuin yhteisöllinen malli - sen sijaan se ylläpitää yksilöiden kohtuuttomalla tasolla olevaa mahdollisuutta riistää muita ja 3) se on omiaan johtamaan vallankumouksiin, jotka johtavat järjestelmämuutokseen ja 4) markkinatalous tuhoaa elinympäristön ja on siten täysin kelvoton, ei ainoastaan erittäin huono.

Valta tulee sille, joka ylläpitää etuoikeuksiaan härskeimmin keinoin, eikä kehitystä moneltakaan osin tapahdu, koska markkinatalouden etuoikeusmekanismit nimenomaisesti estävät sen tapahtumisen.

Pankkialan ja lääketeollisuuden suurimmat ongelmat ovat siinä, että ne ovat karanneet kokonaan yksityisten käsiin ja sen tähden ne pitkälti toimivat tarkoituksensa vastaisesti ja loismaisesti riistävät kansaa sen sijaan, että ne tuottaisivat yleishyödyllisiä palveluita, joiden hedelmät jaettaisiin kaikille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihan höpönlöpöä.
Ihminen on yhteiskunnallinen eläin. Ainoa eläin joka kykenee suunnittelemaan uutta ja tietoisesti vastaamaan teoistaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"On valitettavaa, että mediakontrolli ja lyhytnäköisyys usein jarruttavat vakavasti järkevää toimintaa."
Vapaat markkinat karsii pois kannattamattomat tuotantomuodot. Poliitikkojen omaan pussiin pelaaminen sähkötuotannon ohjaus syöttötariffilla tuulivoimalle tai aurinkovoimalle on tuhoisa systeemi kansantaloudelle.
Esimerkkinä vielä Hannu Tanskasen kokemus arvottomista tuulivoimaloista USA:ssa, julkaistu Uuden Suomen puheenvuorossa:

"Kun Los Angelesista ajaa viitostietä San Franciscoon, on tuntia ennen Friscoa kaikki kukkulat täynnä tuulimyllyjä, kymmeniä tuhansia yhteensä ja vain muutama niistä pyörii, vaikka Tyyneltä Valtamereltä tuulee aina. Kukkulat ovat puuttomia ja maasto avaraa. Eipä ihme että ennen rikkain osavaltio on nyt viherkokeilun jäljiltä konkurssissa ja "uusiutuvat" tuottavat alle prosentin sähköstä, tuohon lukuun on jo laskettu mukaan myös biopolttoaineet."

Ilmastomuutos ongelmia ylidramatisoidaan omien tarkoitusperien saamiseksi paremmin markkinoille. Tämäkin on todettu, ja tutkijoiden yksittäiset tutkimukset ovat poliittisesti päätettyjä "tiedeyhteisön" yhteenvetoja.
Kts. kommentit yli 10000, skandaali on selvitetty.
http://www.telegraph.co.uk/earth/environment/10916...

Susanna Kaukinen

Varmasti virheitä tehdään. Aurinkovoima on silti välttämättä pitkälti se lopullinen ratkaisu, ellei jostain fuusioista löydy lopulta jotain ratkaisevaa läpimurtoa, johon en tällä hetkellä usko.

Väitteesi ilmastonmuutoksesta ovat puhdasta roskaa. Telegraph ei ole mikään tieteellinen julkaisu.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Tiedeseuran (Finska Vetenskaps-societeten) vuonna 1846 aloittamien järjestelmällisten säähavaintojen perusteella Suomen keskilämpötilan vaihtelut tunnetaan melko hyvin aina 1840-luvulta alkaen.
Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lämmenneen noin asteen 100 viime vuoden aikana (0,48 astetta). Lämpeneminen on ollut voimakkainta keväällä.
1930-luku oli lämmin erityisesti pohjoisessa
Korkeiden lämpötilojen todennäköisyys on jo moninkertaistunut
Pienessä mittakaavassa ja lyhyissä aikasarjoissa luonnollinen vaihtelu korostuu
Muissa ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista muutosta, vaihtelua kylläkin"

Ilmastomuutoskatastrofeja on ennustettu milloin minkäkin uskonlahkon sanomana, eikä mitään dramaattista ole tapahtunut, vedenkorkeuden vaihtelu on normaalia jne.. Roskaa levittämällä mainostetaan oma aika tuulivoiman edistämiseksi, nyt energia pitäisi ottaa talteen auringon säteilystä.
Markkinat näyttää kannattavan suunnan, jos suunta haetaan pelkillä kovaan ääneen huutamalla poliittisin keinoin, -se ei toimi itsessään kannattavasti..vrt. syöttötariffi tuulivoimalle .

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #120

Onpa aikamoista kirsikanpomintaa tuo sinun kerrontasi. Viittaamasi artikkeli on tämä: => https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-m...

On ilmeistä, että lämpötilat ovat kääntyneet nousuun ja 1930-luvun lämpöpiikki johtunee auringon korkeasta aktiivisuudesta. Juuri nyt on aurinkominimi, joten lämpötilat tulevat menemään lähiaikoina vain ylöspäin.

Pitää lisäksi muista, kuten artikkelissa sanotaan: "Lämpötila on vain yksi, vaikkakin erittäin tärkeä, ilmaston piirre. Sademäärä, tuulisuus, pilvisyys, lumisuus ovat esimerkkejä muista ilmastosuureista, joilla on suuri vaikutus yhteiskuntaan ja luontoon."

Sivuutat kaiken lisäksi myös seuraavat seikat: #1. viralliset ennusteet ovat liian konservatiivisia ja tiedeyhteisö on itsekin sen myöntänyt ja #2. ilmastonmuutos pitää nähdä globaalina ilmiönä. Jos ruoantuotanto kärsii muualla kuivuuden ja vedenpuutteen takia, sen seuraukset kantautuvat meille vaikkei lämpötila ole täällä noussut olennaisesti.

Voipa niinkin käydä, että 100 miljoonaa nälkäistä marssii rajan yli ruoan perässä, jota täällä vielä voi kasvattaa.

Tässä vain muutama pikaien huomio. On täysin mahdollista myös, että koko pohjoisnapa-alueen ravintoketju romahtaa meren happamoitumisen takia ja näin poispäin. Esität asian tavalla, joka vääristää kokonaisuutta jyrkästi.

Matti Pulli

Kehotit minua edellisen kirjoituksesi kommenttipalstalla tuhoamaan väitteesi, mutta voin vain sanoa, että olen oikeastaan täysin samaa mieltä sinun kanssasi. Ainoa ongelma nyt tosiaan on vain se, että kuvaamasi järjestelmä ei toimi nimenomaan juuri sen takia, koska se ei noudata vapaan markkinatalouden sääntöjä.

Käsittämättömin piirre tällaisissa purkauksissa on toisaalta äärimmäinen markkinaviha, mutta toisaalta taas demokratiaa pidetään eri muodoissaan jopa autuaaksi tekevänä päätöksentekomuotona. Ilmeisesti ihmiset ovat kyllä tarpeeksi älykkäitä äänestääkseen kuningattarensa Kaukisen parlamenttiin, mutta samalla he ovat kuitenkin aivan liian tyhmiä kyetäkseen käyttäytymään rationaalisesti lähikaupassa.

Edellisessä kirjoituksessasi taisit muuten fanittaa kokonaiskysynnän kasvattamista. Kaipaisin hiukan sitä kuuluisaa johdonmukaisuutta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen
Susanna Kaukinen
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos ns. vapaan markkinatalouden sääntöjä olisi noudatettu ilman kilpailulainsäädäntöä ym. sääntelyä olisi käynyt monopolisti aikoi päivii sitten.
Verovaroilla pelastetut pankitkin olisivat kaatuneet.

Susanna Kaukinen

Nykyjärjestelmässä ikuinen kasvu on pakollista. Se on itsessään riittävä syy nykyisen järjestelmän hävittämiseen. Itseasiassa järjestelmä on yksinomaan tästä syystä aivan pakko korvata.

Markkinafundamentalistina valitat sitä, ettei nykyinen järjestelmä toimi toivomallasi tavalla. Tervetuloa joukkoon tummaan, sillä kuulostat reaalisosialismin maan asukkaalta, joka valittaa siitä, että reaalisosialismi ei ole kommunismia. Valitat aivan identtisellä tavalla siitä, ettei kapitalismi ole markkintaloutta, tai näin.

Tosiasia kuitenkin on, että markkinatalous nimenomaan johtaa näihin kaikkiin n.s. markkinavääristymiin luonteenomaisesti. Taloudellisen vallan keskittyminen ja talouden kentän kaikkien sota kaikkia vastaan on omiaan johtamaan yllämainittuihin anomalioihin.

On siis niin, että ylimääräisiksi väittämäsi markkinoiden piirteet ovat niille täysin luonteenomaisen kehityksen seuraus, aivan kuten monelta osin ennustettiin jo 1800-luvulta mm. Marxin toimesta.

Marx jopa ennakoi seuraavat asiat:
- aika ajoin jotkut valtiot koettavat tulla toimeen pelkästään keinottelemalla pääomalla (kts. mm. USA ja UK, Suomen eläkerahastot)
- syntyy sukupolvi, joka on omaksunut kapitalistiset ennakkoluulot niin syvästi, että pitää niitä luonnollisina, eikä kykene näkemään niille vaihtoehtoja (nykytilanne hyvin laajasti)
- pääoman keskittyminen kärjistyy sellaiseen pisteeseen, että se johtaa vallankumoukseen (Piketty on nyt konkreettisesti osoittanut tämän datasta, myös yleinen kokemus puoltaa tätä)
- vierantuminen (kts. mielenterveysongelma ja niiden lääkitsemisen jyrkkä kasvu)
- jne...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Eivät tarvitse, vaan tarve hankinnoille luodaan keinotekoisesti, propagandan avulla."

Minua jäi kiinnostamaan tämä yksityiskohta. Vastaavaa väitettä, että tarpeita luodaan keinotekoisesti, kuulee usein, mutta en ole nähnyt vielä sille mitään todisteita. Minä en oikein usko, että tarpeita voitaisiin luoda propagandalla. Eihän niitä pysty myöskään propagandan avulla tukahduttamaan. Esimerkiksi uskonnot ovat yrittäneet tukahduttaa seksuaalisia tarpeita, kommunismi yritti tukahduttaa vapauden tarpeita, ja ne kaikki ainakin yleisellä tasolla epäonnistuivat.

Tarpeet tulevat luonnostaan. Sen uskon, että propagandalla niitä voidaan vahvistaa tai ohjata johonkin suuntaan (esim. ohjata kuluttaja valitsemaan herkuttelun tarpeeseen lakritsapussi suklaapatukan sijaan), mutta minun on vaikea kuvitella, että ainakaan uusia tarpeita pystyttäisiin tyhjästä luomaan.

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka

Markkinoinnin tarkoitus on luoda tarve ostaa uusi tuote vaikka vanha olisi vielä toimiva. Muotivaatteet, viihde-elektroniikka, autot yms ovat ehkä räikeimpiä esimerkkejä luoduista tarpeista. Kuinka moni ajaa esim autonsa ihan loppuun ennenkuin vaihtaa uuteen, vaikka se olisi taloudellisesti kaikkein järkevintä?

Pekka Pylkkönen

Kaikki ei mene aina noin ykskantaan. Vanha Nokia 3110 voisi vielä toimia hyvin, mutta uudessa galaxy notessa taas on aivan sikana työtehoa parantavia ominaisuuksia.

Samoin jos kierrätysaste saataisiin sataan, voisi hyvinkin olla järkevää vaihtaa auto, pesukone ja jääkaappi 3 vuoden välein.

Käyttäjän Juutikka kuva
Jouni Juutikka Vastaus kommenttiin #38

"Kaikki ei mene aina noin ykskantaan. Vanha Nokia 3110 voisi vielä toimia hyvin, mutta uudessa galaxy notessa taas on aivan sikana työtehoa parantavia ominaisuuksia."

Totta. Jos vaihtosykli on liian pitkä niin se hidastaa kehitystä. Mutta jos tämä "kehitys" tai "työtehon parantaminen" lisää energian kulutusta ja saasteita ihmisen elämää parantamatta, niin ei siinäkään ole järkeä. Monisyinen homma =)

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #42

Viimeiset jääkaapit, joihin oikeasti pystyi vaihtamaan osia ja jotka olivat siinä mielessä liki ikuisia valmistettiin DDR:ssä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #64

Saksasta tulee edelleen eräs kodinkonevalmistaja jonka laitteet tahtovat kestää vaikka perintökaluiksi asti. Se että onko kymmenen vuotta vanha kone enää fiksu vaihtoehto, onkin toinen juttu. 10 vuotta kehitystä varmaan noin puolittaa energian ja veden kulutuksen.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #128

Määrättyyn pisteeseen saakka. Sen jälkeen parannukset muuttuvat marginaalisiksi. Tämä on tapahtunut jo varsin monella alalla.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #38

Mun edellinen puhelin oli parempi kuin nykyinen, mutta se meni toimintakelvottomasti sen takia, että ohjelmistopäivitykset eivät enää olleet yhteensopivia sen kanssa. Itseasiassa mun edellinen puhelin oli parempi kuin mikään nykyisistä puhelimista, koska siinä oli kunnollinen qwerty-näppäimistö. Nykyinen on siihen nähden surkea laite, vaikka on näennäisesti edistyksellisempi.

Kierrätysasteen saaminen sataan on mahdotonta ja kaikki tuotanto edellyttää energiankulutusta, josta tällä hetkellä valtaosa on peräisin fossiilisista lähteistä. Tämä aiheuttaa vakavia ympäristöseuraamuksia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Etkö katso ollenkaan kaupallisia televisokanavia. Sehän on suoranaista aivopesua, mainokset ja trendiohjelmat.
Perustarpeet tulevat luonnosta, mutta kaikki halu hankkia kaikkea krääsä ja tolkuttomat tekstiilimäärät on manipuloinnin tulosta.
Tavaroiden haaliminen saattaa perustua johonkin luonnolliseen vaistoon mutta ei se että on ihan must hankkia joku muotituote.

Ari Kemppainen

Kertoisiko joku "markkina/kapitalisti" viisas miten tälläisessa utopisessa ns. vapaassa markkinataloudessa estetään suurten pääomien kasaantuminen yksityisille henkilöille ja tahoille?

Eikö juuri se taloudellinen erinarvoisuus ihmisten välillä ole suurin ongelmia aiheuttava tekijä?

Pekka Pylkkönen

Kuluttajat ostavat köyhimpien tuottajien tuotteita? Älä käytä Microsoftia niin eivät ne saa sinun rahojasikaan.

Ari Kemppainen

Olipa viisas vastaus...

Siinä vaiheessa kun ymmärrys riittää käsittämään että aikaisemmat ja nykyinen yhteiskunta järjestelmä eivät ole kyenneet poistamaan taloudellista epätasaarvoa ihmisten väliltä. Olisi syytä etsiä ratkaisuja kyseiseen ongelmaan sen sijaan että itsekeskeisesti tavoitellaan vain omaa parasta.

https://www.youtube.com/watch?v=Ip_ElRKNTUQ

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Siitähän markkinataloudessa on kyse. Se joka onnistuu palvelemaan kuluttajia niin että kuluttajat valitsevat juuri hänen tuotteensa eikä kilpailijoiden, rikastuu. Jos haluat ehkäistä yhden rikastumista, valitset jonkun toisen tuotteen.

Mikä tässä on niin hankalaa ja epäreilua?

Ari Kemppainen Vastaus kommenttiin #37
Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #37

Voi jumalauta!

1% omistaa 47% kaikesta omaisuudesta!!!

>_< >_< >_<

"Mitä tässä on epäreilua?"

NO LOPPUTULOS!

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #59

Pitäisikö sinun kaivaa tuon yhden prosentin nimet ja selvittää, kuinka he ovat rikastuneet? Tällainen tutkimus olisi hyvä pohja keskusteluun siitä kuinka globaalia taloutta pitäisi korjata. Varallisuuseroja parempi mittari olisi tietysti tuloerot. Voihan olla että osa porukasta "tuhlaa" rahansa.

Pitäisi olla jotakin mutua parempaa tietoa eikä vain heitellä ilmaan noita lukuja - jotka sinänsä kuulostavat kieltämättä pahoilta.

Suomessa tulonjaon ongelmaa ei onneksi ole, sillä matalimman ja korkeimman tulodesiilin ero on vain viisinkertainen. Jos huomioidaan vielä pienituloisten saamat ilmaispalvelut joista suurituloisin maksavat, ero kutistuu entisestään.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #186

Omaisuuserot on tärkeämpi kuin tuloerot, paljon tärkeämpiä ja tähän Pikettykin kiinnitti huomiota ja suositti nimenomaan pääoman ja varallisuuden verottamista.

Suomessa tulo- ja omaisuuserot ovat revenneet viimeisen 30 vuoden aikana ja tähän johtaneet katastrofaaliset poliittiset päätökset on ehdottomasti purettava.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #186

on turha puhua yhdestä prosentista kun rikkaita on noin sata. sen jälkeen tulee 0.01% joka jotenkin pärjää.

eti joutessasi niiden nimet ja tarinat.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #34

Ei nää oikeistolaiset vaan tajua. Mä oon tullu siihen tulokseen, että niillä on joku ajatusvirus, josta paranee ehkä 2%.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #58

Mikä se virus oikein on? Miten voisi tuottaa tiedostavan reflektion?
Tosin aika moni tavallinen ihminen tajuaa, että tää systeemi on päin helvettiä. Stubb erehtyy pahasti kun väittää että jokainen suomalainen toivoo talouskasvua.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #143

Jaa-a. Näkisin nykyisen mentaliteetin johtuvan siitä kokemuksesta, että kapitalismi toimii. Tämä kokemus johtuu siitä, että toisessa maailmansodassa eurooppa pommitettiin kivikaudelle ja jälleenrakennus aina tuottaa kovan talouskasvun. Yhdistettynä voimakkaaseen työväen kamppailuun, kansan tilanne parani johonkin 70-luvulle asti, kunnes öljykriisi pysäytti tämän kehityksen.

Tässä vaiheessa siirryttiin deregulaatioon ja finanssikeinotteluun sekä yksityisen velan voimakkaaseen kasvattamiseen. Tätä jatkui vuoteen 2008 asti ja sillä saatiin venytettyä öljykriisin aiheuttamaa talousongelmaa keinotekoisesti vielä 40 vuotta.

Näiden seurauksena ihmisten muisti, joka on n. 1-2 sukupolvea on täysin sen harhan varassa, että kapitaismi toimii. 1945-2008, siis 63 vuotta, eli n. 2.5 sukupolven ajan kapitalismi säänneltynä ja raunioituneen euroopan luoman kasvun avulla tavallaan toimi.

Tosin Piketty on sittemmin osoittanut, että tämänkin ajanjakson ajan pääoma ja varallisuus kasaantui koko ajan yhä harvemmille. Lisäksi ympäristökriisitietoisuus on sittemmin tuonot hyvin synkkiä pilviä horisonttiin.

Kaiken edellämainitun seurauksena olemme tilanteessa, jossa on todettava, että kapitalismi ei itseasiassa oikeastaan toiminut edes silloin, kun sen koettiin toimivan ja että sen edellytykset toimiva jatkossa ovat erittäin heikkoja.

Vastakkainasettelu on palannut rytinällä takaisin. Peliä ei ole pelattu eikä historian ennustettua loppua tullut vaan näyttää paremminkin siltä, että Marxin ennusteet sittenkin osuivat oikeaan, kuten Piketty on datasta osoittanut.

Tilanne on avoin ja kamppailu jatkuu. Kurjistuminen tulee muuttamaan ihmisten kokemusmaailmaa ja 2.5 sukupolven elämänkokemus tulee väistymään uuden arkitodellisuuden tieltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #184

Ei mitenkään voi olla tietämätön, siitä missä kurjuudessa eletään siinä maailmassa jossa tuotetaan meille banaanit ja kahvi, tekstiilit ja elektroniikka.

Susanna Kaukinen

No voi herranjumala. Eihän tuota voi monikaan ihminen tehdä, koska jo ulkopuolelta pakotetaan sitä käyttämään! (Koulu, työpaikka, kirjasto, what not!)

Susanna Kaukinen

Ei mitenkään. Se ei ole mahdollista. Pääoman kasaantuessa rikkaat ostaa vallan ja suojelee kohtuuton omaisuuttaan julkisella väkivaltakoneistolla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On täysin mieletöntä, ettei teknologiassa ole mitään standardeja, joka ikinen vehje joutuu erikseen opettelemaan. Esim joka kaupassa on erilainen maksupääte.
Jokainen ostopäätös on tuskainen prosessi ja mahdotonta tehdä valinta rationaalisin perustein. Optimaalista tuotetta ei ole.
Kilpailun aiheuttama hävikki on hirveätä tuhlausta. Puolet maailman ruuantuotannosta menee hukkaan.
Minusta tällainen tuho ei ole ollenkaan kiva.

Susanna Kaukinen

Jep. Se on tosiaan kai luokkaa 40%, joka menee hukkaan ruoasta. Ruokaa valmistetaan 12 miljardille ihmiselle ja silti miljoonat kuolee nälkään. Samalla dyykkaaminen on rangaistavaa ja kauppiaat myrkyttää ruokia, joita he heittää pois, ettei jengi dyykkais.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Joku järki voisi sentään olla siinä mitä tuotetaan.
Naapurin mummolle hankittiin erityisesti vanhuksille tarkoitettua helppokäyttöpuhelinta. MInäkään en saanut siitä tolkkua, vaikka sentään olen ns. älypuhelinta käytän. Käyttö-ohjeet oli painettu niin pienellä präntillä,että olisi tarvinnut suurennuslasia.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Kapitalismissa on omat selkeät heikkoutensa.

Se aiheuttaa suurta eriarvoisuutta. Kapitalismi ei myöskkään tippaakaan välitä niistä ihmisistä, jotka eivät kuulu omistajiin. Köyhistä tämä järjestelmä ei välitä vähääkään.
Ihmisten välinpitämättömyys toisiaan kohtaan on todella julmaa kapitalismissa.

Ongelmia riittää ja niitä on pakko ratkaista politiikan keinoin mikäli tahtoa tähän on poliittisilla päättäjillä. Vapaasti mellastava kapitalismi aiheuttaa välillä myös mittavia talouskriisejä. Tällä hetkellä koemme juuri tällaista hetkeä myös täällä Suomessa. Talouskriisistä ei ole näköjään poispääsyä.

Lama ja hidas kasvu vain jatkuu ja jatkuu tässä maassa loputtomasti. Tuskin kovin kummoista nousukautta enää koskaan tuleekaan. Kapitalismi on rikki ja vaatisi monia korjaustoimenpiteitä. Muuten sama näivettyminen jatkuu yhä vuodesta toiseen.

Loppua kapitalismin ongelmille ei ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Maailman talouskriisi on kapitalismin aiheuttama vai? Onneksi valtioiden kulutuksella ja lainoilla, joiden tarkoitus on suojella köyhiä ei ole ollut osuutta asiaan lainkaan. Kyllä se aina kapitalistien vika. Huoh...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jo Marx todisti kapitalistisen talousjärjestelmän "valuvian", sisäisen ristiriidan. Se olisi romahtanut aikoja sitten, ellei lainsäädännöllisesti ja erinäisillä vippaskonsteilla säännöstelty.
Vika ei todellakaan ole kapitalistien ahneudessa.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #95

Näinhän se on. Ongelma on vaan siinä, että järjestelmästä ei päästä eroon nimenomaan kapitalistien vastustuksen takia. Tästä syystä, vaikka sinänsä järjestelmä on syypää, ei kapitalistit, niin kapitalistit sitten kuitenkin viime kädessä ovat tilanteeseen syyllisiä estämällä järjestelmän muuttamisen.

Tilanteen ironia on siinä, että moni kapitalistikin voisi paremmin toisenlaisessa järjestelmässä, mutta näköalattomuus laittaa tarrautumaan nykyisiin erivapauksiin ja etuoikeuksiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #106

Paavikin jo vaati talousjärjestelmän muuttamista.
Kyllä kapitalismista päästään eroon kun se väistämättä romahtaa. Mutta silloin voi olla liian myöhäistä rakentaa mitään järkevää globaalia suunnitelmataloutta.
Maailma sirpaloituu ja verkot hajoavat. Kaaos leviää.
Tule hetki kun anarkia vallitsee. Mutta anarkia ei ole pysyvä tila. Ihmiset ryhmittyvät jonkun johtajan ympärille ja muodostavat enemmän tai vähemmän demokraattisia yhteisöjä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei ongelmat lopu niin kauan kuin ns. päättäjät hokevat kasvua ja kilpailukykyä. Järjestelmä joka edellyttää jatkuvaa kasvua tuhoaa paitsi itsensä myös elämän ehdot.

Markus Lehtipuu

Mites ne palkankorotukset?

Jos tehtäisiin järkiteko ja laskettaisiin kertaheitolla KAIKKIA hintoja ja palkkoja vaikka 20%, onnistuisiko? Ay-liike? Anyone?

Silloin ei olisi kasvua, mutta sen sijaan ehkä hieman enemmän kilpailukykyä. Olisi enemmän töitä, ja jokaisella olisi oma paikkansa yhteiskunnassa. Palkkaa olisi varaa maksaa, ja kuitekin sillä saisi ostaa täsmälleen yhtä paljon kuin tänään.

Mutta ei. Juuri se sama vasemmisto, joka huutaa kasvua vastaan, ei suostu ratkaisuun, jolla tämä hyvä saavutettaisiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #137

Mitä varten pitää kilpailla?
Kyllä töitä on.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #137

Ymmärtänet, että tuo nostaa kaiken ulkomailta ostettavan tavaran hintaa 25%.

Markus Lehtipuu Vastaus kommenttiin #176

Siksi kannattaa ostaa kotimaista. Kotimainen kysyntä ja kotimaisen tuotannon kysyntä on alhaalla, siksi meillä on uudenlaista kurjuutta ja köyhyyttä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #209

Mist hitost voi tietää mikä on kotimaista?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Markkinatalouteen osallistuminen on vapaaehtoista. En siis ymmärrä, miksi se risoo niin monia.

Ari Kemppainen

"Markkinatalouteen osallistuminen on vapaaehtoista"

Millä planeetalla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ai, ihmettelet mitä varten me emme vedä itseämme hirteen? Mitäs luulet?
Vapaa valinta: elä tai ei.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Vaihtoehdoksi tarjoat vapaaehtoisille markkinoille tarjoat mitä?

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Sinähän kirjoitit jo aiemmin jostain että valtion pitäisi määrätä että kuinka monta yritystä saa tietyllä alalla toimia ja kuinka paljon he saavat markkinoille tuotetta valmistaa. Mussolini rakensi samanlaisen talousjärjestelmän aikoinaan kansallissosialismin pohjalle. Sanottiin fasismiksi, mutta äkkiähän tällaiset unohtuu.

Tulot näille yrityksille voivat toki olla satumaiset ja takaavat varmasti jo töissä oleville pysyvän hyvän tulon mutta en tiedä onko tuo reiluudessaan edes lähellä markkinataloutta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #129

Nyt on sellainen väite, että saat antaa siihen lähteen. Minä en muista tuollaista koskaan sanoneeni.

Vihaan fasismia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Vapaaehtoiset orjamarkkinat"???

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Tämä teksti oli jo niin kultaista kamaa, että se vaatii jo hyvin kirjotetun vastineen. Haluatko Susanna vastata sitten siihen, niin ei sinunkaan tarvitse sanoa jokaiseen yksittäiseen viestiini "HERÄÄ!!11" tai "OIKEISTOLAISET ON TYMIÄ :(("?

Susanna Kaukinen

Jos kerran rupeat ryhtymään, niin vastaapa samalla sitten tähän:

Re: A dialogue between libertarian left and right
=> http://anarkisti.vuodatus.net/lue/2014/06/re-a-dia...

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Jokatapauksessa kun haukut markkinataloutta kannattaa muistaa että se todellakin perustuu valinnanvapaudelle.

Jos joudut suunnittelemaan järjestelmän joka missään määrin rajoittaa ihmisten vapautta valita myydä ja ostaa tavaraa, valita asuinpaikkansa tai työpaikkansa, se todennäköisesti vaikuttaa negatiivisimmin juuri köyhimpiin ja huono-osaisiin, varakkaat ja poliittisesti vahvat yksilöt ja suvut kyllä pärjäävät. Näin on kautta historian käynyt.

Susanna Kaukinen

Aikamoinen väite, kun otetaan huomioon se seikka, että köyhillä ei ole juuri valinnanvaraa muun kuin ruoan ja tupakan välillä, kun molempiin ei ole varaa. Varallisuutta voidaan myös jakaa suoraan ilman välistävetoa vaikkapa perustulotyyppisen pohdinnan kautta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pikemminkin pakkovalinnalle.
Vahvat nujerretaan usein ensimmäiseksi.
Ei köyhyys merkitse heikkoutta.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Tässä markkinataloudessa on vain elettävä halusi tai ei. Nykyään jatkuva talouskasvu on uskonto, jota monet haluavat ja monet siihen pyrkivät. Se vain on mahdoton ajatus.
Ei talous aina kasva. Välillä tulee pahoja laskukausia. Nyt elämme keskellä talouskriisiä. Ongelmana on Suomen kansantaloudessa se, että emme kykene tekemään sellaisia tuotteita, mitkä menisivät kaupaksi maailmalla ja tämän vuoksi talous ei kasva eikä julkisiin menoihin näytä tulevan yksityiseltä sektorilta riittävästi rahaa. Edessä on loputon julkisten menojen leikkausten tai veronkorotusten tie.

Itse haluaisin mennä ehkä kohti luontaistaloutta, mutta nyt minulla ei ole siihen mitään mahdollisuuksia. Pitäisi olla käytännössä jonkin verran maata, jotta pystyisi omavaraistalouteen ja nyt minulla ei ole sitä.

Joka viikko on ostettava kaupasta ruokaa mikäli ei halua tai aio nälkään kuolla. Kaupat ovat yksityisiä yrityksiä ja ne ovat osa markkinataloutta. Ei niistä niin vain pääsekään. On hyvä ehkä välillä miettiä sitä, miten tästä jatkuvasta oravanpyörästä pääsisi jollain keinoa pois, johonkin omavaraistalouden suuntaan.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Sanon jo miljoonatta kertaa että markkinatalous ei tarvitse talouskasvua, se on vain sen väistämätön sivutuote kun ihmiset pyrkivät tekemään rationaalisia päätöksiä.

Eli, teet töitä että saat rahaa sen verran tai hiukan enemmän kuin mitä sinulla menee elämiseen -> talouskasvua. Ihan jokainen ostos mitä teet on potentiaalisesti voittoa ja samalla myös kauppias toki saa myös voittoa (mahdollisesti, ei tietenkään aina hänkään). Tätä on voitto ja talouskasvu.

Jos joutuisit tekemään töitä enemmän kuin mitä sinulla on työstä saamallasi palkalla varaa ostaa ruokaa, et tee voittoa ja tällaista toimintaa ei mielellään jatka kovin pitkään koska laihtuu ja alkaa voida huonosti ja sairastella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä mielestäsi on rationaalista. Eihän enää voi edes mitään vampaimetta ostaa rationaalisin perustein kun valikoima on niin suunnaton ja silti puuttuu optimaalinen tuote.

Susanna Kaukinen

Tuo on täyttä roskaa, että markkintalous perustuisi rationaaliseen päätöksentekoon, kuten varsin hyvin tiedät. Ensinnäkin rationaalisia päätöksiä ei voi tehdä, koska tekijänoikeudet ja muut järjettömät suojalait estävät tiedon hankinnan. Toisekseen, tällaista rationaalista vertailua on melkein aina mahdotonta tehdä käytännössä hillittömän tietomäärän takia, vaikka se olisi saatavilla. Kolmannekseen, markkinapropagandan avulla ostopäätös irrotetaan rationaalisesta hankinnasta mielikuviin perustuvaksi.

Markkinatalous ilman talouskasvua ajautuu Kreikkalaiseen syöksykierteeseen ja romahtaa. Myöskään ilman kasvua kukaan ei investoi, koska voittoa ei voi saada. Koko väline lepää tukevasti ikuisen kasvun päällä ja jos se katoaa alta, koko järjestelmä keikkuu romahduksen partaalla.

Susanna Kaukinen

Huomautettakoon vielä seuraava: markkinatalous ei edellytä ikuista kasvua, kuten esimerkiksi monet mallit, joita mm. Parecon on kehittänyt. Sen sijaan kapitalismi edellyttää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #179

Koska jatkuva kasvu ei ole mahdollista, se edellyttää myös ajoittaisia lamakausia. Näitä taantumia ja lamoja ekonomistit näyttävät nykyisin hyväksyneen jonain luonnonlakeina.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten ne sitten hallituksessa ja eduskunnassakin kuorossa hokevat sitä talouskasvua jos ei sitä tarvita?

Susanna Kaukinen

Tämä talouskriisi tulee olemaan joko pitkä ellei erittäin pitkä ellei jopa lopullinen. Syy siihen on yksityissektorin liiallinen velkaantuminen yhdessä julkisen sektorin velkaantumisen kanssa, joka osin johtuu pankkien keinottelutappioiden maksamisesta.

Tällaisen velkamäärän sulattelu voi kestää 20-30 vuotta, esimerkiksi. Lisäksi resurssipiikit ehtivät kärjistyä tässä ajassa ilmastokriisin ohessa, joten kasvua ei ehkä tule sittenkään. Edessä voi olla todella synkkä aikakausi taloudellisessa mielessä.

Omavaraistalouden suuntaan voi pyrkiä yhdessä muiden kanssa, jos ei siihen yksin pysty.

Markus Lehtipuu

Noissa kuvissa puhutaan "kapitalismista", joka on suunnilleen sama kuin "pääoman kasaaminen".

Kapitalismi oli marxilaisten keksimä haukkumasana, ja se tulkittiin nimenomaan niin, että "kapitalismi tuhoutuu".

Markkinatalous toimii. Se ei kasaa pääomia harvoihin käsiin. Markkinatalous on kuin vihannestori Indonesiassa, jonne tulee 100 maanviljelijää maaseudulta.

Hinnat ovat ehkä aluksi kaikilla samat, mutta silloin herkullisimmat durianit ja papaijat myydään ensin. Niinpä muut tuottajat laskevat omia hintojaan. Silloin köyhemmät ostavat halvemmalla pienempiä, ja rikkaammat kalliimmalla isompia hedelmiä.

Markkinoilla toteutuvat kaikki keinot saada jokaiselle tarpeiden mukaan, jokaiselle kykyjen mukaan. Se joka myy aluksi eniten, kohtaa hintakilpailun. Se joka myy sekundaa, kohtaa laatukilpailun. Sekunda myydään halvalla, laatu kalliilla. Kaikki saavat omansa.

Toimii.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

adam smith todisti uskottavasti:
- markkinnatalous toimii
- voittoa ei voi muodostua
- työttömyyttä ei ole
- markkinatalous takaa kaikille saman palkan poislukien pienen eron yksilön tuottavuudessa (raksaduurin liksa on markkinataloudessa 7 kertaa konttorirotan liksa jos smithiä uskomme)

marx esitti väittämän:
- voittoa muodostuu
- rikkaat rikastuvat
- esiintyy työttömyyttä

tosta voi sit pähkäillä kumpi on oikeassa. mikäli kaikilla planeetan asukkaille on suunnilleen yhtäpaljon omaisuutta, suunnilleen sama palkka ja yritykset eivät koskaan tuota voittoa, smith on oikeassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Adam Smith ei sanonut, että "voittoa ei voi muodostua". Päinvastoin, hän piti kohtuullista voittoa markkinatalouden toimimisen edellytyksenä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #208

kumpi meistä on lukenut kansojen varallisuuden?

kilpailun nimenomaan piti huolehtia siitä että voittoa ei tule. ja kirja todisteli varsin laajasti että sitä ei tule.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #216

Olen lukenut Wealth of Nations ja Adam Smith todisteli, että kilpailu takaa sen, ettei synny "supernatural profit".

Susanna Kaukinen

Tuossa nyt ei ollut tolkun häivää. Väitteesi on täydellisessä ristiriidassa koetun todellisuuden kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Kapitalismi oli marxilaisten keksimä haukkumasana, ja se tulkittiin nimenomaan niin, että "kapitalismi tuhoutuu"."
Marx kirjoitti Das Kapital ennen kuin mitään marxilaisia oli. Mutta Auvo tietänee kuka ensimmäisenä otti käyttöön käsite "kapitalismi".

Susanna Kaukinen

No katsotaan nyt sitten, vaikka alkaa tää aihe jo vähän kyllästyttää taas kun on tästä sata kommenttia kirjoittanut, joista osa pitkiä, pitkän blogin lisäksi.

#1. Markkintalous (ja kapitalismi, sen huonoin muoto) todella aiheuttaa varallisuuden järkyttävän epätasaisen kasaantumisen, kroonisen nälänhädän ja ylenpalttisen kulutuksen.

#2. En väitä, että kapitalismia kannattaa vain markkinafundamentalistit, mutta lähes kaikki ihmiset, jotka sitä kannattaa kannattavat sitä sen takia, että se toimii heille henkilökohtaisesti juuri nyt.

Tähän liittyy tyypillinen oikeistolainen ajattelumalli, jossa ei katsota kokonaisuutta vaan ainoastaan tuijotetaan omaa napaa ja yleistetään siitä miten maailman pitäisi toimia, vaikka tosiasiassa kokonaisuudessa eri ihmisillä on hyvin erilaiset tilanteet.

Ehkä empatianpuutteensa takia oikeistolaiset eivät kykene asettumaan eri asemiin järjestelmässä ja siksi ovat yksioikoisia ja jäykkiä ja kykenemättömiä näkemään kokonaiskuvaa, jossa on erittäin paljon kärsijöitä.

#3. Itävaltalaisittain tiivistettiin kapitalismi heti niin, että unohdettiin kaikki ulkoisvaikutukset vaihdannasta, jotka sälytetään kolmansien tahojen kannettavaksi.

Samalla ilmenee liiallisen yksityisomaisuuden suojan ajatus, joka on omiaan johtamaan nykytilanteeseen, jossa 1% omistaa 47% kaikesta. Tätä ei voida oikeuttaa millään ilveellä, kun samalla miljoonat kuolevat nälkään.

#4. Niukkuuden ongelmaan voidaan vastata monella muullakin tavalla kuin markkinoilla. Eräs tapa ajatella asiaa on se, että tuotetaan sitä mitä ihmiset haluavat. Toinen se, että priorisoidaan niukkien hyödykkeiden - kuten syöpähoitojen - osalta henkilöt, jotka niitä eniten tarvitsevat.

#5. Mitä tulee n.s. markkinavääristymiin sitä kautta, että julkinen valta otetaan pakottamaan markkinoita, tämä on kapitalismin suora seuraus. Se seuraa kahtaalta: 1) koska kapitalismi on vallankumouksellinen voima, sitä yritetään reformoida ja tämä tehdään kontrolloimalla markkinoita 2) pääoman keskittyminen johtaa poliittisen vallan ostamiseen, jolloin valmiiksi rikkaimmat käyttävät pakotuskoneistoa etuoikeuksiensa kasvattamiseen

Molempiin ongelmiin löytyy ratkaisu kapitalismista luopumisesta.

#6. Kapitalismi on johtanut tilanteeseen, jossa vallanhaluiset ihmiset ovat vääristäneet markkinat itselleen edullisiksi. Tämä on kapitalismin luonnollisen kehityskulun täysin ennalta-arvattava seuraus.

Kapitalismi siis ei, toisin kuin kirjoittaja väittää, suojele kansaa tyranneilta, vaan nostaa heidät valtaan.

#7. Ottamatta suoranaisesta kantaa väitteeseen, että yksi tarvitsee paljon enemmän kuin toinen (joka on aivan sekopäinen väite, poislukien tyyliin syöpähoidot), on aivan selvää, että erilaisilla tuotteilla on erilainen käyttöarvo.

Koska planeetta on resurssiensa rajojen yli hyödynnetty, on pakko painottaa käyttöarvoja, jotta kaikille voidaan taata säällinen elämä. Tämä ei jätä tilaa rikkaiden pröystäilylle.

Ei liene tarpeellista perustalle sitä laajemmin, että kapitalistinen imperialismi alistaa valtavan osan ihmisistä krooniseen puutteeseen, koska se voidaan suoraan havainnoida todellisuudesta.

#8. Väärä informaatio, puutteelinen kilpailu, monopolit ja vallan keskittyminen on, kuten yllä selitin, kapitalismin kehityskaaren luonnollinen päätepiste.

Talouskriisit ja hintakuplat ovat täysin rakenteellisia seurauksia markkinamekanismista itsestään, joka toimii pörssikeinottelun ja odotusten varassa.

#9. Tuotanto on aina tarpeellista, mutta se tulee sovittaa rajallisten resurssien tilanteeseen. Kapitalismi oli vähemmän haitallista, joskaan ei vähempää epäinhimillistä tilanteessa, jossa oli käytännössä rajattomat resurssit. Me emme enää ole tässä tilanteessa.

Tuotannossa tulee painottaa käyttöarvoja, kestävyyttä, laatua ja kierrätettävyyttä - on pyrittävä siihen, että voidaan saavuttaa ekologisesti kestävä tuotantomuoto, joka tarjoaa ihmisille mahdollisimman korkean elintason riittävän tasa-arvoisesti ekologisen kestävyyden puitteissa.

Kapitalismi ei tule koskaan pystymään tähän.

#10. Imperialismista voi sanoa sillä tavalla, että missä kapitalismi on kaikkien sota kaikkia vastaan talouden kentällä, se edelleen imperialistisessa muodossa ulottaa taloudellisen sodankäyntinsä heikoimpia vastaan edelleen osin taloudellisen väkivallan lisäksi suoraan väkivaltaan.

#11. Susannakaukiset todennäköisesti esimerkiksi Nigeria suiston kaltaisissa hirvittävissä tilanteissa toimivat rauhanomaisen mielenosoitusliikkeen jouduttua hirttäjäisten kohteeksi vastarintaliikkeissä ja sen tähden ovat omalta osaltaan edesauttamassa sitä, että paikallisväestö saa omat luonnonvaransa omaan hallintaansa ja tätä kautta oman osansa kakusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suunnitelmatalouden toimimisen edellytys olisi, että viranomaiset, joita pitäisi olla tosi paljon, tietäisivät aina reaaliajassa mitä kukin yksilö yhteiskunnassa haluaa. Sitten niukat rsurssit allokoitaisiin tuottamaan niitä hyödykkeitä.

Käytännössä tämä on mahdotonta ja sellaiseksi osoittautunut suunnitelmatalouksissa, joissa ihmisten tarpeet enimmäkseen tyydytettiin mustan pörssin markkinoilla.

Markus Lehtipuu

Ongelmamme on NYT se, että about 1.300.000.000 kiinalaista on tuotu globaalin markkinatalouden piiriin, lähinnä alipalkattuna työvoimana, minkä seurauksena Kiina vaurastuu nyt hurjaa vauhtia ja Suomi köyhtyy.

Tämän kierroksen jälkeen 5 miljoonaa suomalaista voi alkaa valmistaa tuotteita, joita vain suomalaiset osaavat/haluavat/pystyvät tuottamaan, ja myyvät niitä 1,3 miljardille kiinalaislle.

Siirtymävaiheen aikana me ensin köyhdymme, kunnes tajuamme jälleen vaurastua.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Juuri tämä on tapahtumassa. Haluamme halpoja vempeleitä kotiimme. Saamme ne mutta kohta emme enää kykene niitä maksamaan, koska tuonti aina lopulta maksetaan viennillä (eikä rahalla kuten ihmiset ovat alkaneet uskomaan :) )

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Niin, keskusjohtoisuus on aivan ylivoimainen resurssien allakointi tapa. Ei tarvita markkinatalouden hitaita markkinamekanismeja rahatalouden kautta, eikä tarvita sekatalouden arvaamattomia ohjauksen sivuvaikutuksia. Ongelma vaan on se että nykyisillä "demokraattisilla" menetelmillä emme kykene saamaan valistuneita johtajia. Me ihmiset olemme pääosin autoritaristeja siinä suhteessa että kaipaamme johtajaa riippumatta johtajan kyvyistä. Olemme valmiit uskomaan ja seuraamaan johtajaa oli hän vaikka kuinka "pihalla".

Kommunismissa johtajiksi valikoitui pyrkyripsykopaatit joilla oli vahva missio jonkin asian suhteen ja halu edetä keinolla millä tahansa. Demokraattisessa kapitalismissa johtajiksi valikoituu edelleen statuspyrkyrit joilla on kuitenkin sosiaalisia taitoja ja halu edetä keinolla millä hyvänsä. Kummassakaan ryhmässä viisaus ei ole merkitsevä kriteeri.

Tarvitsemme paremman tavan valikoida johtajia.

Anna-Leena Nieminen

Tuore kirjoitus muusikko Lennonin räikeästä sosialistisuudesta (kappale Imagine)

kirjoittaja mainitsee yhden sosialismin avainvian:

    "This is one of the key defects of socialism: there is no one objective notion of a good society or social justice"

Toinen mielenkiintoinen pätkä, sosialismin höttöpohjaisuudesta:

    "Neither Marx nor Lennon, nor any other socialist, has been able to create anything more than a vague vision or a strictly personal plan for socialism."

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Pitääkö tässä kannattaa kumpaakaan ismiä? Ei toimi kapitalismia mutta ei sosialismikaan. Se on nyt jo tullut täysin selväksi.

Kapitalismi aiheuttaa järjettömiä varallisuuseroja ja aiheuttaa monia ongelmia, joita ei ihmispoloinen kykene omalla järjellään mitenkään ratkaisemaan.

Moni sitä kuitenkin kannattaa, koska liian moni haluaa tulla nykyistä tasoa paljon rikkaammaksi. Siksi kapitalismi on kehitetty, jotta mahdollisimman moni voisi tulla mahdollisimman rikkaaksi ja pääsisi pois nykyisestä köyhyydestä. Köyhyydestä vain ei päästä pois ilman ponnisteluja. Se nyt on jo tullut myös selväksi.

Markkinat todella luo ongelmia ja tätä ongelmaa on kyettävä ratkaisemaan ja lievittämään jotenkin demokratian keinoin.

Toimituksen poiminnat