Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Faijas oli kestävyysvaje II

  • Faijas oli kestävyysvaje II
  • Faijas oli kestävyysvaje II
  • Faijas oli kestävyysvaje II
  • Faijas oli kestävyysvaje II
  • Faijas oli kestävyysvaje II
  • Faijas oli kestävyysvaje II

Suomen BKT on n. 200 miljardia euroa ja valtionvelkaa on n. 100 miljardia euroa, joka on 49% BKT:sta. Suomen valtion todellinen nettovelka on noin 50 miljardia euroa, eli n. 25% BKT:sta. Eläkerahastoissa lepäilee sen lisäksi yli 150 miljardia euroa.

Miksi te luulette, että luottoloukuttajat antavat Suomella aina AAA-luokituksen? Koska Suomi on ehkä Euroopan vakavaraisin valtiontalous, kun Saksalla valtionvelkaa 83% BKT:sta. EU:n asettama 60% maksimivelkataso perustui täysin virheelliseen tutkimukseen, jossa väitettiin että velkatason nousu tämän yli haittaa kasvua. Väitteelle ei löydy näyttöä.

Samalla koko Eurooppa leikkaa. Suomen todellisen nettovelkatason ollessa 25%, Suomessa leikataan 110 miljoonaa euroa lapsilisistä samalla kun viime vuosina yritysverotus on laskettu  26%:sta 20%:iin, joka on selvästi alle EU-maiden keskitason (22.8%). Viimeinen verotuksen lasku 24.5%sta 20%:een tarkoittaa vuosittain noin 1000 miljoonan euron tulonmenetystä valtiolle. Tämä on kymmenen kertaa suurempi summa kuin se, mikä lapsilisistä päätettiin leikata.

 

Eurooppalainen ja suomalainen talouspolitiikka on taloudellista sodankäyntiä maiden omia kansalaisia vastaan. Oikeutukset hyvinvointivaltion purkamiselle ja kovien oikeistolaisten arvojen tunkemiselle suomalaiseen yhteiskuntaan ovat äärettömän huteria, kun väitetään, että lähes velaton valtiontalous vaatii ankaria leikkauksia samalla kun yrityksille annetaan kymmenen kertaa enemmän verohelpotuksia kuin lapsilisien leikkauksista saadaan.

Oikeistolainen Suomi on kapitalistien hiekkalaatikko, jossa porvaripoliitikot vetävät kansalaisia hiekkalapiolla naamaan ja huutavat perään miksette nosta itseänne vaikeuksistanne tekemällä enemmän töitä, joita ei ole oikeistolaisen talouspolitiikan takia, joka leikkausten ja kuristusten kautta vie kansalta rahat, joilla ostaa tuotteita ja täten tuottaa talouskasvua.

Kaikkeen vastaus on aina vetää kansalaisia hiekkalapiolla naamaan, koska Suomen poliittinen aparaatti on näennäisistä erimielisyyksistään huolimatta täysin oikeistolainen kapistus, joka vihaa heikoimpia ja haluaa sotkea heidät suohon. Suomalainen talouspolitiikka on rakenteellista väkivaltaa Suomen kansaa kohtaan ja Suomen kansa on osasyyllinen tilanteeseen uskomalla kaiken sen paskan, mitä oikeistototalitarismin liekassa kulkevat mediat Suomen kansalle tuputtavat.

 

Totuus on, että Suomen nettovelkataso on 25% BKT:sta ja tällä ei voida oikeuttaa mitään leikkauslistoja. Silti hallitusvalta tahtoo sotkea kansan suohon, antaa kaikki rahat firmoille ja kantaa miljardit - ei Kreikalle - vaan niiden takana häämöttäville pankeille, jotka vastuuttoman riskinottonsa vuoksi ovat ajautuneet vararikkoon.

Oikeamielisessä, ei oikeistolaisessa, valtiossa pankkeja olisi otettu kansan haltuun siltä osin miltä niitä on tuettu, koska jos kansa maksaa laskun, on kansan myös saatava omistus. Oikeamielisessä valtiossa rahan luonti tehtäisiin kaikki hyödyttävästi, eikä s.e. se tapahtuu yksityispankeissa, jotka pääsevät näin veroluontoisesti riistämään koko kansaa.

 

EU:n tukipaketteihin on kaikkiaan vuosien 2008-2016 välillä menossa 484 miljardia euroa (484.600.000.000€). Tästä Kreikalle on menossa 246 miljardia euroa. Näistä rahoista 100% menee pankkeille ja näistä maksamistaan rahoista kansalaiset saavat tasan 0% takaisin.

Se ei riitä, että pankit saavat luoda kaiken rahan ja riistää korkoa kaikesta kierrossa olevasta rahasta, vaan sen lisäksi niille vastikkeetta kannetaan nuo summat, joilla maksaisi Suomen valtionvelan kymmeneen kertaan ja nyt korkojen ollessa alhaalla pankit piilottavat koronkiskontansa erilaisiin hämäriin palvelumaksuihin, jotka nostavat todelliset luodun rahan - eli velan - vuosikoron todellista selvästi korkeammalle tasolle.

Ei liene epäilystäkään, kenelle Suomen hallitus ja sen oikeistolaiset muka-vaihtoehtoiset puolueet ovat töissä, kun ne kantavat kaiken rahan pankeille ja kansalaisille jää vain leikkauslistat ja veronkorotukset, jotta pankeille voidaan kantaa vielä lisää vastikkeetonta rahaa.

 

Kysyttäväksi jää, kuka hyötyy - kansa se ei ole - ja eiköhän vastaus ole ilmiselvä, kun 46% kaikesta maailman omaisuudesta on 1%:n käsissä. Suomi ja Suomen valtiovalta on mukana tässä pyramidihuijauksessa, jonka kautta kaikkia länsimaiden kansalaisia on velkaannutettu viimeiset 30 vuotta samalla kuin osuus tulosta, joka firmojen tuloksesta tulee kansalaisille on laskenut kaiken aikaa.

Suomessa on vallassa pankkimafia ja sinäkin kannatat sitä, kun äänestät eduskunnassa olevia puolueita. Tältä osin Suomi ei eroa Venäjästä mitenkään, jossa on käytännössä yksipuoluejärjestelmä sen paremmin kuin USA:stakaan, jossa sekä demokraatit että republikaanit saavat niin paljon kampanjarahaa Wall Streetiltä, että äänestävät kansalaiset mitä tahansa, Wall Street voittaa joka ikinen kerta.

Kyseessä on rahan ja vallan valhe, jonka ytimessä on rikkaimpien rikastuttaminen äärimmäiseen pisteeseen saakka kaiken muun väestön kustannuksella ja Suomessa tämän valheen keskeinen opinkappale herran vuonna 2014 on kestävyysvaje, joka on yhtäältä täysin kuvitteellinen ja toisaalta täysin tarkoitushakuinen propagandaväline.

 

Kestävyysvaje johtuu yksinomaan siitä, että Suomessa on 20 vuotta laskettu verotusta ja erityisesti siihen suuntaan, jossa firmat hyötyvät ja pankit porskuttavat. Suomi on kasinokapitalismin maa, jossa kansan ainoaksi tehtäväksi jää maksaa porhojen laskut silloin kun heidän holtiton riskinottonsa on aiheuttanut ryöstäjäparoneille tappioita, voitoista me emme tietenkään pääse osallisiksi.

Koska valtiovallan tehtävä on olla töissä kansalle, eikä pankeille, Itsenäisyyspuolueen ohjelmaan kuuluu vaatimus omaan rahaan ja omaan rahapolitiikkaan palaamisesta sekä talousdemokratian käyttöönottamisesta, jotta rahanluonti saadaan koko kansaa hyödyttäväksi.

Nämä tavoitteet voidaan kuitenki saavuttaa vain sitä kautta, että Suomen kansa äänestää Itsenäisyyspuolueen valtaan nykyisten pankkiiripuolueiden sijaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä sinä turhist nariset, kun jokaisen suomalaisen tyhjätaskunkin on kannettava kortensa kekoon elvyttämään gryndereitä jotka työllistävät verovelvollisuudesta vapautettuja siirtotyöläisiä.
Eihän lapsilta sentään viedä kuin banaani päivässä. Jos sitten vanhemmat ovat työttömiä niin voihan sitä jättää maidonkin kaupan hyllylle.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Lapsilisäautomatiikka pois. Lisät anomuksesta harkintaan.

Susanna Kaukinen

No ei todellakaan lisätä yhtään byrokratiaa eikä leikataan lapsilta!!

Susanna Kaukinen

No niinpä. Suomalaiset pannaan kortistoon ja otetaan jostain työvoimaa, joka tekee senteillä eurojen työn ja ei omaa mitään työehtosopimuksia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihan laillisestikin se on sallittua neljä kuukautta, sittenhän voidaan työläiset kierrettää ja ottaa uudet verokortittomaan työhön.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Asiat Suomessa korjaantuu vasta sitten, kun puoluetuista luovutaan.
Tuplatkaamme kansanedustajien palkat ja luopukaamme puoluetuista.

Susanna Kaukinen

Miten meinaat, että se toimii, ettei niitä ole? Onko sen seuraus se, että yksityisillä raharikkailla on vieläkin helpompaa ostaa edustajia?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei köyhää puoluetuet helpota. Rikas puolue entistä vankemmalta pohjalta ponnistaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Toi on kyllä niin "mukava" uutinen, että uutta tukipakettia valmistellaan... :/

Susanna Kaukinen

No kuinkas muutenkaan. Eihän niistä voi luopua niin kauan kun jatketaan nykyistä "talous"politiikkaa, joka niiden tarpeen aiheuttaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo ja bkt on alle optimin noin 40%. jos siis valtio kuluttais niin paljon että työttömyys putoaisi nollaan nykyisestä 20% tasosta, bkt nousis 80 miljardia.

kaava on:
työttömyysasteen muutoa = (tuottvuuden kasvu - bkt kasvu) / 2

-20% = (3% - 43%) / 2

toi kaava löytyy sekä kansataloustieteen oppikirjoista että krugmanin julkaisuista

eli 200 + 80 = 280. ton 80 miljardia meille siis maksaa eu jäsenyys vuosittain.

mä muuten tein näytelmän rungon vapuksi. siitä selviää miksi valtiot on rahattomia.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16445...

Aki Häkkilä

Pitäisikö se sitten vielä verottaa poiskin niinkuin raha ja talous-blogi ehdottaa?

Susanna Kaukinen

Työttömyys on aina poliittinen valinta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinpä, perustuslaista poistettiin työllistämisvelvoite.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #19

Jep. Töitä on, jos niin halutaan. Porvarit ei halua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Ne haluaa, että keskiluokkakin pudotetaan köyhyysloukkuun niin saadaan halpaa työvoimaa valmistamaan tuotteita kehitysmaiden rikkaille.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #23

Eliitti tietää, että keskiluokka on työväenluokka. Keskiluokka ei tiedä, että on työväenluokka.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jospa koko pallollamme on resurssikestävyysvaje, minkä vuoksi vähän siellä sun täällä vedetään liinoja kiinni. On siis pakko hidastaa tahtia ja se tekee kipeää myös asian jo tiedostaville bankstereille.

"Koska valtiovallan tehtävä on olla töissä kansalle, eikä pankeille, Itsenäisyyspuolueen ohjelmaan kuuluu vaatimus omaan rahaan ja omaan rahapolitiikkaan palaamisesta sekä talousdemokratian käyttöönottamisesta, jotta rahanluonti saadaan koko kansaa hyödyttäväksi." Tästä pointsi.

Susanna Kaukinen

Tottakai on resurssikestävyysvaje.

Se mistä kirjoitin nyt, on edelleen erittäin huonosti hoidetun vuoden 2008 pankkikriisin jälkimaininkeja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Aivan niin, pakko olisi hidastaa tahtia, mutta kehitysriiheläiset hokevat vain kasvua. Tyhjiinkin taskuihin leikaataan reijät, että saisi rahanpyöritykseen lisää vauhtia.

Susanna Kaukinen

Oota vaan ku saadaan robotisointi täyteen höökiin, millä kansa sitten elää?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Eräs työttömäksi joutunut ystäväni suunnittelee kanien kasvattamista parvekkeella.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #36

Hmmm. Mitäpä meinaa kaneilla tehdä, syödä vai myydä turkiksiksi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Syödä tietenkin, turkki tuskin toimii maksuvälineenä.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #48

Hyi hitsi, jos mun terapiakani tuon kuulisi. Viimeinen porkkana puolitetaan ja kuollaan yhdessä ;-)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #60

Saa niitä valmiiksi nyljettyinäkin hallista ostaa.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Nuo eläkepuskurit lasketaan kansantaloudessa julkiseksi varallisuudeksi, mikä tarkoittaa Suomen osalta sitä, että vaikka julkinen (valtion ja kuntien) bruttovelka ylittää tänä vuonna 60 prosenttia suhteessa bkt:en (nettovelkaantuminen 25%), on julkisyhteisöihin luettavilla eläkerahastoilla niin paljon (noin 150 miljardia euroa) rahoitusvarallisuutta, että Suomen koko julkinen nettovelka on negatiivinen. Toisin päin laskettu julkinen nettovarallisuus suhteessa bkt:en on Norjan jälkeen toiseksi suurin kehittyneiden maiden joukossa. Lähivuosina sen odotetaan pysyttelevän välillä 40–50 prosenttia suhteessa bkt:en.

Meikäläinen eläkejärjestelmä ei perustu kuin 25%:sti rahastointiin, vaan nyt maksettavat eläkkeet kerätään pääosin eläkemaksuina työnantajilta ja -tekijöiltä, ylijäämä rahastoidaan, eli rahastoilla on taipumus paisua, ei kutistua, ja sijoituksissaan ne ovat Suomessa onnistuneet varsin hyvin.
"Noin 3/4 vuosittain maksettavista eläkkeistä kustannetaan kunakin vuonna kerättävällä työeläkevakuutusmaksulla ja 1/4 kustannetaan kertyneillä rahastoilla." (TELA)

Puskureita on kasvatettu varauduttaessa eläkepommin, jota ei tullutkaan ja erillisiksi EMU-puskureiksi kutsutaan kahta rahastoa, jotka on kerätty työeläkejärjestelmään ja työttömyysvakuutusjärjestelmään. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet puskurirahastojen perustamisesta vuonna 1997.

EMU-puskurien perustaminen liittyi Suomen jäsenyyteen Euroopan rahaliitossa. Tavoitteena oli, että puskureihin kerättyjen varojen avulla varaudutaan talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin, joita EMU-jäsenyyden aikana voisi tulla, ja joihin ei voitaisi enää vastata oman rahapolitiikan avulla. Rahaliiton jäsenenä Suomella ei ollut mahdollisuutta enää tasapainottaa taloutta valuuttakurssimuutoksilla, kuten devalvaatiolla.

Alkuperäisen EMU-puskuria koskevan sopimuksen tavoitetaso, 2,5 prosenttia yksityisalojen palkkasummasta tarkoittaa 1,3 miljardia euroa vuonna 2013. Sopimuksessa ei ole määritelty EMU-puskurille ylärajaa.

Koko tasausvastuulle - johon EMU-puskuri sisältyy – on sosiaali- ja terveysministeriön määrittämä vähimmäismäärä. Se on vähintään 30 prosenttia seuraavan vuoden tasauseläkemenosta eli yhteisesti kustannettavista eläkkeiden osista. Vuonna 2013 tämä tarkoittaa noin 3,3 miljardia euroa.

Myöskään tasausvastuu-puskurille ei ole määritelty ylärajaa. Tasausvastuussa onkin rahaa yli EMU-puskurin tavoitetason ja tasoitusmäärän vähimmäismäärän. Kaikkien yksityisalojen työeläkevakuuttajien tasausvastuu on tällä hetkellä yhteensä noin 8,8 miljardia euroa.

Tasausvastuussa on siis tällä hetkellä varoja noin 5,5 miljardia euroa yli tasausvastuun vähimmäismäärän. Eri toimijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä osuus tästä ylimäärästä on nimenomaan EMU-puskuria.

Vaikka valtion velanotto lopetettaisiin nyt, ja se tehtäisiin Bkt:n kustannuksella, laskeva Bkt saisi aikaan tulkinnan, että maa velkaantuu. Mittari on siis kaikin puolin kelvoton.

Sopeutuksia on tehty nyt 20 vuotta yhtäjaksoisesti, ja henkilötyövuosina julkinen sektori on pienentynyt tuolla aikavälillä 6,9%:a, nykyisin osuus työllisistä on 23%:a Tosiasiassa kyse ei ole niinkään taloudesta, vaan tilan raivaamisesta yksityissektorille reippaassa uusliberalistisen projektin hengessä, eli poliittisesta valinnasta ja eriarvoistumisen tarkoituksellisesta kasvattamisesta. Julkinen sektori on voittoa tavoittelematon toimija, yksityisen tuottaessa samat palvelut samalla laatutasolla, pitää viivan alle jäädä myös tuotto. Valtionvelkaa siirretään suoraan ulos esim. terveydenhuollossa, kun KELA maksaa osuuden potilaan kustannuksista vaikkapa Attendolle.

Suomi on ollut OECD:n nopeimmin eriarvoistuva maa toistakymmentä vuotta.

Miten Suomi eroaa pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta (valtiostahan ei saa enää puhua)? Sen julkinen sektori on henkilötyövuoslltaan Norjaa (30%) Tanskaa (30%)ja Ruotsia (27%) pienempi, ja se on ainoa, jolla ei ole kansallista valuuttaa käytettävissä instrumenttina taloussykleissä.

Susanna Kaukinen

Parempi kommentti kuin itse blogi. :-)

Aki Häkkilä

"Suomi on ollut OECD:n nopeimmin eriarvoistuva maa toistakymmentä vuotta."

Hyvä kokki ollut keittelemässä lukuja. "Toistakymmentä vuotta" sitten ei tainnutkaan olla laman pohja, eihän? Elämänlaatuhan on taas paranemaan päin, kun virallisten lukujen mukaan 9.1% downshiftaa ja laskee kulutustaan ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Tuoreimpien tilastojen mukaan pienituloisissa kotitalouksissa asui 2012 102000 lasta, joka on 19000 edellisvuotta vähemmän. Pienituloisten 75 vuotta täyttäneiden vanhusten määrä oli 104000, mikä on noin 14000 henkilöä edellisvuotta vähemmän.

Pienituloisten henkilöiden määrä kokonaisuudessaan oli 635 000, mikä on noin 70 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

https://tilastokeskus.fi/til/tjt/2012/01/tjt_2012_...

Susanna Kaukinen

Arvatenkin syynä se, että osake- ja osinkomiljonäärien tulot ovat laskeneet, kuten aina lamassa. Se vääristää aina näitä tilastoja, samoin kuin se, jos keskiluokan tulot laskee, ne yleensä laskee hieman enemmän kuin köyhimmillä, mistä syntyy illuusio siitä, että heikoimmilla menisi paremmin kun tositilanne on se, että heillä menee huonommin.

Väitteesi ei selitä leipäjonojen jatkuvaa kasvua, niiden kymmenenkertaistumista.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #28

Vastaavasti nousuun siirryttäessä alkaa välitön "kiihtyvä epätasa-arvoistuminen".

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #29

Tottakai, koska tässä maassa ei köyhät eliittejä kiinnosta.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #32

Ajattelin, että sinua kiinnostaa, jos mittari on rikki, mutta eipä siitä sen enempää.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Eriarvoistumisen mittaamisessa nettotulo on vain yksi indikaattori, ja tuloerojen pieneneminen ei johtunut viime vuosina siitä, että Vassarit olivat hallituksessa, vaan siitä, että ylempien tulodesiilien tuloja leikkasi hivenen taantuma, ja esim. työttömäksi joutunut siirtyi grafiikassa muutaman desiilin vasemmalle (mediaanitulo pieneni).

Tärkein OECD:n käyttämä mittari eriarvoistumisessa on Gini-kerroin, jos taloutta halutaan tarkastella yksittäisenä muuttujana eriarvoistumiseen nähden, Gini ja talouden kasvu yhdistetään ns. Sen-indeksillä, ja kasvusta vähennetään Ginin arvo.

Kokonaiskuva ei siis ole yksioikoinen tai -selitteinen. Suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä Suuren laman jälkeen voidaan piirtää kaksi toisensa poissulkevaa tarinaa. Kasvun ja työllisyyden Suomen tarinan perusindikaattori on ollut henkeä kohden laskettu bruttokansantuote, joka Suomessa kehittyi varsin myönteisesti Suuresta lamasta eteenpäin, kunnes tultiin nykyiseen taantumaan.
Eriarvoistuvan Suomen perusindikaattori on puolestaan Gini-kerroin, joka on yleisesti käytetty ns. atomistinen eriarvoisuusmittari. Myös Gini-kerroin viestii ennätyksellisen suuresta muutoksesta. Jos nämä kaksi yhdistettään Sen-indeksillä, jossa kasvusta vähennetään Gini-kertoimen arvo, havaitaan suomalaisen yhteiskunnan taloudellisen kehityksen jääneen tosiasiassa varsin vähäiseksi 2000-luvulla. Eriarvoistuminen on syönyt suurimman osan kasvun hedelmistä.

Tämänhetkinen taantuma on edesauttanut eriarvoistumisen voimistumista, vaikka sen ansiosta ääripäiden tulodesiilien ero onkin hieman pienentynyt. Sen enempää tulot, hyvinvointi kuin tasa-arvoisuus eivät ole lisääntyneet, vaan eriytymiskehitys on kiihtynyt.

Tulotaso sinänsä ei kerro muuta kuin sen, paljonko saan euroja suhteessa muihin, mikäli sitä ei yhdistetä vaikkapa ostovoimaan, joka kertoo jo sen, mitä niillä euroilla saan, mutta ei eriarvoistumisesta vielä sinänsä muuta kuin sen, että joku voi ostaa kuukausitulollaan x kiloa leipää, toinen y kiloa. Tämän vuoksi pelkä kansantuotteen jakautuminen ei eriarvoistumisesta kerro oikeastaan mitään, vaan on mitattava matemaattisesti monien muidenkin jakaumien epätasaisuutta populaatiossa. Tähän Gini on kätevä yleistyökalu, jolla voidaan luotettavasti mitata esim. tuota yhteiskunnan tasa- tai epätasa-arvoa. Kerrointa voidaan soveltaa haluttuihin muuttujiin. Kun tasa-arvoa mitataan, muun muassa seuraavat ovat nettotulon lisäksi käytössä;

- Mahdollisuudet koulutukseen (education)
- Mahdollisuudet elämässä (opportunity)
- Mahdollisuudet liikkumiseen tuloluokkien välillä (income mobility)

Suomalaisittain huolestuttava on tuo viimeisin; 90-luvun laman jälkeen meille on muodostunut selkeästi periytyvää huono-osaisuutta, ja siirtymistä tuloluokissa tapahtuu enemmän alas kuin ylös, mikä on perinteisesti ollut luokkayhteiskuntiin kuuluva piirre ja Pohjoismaissa sinänsä marginaalinen ilmiö, sotien jälkeisessä Suomessa siirtymä tapahtui lähes pelkästään ylöspäin, ja sen volyymi oli hyvin suuri.

THL kampanjoi tuon eriarvoistumisen suhteen 2010, joloin valtionvelkaa ei vielä taitettu psykkoosiin asti, vaan kannettiin enemmän huolta tuon eriarvoistumisen (joka on aidosti uhka) taittamisesta.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/tehta...

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

STAT käyttää tulonjakoa mitatessaan kymmentä tulodesiiliä, joita verrataan suhteessa. Köyhyysraja on EU-komission määrittämä, ja se olisi pitänyt päivittää aikaa sitten, mutta näin ei talouspoliittisista syistä haluta tehdä; tulos olisi monen EU-maan kohdalla melko hurja, jos vaikkapa todettaisiin, että 70%:a kreikkalaisista elää EU:n köyhyysrajan alapuolella ;-)

Jos ylimmän tulodesiilin tulo laskee 0,1%:a, tämän sude mediaaniin nähden mitattessa alimman tulodesiilin tuloa, täytyy kertoa desiilien välisellä suhteella.
Laskennallisen köyhyysrajan alla olevan populaation osuus vähenee, mutta tämä johtuu siitä, että ylimmän (ylimpien) tulodesiilien tulonmenetys, joka voi olla sinänsä pieni, laskee huomattavasti osaansa enemmän mediaanituloa, jonka suhteen köyhyys määritetään, merkittävästi. Se taas, että tulosuhde muuttuu näin, voi laskea köyhien suhteellista määrää, vaikka köyhyys absoluuttisesti mitaten lisääntyisikin. Tosiasiassa ylimpien tulodesiilien nettotulo ei ole kuitenkaan laskenut, vaan harha aiheutuu lähinnä palkansaajien nettotulon kutistumisesta (tulodesiilit 4 - 8) vuodesta 2001 lähtien, mikä puolestaan johtuu lähinnä kasvaneesta työttömyydestä (mediaanien osuus on pienentynyt).

Tämä mittari on kehno siinä mielessä, että sen mukaan voi tulkita, että lisääntynyt työttömyys tai että kuuden varakkaimman tulodesiilin köyhtyminen vähentää suhteellista köyhyyttä. Näinhän ei tosiasiassa ole, vaan tulomediaani laskee, ja sen myötä sovittu laskennallinen köyhyysraja, kunnes EU:n komissio jossain vaiheessa määrittää suhdeluvun uudelleen. Tällä hetkellä korjauksesta ei liene pelkoa; jos köyhyystaso korjattaisiin nyt oikealle tasolle, olisi kuva Euroopan köyhyydestä enemmän kuin masentava.

STAT siis mittaa tuloja / sosioekonoimista asemaa seuraavasti;

Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

Ekvivalentti tulo saadaan jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.

Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

Mikael Kerokoski

Ymmärsinkö oikein, että lasket ihmisiltä lakisääteisesti ulosmitatut ja rahastoidut eläkemaksut valtion omaisuudeksi?

Susanna Kaukinen

Et. Nettovelkaa on 25 miljardia, vaikka eläkerahastot katsotaan valtion omistuksen ulkopuolelle. Luottoloukuttajat tosin eivät tee näin, vaan he laskevat eläkerahastot valtion omaisuudeksi. Tämän seurauksena heidän kirjoissaan Suomen valtio on tällä hetkellä +125 miljardia plussalla.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Valtion Eläkerahaston omistaa valtio, mutta se on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta säädetään VER:sta annetussa laissa. VER on olemassa valtion tulevien eläkkeiden maksamiseen varautumiseksi ja eläkkeistä aiheutuvien menojen tasaamiseksi. Sen tarkoituksena on koota varoja, joiden avulla suurten ikäluokkien eläkkeiden kustannusrasitusta voidaan eläkemenon huippuvuosina tasata rahastoa osittain ja hallitusti purkamalla.

Ykstyissektorin Ilmarinen ja Varma ovat keskinäisiä (vakuutusten ottajien omistamia) eläkevakuutusyhtiöitä, joiden toimesta lainsäädännön ja muuten sovitun pohjalta suomalainen työeläketurva katetaan työnantajilta ja palkansaajilta kerättävillä vakuutusmaksuilla. Siihen ei siten käytetä vuosittain kerättäviä verovaroja, toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Valtio osallistuu kuitenkin merimieseläkelain mukaisten, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden kustantamiseen.

3/4 maksettavista eläkkeistä maksetaan samana vuonna kootuilla eläkemaksuilla, 1/4 rahastojen tuotoista, mahdollinen ylijäämä rahastoidaan.

Rahoittajilla – työnantajilla ja palkansaajilla – on siis keskeinen rooli meikäläisessä työeläkejärjestelmässä, sen sisältöä ja rahoitusta on järjestelmän alusta saakka kehitetty työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitykset työeläkelainsäädännön muutoksiksi työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotusten pohjalta. Tällaista valmistelutapaa kutsutaan kolmikantaiseksi valmisteluksi. Varsinaiset lainsäädäntöpäätökset tekee eduskunta.

Keva taas huolehtii itsenäisenä, julkisen vallan ohjaamana toimijana (hallitus ja valtuusto ovat poliittisin perustein valittuja elimiä) kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.

Mm. tämä meikäläinen eläkejärjestelmä, jonka kautta kiertävä raha lasketaan julkisen sektorin arvonlisään, vääristää kokonaisuutta, jos julkisen sektorin menosuhdetta verrataan Bkt:en, saati, jos vertailu tehdään maiden, joissa eläkejärjestelmä on esim. 100%:sti yksityinen ja rahastoitu, välillä. Meillä jokainen maksettu eläke nostaa julkisen sektorin menosuhdetta / Bkt tasan eläkkeen määrän verran, mutta ei käsittääkseni millään tapaa paisuta julkista sektoria?

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Julkisen sektorin ja Bkt:n suhteen vertailussa on myös sama harha kuin valtionvelan ja Bkt:n kohdalla; julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina kasvanut ennen kaikkea siksi, että Bkt on kutistunut, kun tosiasiassa henkilötyövuosina se on 20:ssä vuodessa kutistunut tuon 6,9%:a vuodesta 1994. Sama ilmiö näkyi vielä jyrkempänä 1990-luvun lamavuosina, jolloin myös työttömyys nousi hyvin suureksi.

Suuri osuus vertailuharhaan vaikkapa OECD:n sisällä eri maiden julkisen sektorin menosuhdetta (eli sitä, kuinka paljon rahaa julkisen sektorin kautta kulkee) Bkt:n suhteen arvioitaessa on myös meikäläisellä eläkejärjestelmällä, eläkkeet ovat joissakin maissa enimmäkseen yksityisen sektorin hoidossa, mutta Suomessa ne lukeutuvat suurimmalta osin (lähinnä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia lukuunottamatta) julkisen sektorin tuloihin ja menoihin, ja kun pienessä kumarassa velat tuntuvat saatavilta, tässä yhtälössä käy juuri päinvastoin.

Susanna Kaukinen

Jep! Mä mietin tuota suhde-asiaa kirjoittaessani blogia. Sen käyttäminen on jäänyt kaihertamaan mielen sopukoihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Äskenhän on BKT:n laskentaperusteet muutettiin ja kuten uutisissa sanottiin
Suomen taloudellinen tilanne parani äkillisesti.

Susanna Kaukinen
Mikael Kerokoski

Julkisen sektorin työntekijämäärä ei päässyt kuin hetkeksi notkahtamaan 90-luvulla, viimeiset 20 vuotta se on ollut tappavan tasaisesti 650 000 luokkaa.

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Susanna Kaukinen

Propagandakuva. Asteikko on vasemmalla ja oikealla eri ja tosiasia on, että Suomessa julkisella puolella töissä on vain noin 15-20% työvoimasta, toisin kuin oikeisto haluaa meidän luulevan.

Oikeiston juoni on puhua paskaa siitä mikä julkisen talouden suhde on BKT:hen nähden ja antaa vaikutelma, että julkisella puolella on töissä n. 55% työvoimasta.

Näin ei ole.

Lisäksi Suomessa on n. 30% vähemmän työvoimaa julkisella puolella kuin suurimmassa osassa pohjoismaista.

Tarkasta faktat.

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #42

Faktat on propagandaa? Kahden akselin käyrää on toki vaikeampi lukea. Katso vaikka täältä sivulta 8., näet saman asian pylväsdiagrammina.

http://sorsafoundation.fi/files/2013/12/Kaihovaara...

Tilastokeskus kertoo että yksityisen sektorin tuöntekijämäärä väheni ja julkisen lisääntyi viime vuodesta.

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/02/tyti_2014...

Porvareiden propagandaa sekin?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #45

tossa ei edes ole eritelty valtion yhtiöitä jotka vielä pudottaisi julkisen sektorin osuutta.

tietty julkisella ei voi olle enempää kuin 100% työvoimasta. jos kaikki yritykset kansallistettaisiin, päästäisiin siihen. koska näyttää siltä että ykstyinen ei kannata veron alennuksista ja yritystuista huolimatta, pakkohan ne on kansallistaa vai mitä mieltä olet?

Yksityinen sektori 1 732
Julkinen sektori 660

Niinkus luvuista näet, todellinen julkisen osuus on hiukka reilu 20%. Niinistö hiukka horisi joutavia.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #51

Paukutellaanko täällä nyt vakavissaan henkseleitä sillä, että jos julkisen sektorin osuus BKT:sta on 60%, niin joku olisi muka väittänyt, että 60% työntekijöistä on julkisella sektorilla? Onko käsite "arvonlisä" tuttu?

Suomen perusongelma on siinä, että puolet miettii miten saisi lisää tulonsiirtoja, puolet miettii miten pystyisi välttämään veroja ja pitäisikö muuttaa maailmalle, sitten on muutama rikas ja niiden lisäksi julkiselta sektorilta tukiaisia imuroivia yrityksiä, joille veroprosentilla ei ole niin väliä, kun tukiaisten vaikutus tulokseen on riittävä.

Mutta antaa palaa vaan, mitä enemmän kaikki perustuu tukiaistalouteen, sitä todennäköisimmin pärjää "yhteiskuntasuhteita" hyvin hoitavat ja paperinpyörityksen asiantuntijat. Kansallistakaa vaikka kaikki.

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #51

Mistä veron alennuksista sinä puhut? Yhtiöveron alennus auttaa vain voittoa tekeviä yrityksiä. Pk-yritys joka tekee hienon 100 000€ voiton saa uudella veroasteella 4000€ enemmän rahaa kassaan. Eli noin 350€/kk hiphei. Kaikkia sen sijaan kurittaa entisestään nousevat kiinteistöverot, energiaverot, arvonlisäverot, autoverot, yle-verot, polttoaineverot, vakuutusmaksut, sosiaalikulut jne jotka nousevat joka vuosi. Joku 4 prosenttiyksikön alennus voittoveroihin on pähkinöitä. Yritystuet voisi lakkauttaa kaikki, ne lähinnä vääristävät kilpailua.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Julkisen sektorin osuus työllisistä oli korkeimmillaan 1991, 26,9%:a työllisistä. Laman jälkeen käytiin hilkun alempana, ja nyt ollaan tuossa suhdeluvussa 23%:a kaikista työllisistä.

Mittaaminen pelkästään henkilötyövuosina vertaamatta määrää mihinkään, ei ole relevantti argumentti; voin sanoa, että minulla on paljon puita, jos istutan 20.000 kuusentainta, ja tämä pitää paikkansa. Puuta minulla on sen sijaan vähän, myytävää puuta ei lainkaan.

Julkinen sektori paisuu taantumassa, ja näin tulee ollakin, siksi tuo 1991 luku on noinkin korkea; valtio velkaantui ja työllisti julkiselle, kun yksityinen ei siihen pystynyt. 1990-luvulta JS on kutistunut työllisten suhteen kokonaistyöllisyyteen nähden tuon 3,9%:a.

Siirtymää sektorin sisällä on tapahtunut valtiolta kunnille, kun kuntien tehtäviä on lisätty, työvoiman määrä absoluuttisina työvuosina on ollut melko vakio viimeiset kymmenen vuotta, työllisten osuus ei ole lisääntynyt absoluttisesti, mutta ei myöskään suhteellisesti, tehtäviä sen sijaan on tullut lisää.

NordMod2030-tutkimushanke pohjoismaisesta mallista julkaisi hiljattain analyysin pohjoismaisesta veropolitiikasta.

Raportissa todetaan, että 1970- ja 1980-lukujen veropolitiikassa Pohjolassa, kuten muuallakin, nostettiin veroasteita, mutta samalla säädettiin erilaisia verohuojennuksia. Veropohja oli lopulta kuin Edam-juusto, täynnä reikiä. Tätä taustaa vasten 1990-luvulla Pohjoismaissa tehtiin verouudistuksia eli veroasteita alennettiin samalla kun veropohjaa laajennettiin karsimalla verovähennyksiä.

2000-luvulla taas siirryttiin verouudistuksista veronalennuksiin ja vuosikymmenien trendi kasvavista verotuloista (BKT-osuutena) kääntyi laskuun. Suomessa ja Ruotsissa kokonaisveroaste laski jopa viisi prosenttiyksikköä 2000–2010. Etenkin ansiotulon verotusta leikattiin, tavoitteena työntekoon kannustaminen.

"Suomen ja sen julkisen sektorin ongelma ei ole paisuneet menot. Pikemminkin ongelma on riittämätön verotus kattamaan julkiset palvelut sillä tasolla, jota kansalaiset pohjoismaiselta hyvinvointivaltiolta odottavat.

http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sekt...

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #58

"Suomen ja sen julkisen sektorin ongelma ei ole paisuneet menot. Pikemminkin ongelma on riittämätön verotus"

Heh, kai sen voi noinkin sanoa.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #59

Kenelle riittää mikäkin. Oma kokonaisveroasteeni huitelee pitkälti yli 60%:n, johtuen elämäntavastani, asun korvessa, taloudessa on kolme autoa ja kanillekin täytyy ostaa safkaa. Nuuskasta maksan verot Venäjälle, jos ryyppäisin, veroasteeni olisi yli 100%:a (jos rupeasin ryyppäämään, puhun kokemuksesta), kun pitäisi pummata tai varastaa siinä määrin lisää.

Yritysvero on kohtuullinen, palkkaa pyrin välttämään, ja teen hommat mieluummin yrityksen piikkiin, niin en maksa keikoista ALV:a tuplana ja vähennän matkakulut. Tähän ei esim. julkisen sektorin palkansaajalla yleensä ole mahdollisuutta. Valtio muistaa sen sijaan nostamalla työmatkakulujen omavastuuta.

Verojen suhteen pistää paremmaksi naapurin yksin asuva timpuri, kun kokonaisveroaste on kutakuinkin sama kuin tupakkaveron, viinan ja bensan verotuksen keskiarvo, kaik männöö, ja nuo verot maksetaan vasta nettotulosta, jota satunnaisen palkansaajan työnantaja on jo keventänyt ansiotuloverolla + liitännäisillä ja ulosottomies omalla siivullaan. Sakkojen tai kiinteistöveron maksupäivänä pitää sitten jo lainata naapurilta, vaikka mökin reaaliarvo ei liene juurikaan veroa korkeampi.

Vaan en valita, kun olen elämäntapani ja -muotoni valinnut ihan itse vasemmistolibertaarina anarkistina, mutta en viitsi myöskään puhua ihan niin pehmeitä kuin vaikka oikeistolibertaari Wille Rydman ihmisen luontaisesta hyväntahtoisuudesta, ja kuinka se asiat hoitaa. Meillä päin sitä tosin vielä satunnaisesti esiintyy, kun maalikylille on matkaa 40 km, ja sivistys ei ole tänne vielä kokonaisuudessaan ehtinyt.

Minulla on myös paha, maalainen tapa puuttua ihmisten yksityisyyteen jopa kaupungissa (siellä asuu paljon niitä luontaisesti hyväntahtoisia, Willen mainostamia jaloja villejä altruistaja) käydessäni; jos joku makaa maassa, käyn yleensä herättelemässä ja kysäisemässä, löytyisikö jostain pehmeämpi makuupaikka. Jos kansalainen ei herää, käytän sitten surutta paisunutta julkista sektoria ja soitan lanssin.
Olen joskus keikkaillut myös sellaisessa, ja kerran seisoskellut työkaverien kanssa moottoritien varressa katsoen, kun siniset vilkut häipyvät horisonttiin asiakkaan viedessä auton, ja funtsinut elämän perimmäistä kysymystä; "Miten tässä nyt näin kävi". Väitän, että tuota samaa joudumme miettimään porukalla enemmän kuin pian.

Nykyisin reippailen enemmän puhtaasti turva-alalla, jolla julkisen sektorin resursseista, tuloerojen repeämisestä ja eriarvoistumisesta on aidosti oltu huolissaan jo Suuren laman aikaan ja sen jälkeen, ja nyt olen hitusen enemmän huolissani kuin vielä viikko sitten.

Yksityisen turvabisneksen volyymi kasvaa vauhdikkaimmin Suomessa, satunnaiset pelitalot ovat siihen nähden nappikauppaa. Tämä taas kertoo siitä, että joku pelkää, ja haluaa rahalla lievittää pelkoaan, ja voin vakuuttaa, että usein ihan aiheesta, mutta tulosta ei voi koskaan taata kukaan. Muisti säilyy merkillisen hyvin, kun keikat ovat vuosi vuodelta riskiltään suurempia, verisempiä ja muutenkin kaikin puolin ikävämpiä.
Kannattaa käydä kokeilemassa, jos mahdollisuus tarjoutuu, tuntuma arkeen saa aivan uusia ulottuvuuksia, kun sen kokee ikään kuin kaikilla aisteillaan.

Tasavero on fantsu juttu ;-)

Käyttäjän perttikannisto kuva
Pertti Kannisto

Poliitikkojen märkä uni on päästä käsiksi eläkerahastoihimme.
Niitä jakamalla nykyistä holtitonta menoa voisi jatkaa vielä muutama vuosi.

Pullamössösukupolvi ei halua tehdä muita töitä, kun toimittajien, näyttelijöiden, laulutähtien tms. taiteilijoiden työtä. No jaa, jokunen tekee ehkä pelejä verkkoon tms.

Rakennustyö, metalliteollisuus, kiinteistöhuolto, infratsuktuurista huolehtiminen yms. "Oikea työ" on ulkoistettu virolaisille, puolalaisille jne.

Edes kunnon hampparia ei ole enää pyytämässä " Vippaa viitonen ", kerjääminenkin on ulkoistettu romanialaisille.

O tempores O mores !

Eläkerahastot ovat suurten ikäluokkien puskuri ja turva nykyholtitonta menoa vastaan. Niitä ei anneta poliitikkojen pelinappuloiksi.

Susanna Kaukinen

Paljon on työttömyyttä noilla mainitsemillasi aloilla, koska suomalaisen väen sijaan on tuotu mm. Virosta ja Puolasta erilaista halpatyövoimaa. Tätä se EU:n "vapaa liikkuvuus" käytännössä on.

Palkkojen polkeminen on uusliberalistisen talouspolitiikan ytimessä. Itsenäisyyspuolue vastustaa tätä kehitystä.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Toivottavasti Saksan tauti ei tartu... Todennäköisesti ei, kun meillä eläkerahastoista "vippaaminen" vaatisi melko laajan lakiremontin Eduskunnassa. Mutta juuri tässä on yksi syy, miksi julkisen sektorin EDP-velkaantumisen ja Bkt:n suhde ei ole maiden välillä vertailukelpoinen. Saksan "virallinen" velkaantumissuhde muuten oli 2012 81,9 %:a / Bkt:esta, eli se siitä 60%:n rajasta...

"Saksan valtiolla on virallisesti julkista velkaa kaksi tuhatta miljardia euroa. Raffelhüschenin mukaan virallisen velan lisäksi Saksan valtiolla on lisävastuita viisi tuhatta miljardia euroa sosiaaliturva- ja eläkerahastojen rahoitusvajeiden takia."

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/09/2...

Mikael Kerokoski

Velan määrän suhteuttaminen bkt:hen on vähintäänkin kyseenlalaista. Velka on reilut 200% tuloista.

Susanna Kaukinen

Se on aina parempi, jos velkaa ei ole ollenkaan ellei siitä makseta matalampaa korkoa kuin omista sijoituksista. Suomen nykytilanne on se, että itseasiassa Suomi tekee juuri edellämainitulla tavalla: meillä on matalakorkoista velkaa ja meidän sijoituksemme tuottavat enemmän. Näin ollen, tuo on kokonaisuuten taloudellisesti kannattavaa.

Suomen valtionvelka on mitätön ja länsimaista Suomen valtiontalous on todennäköisesti paras heti Norjan jälkeen. Joka muuta väittää on niellyt hallituksen propagandakoukun ja langennut porvarien ansaan.

Mikael Kerokoski

Korkotaso on nyt lähellä nollaa. Miten ajattelit että tuo velkalasti maksetaan kun korot nousevat normaalille tasolle? 0,1% koronnousu tarkoittaa 100 000 000€ korkomenojen lisäystä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #46

no ei valtiot ole koskaan historiassa velkojaan maksaneet, otetaan setelipaino käyttöön jahka tulee raja vastaan.

hurrin tämän päiväinen juttu toteaa suomen olevan maailman rikkain maa. joten turha täällä on paniikkia ottaa.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2014/03/30/t...

ymmärätnet lisäksi että euron säästö valtion menoissa aiheuttaa 2 e aleneman bkt:hen. siispä säästäminen ajaa konkurssiin, tuhlaaminen tekee rikkaaksi. vaikka valtio siis käyttäisi rahat pyramidin rakentamiseen eikä esim homekoulun korjaukseen.

kuten tiedät, rikkaan logiikka on, osta kun saat halvalla, myy kun hinta nousee. siispä nyt kannattaisi rakentaa kouluja, käyttää niitä kun hinta nousee.

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #50

Bkt on kuvitteellinen, kirjanpidollinen luku millä ei ole juurikaan vaikutusta mihinkään. Kaupassa maksetaan euroilla, ei bkt:llä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hei juu Susanna kierrän vain Kalifornian ja sitten palajan ja sinä olet meppinä Brysselissä.

Susanna Kaukinen

Olishan se oikeus ja kohtuus, mutta nähtäväksi jää mitä juonia todellisuus meille punoo.

Toimituksen poiminnat