Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Perintövero ja sosiaalinen romahdus

  • Perintövero ja sosiaalinen romahdus
  • Perintövero ja sosiaalinen romahdus
  • Perintövero ja sosiaalinen romahdus
  • Perintövero ja sosiaalinen romahdus
  • Perintövero ja sosiaalinen romahdus
  • Perintövero ja sosiaalinen romahdus

Piruilemattakin se on nähtävä, miten asia on. Niklas kirjoittelee perintöveron suuresta kohtuuttomuudesta ja ainakin minä rivien välistä luen, että viesti on se, että perintövero edustaa epäoikeudenmukaisuutta, joka pitäisi pikimmiten lopettaa.

Katsotaanpa nyt tätäkin asiaa hieman tarkemmin. Aivan ensimmäisenä pitää muistuttaa siitä, mitä taloustieteen professori Piketty juurikin kirjoitti: nykyinen länsimainen yhteiskuntamalli on suistumassa syvenevää eriarvoistumista kohden ja toisaalla tämä kehitys on tituleerattu yhteiskunnan sosiaaliseksi romahdukseksi.

 

Jos aivan rehellisiä ollaan, mahdollisuuksien tasa-arvo, josta oikealla välistä pruukataan puhumaan tarkoittaa jotain aivan muuta, kuin mitä sillä annetaan ymmärtää. Todellinen mahdollisuuksien tasa-arvo tarkottaisi sitä, että kaikki lähtee edes omaisuuden osalta samalta viivalta, jos vaikka sitten vallitsisikin kilipääkapitalistinen 1800-lukulainen vapaa kilpailu.

Tämä tarkoittaisi 100% maailmanlaajuista perintöveroa ja omaisuuden laittamista tasan, jotta jokainen saisi samat lähtökuopat. Kuten ilmeistä, oikeisto ei tällaista kannata, joten voimme vetää vain yhden ainoan johtopäätöksen: puhe mahdollisuuksien tasa-arvosta on pelkkää retoriikkaa ja oikeisto juttelee mukavia, vaikka sen todellinen pyrkimys on paitsi nykyisten etuoikeuksien (privileegioiden) säilyttäminen, myös niiden kasvattaminen.

 

Kun oikeasti vasemmalta oleva ihminen, kuten minä, lukee Niklaksen blogia, voi tulla vain siihen johtopäätökseen, että me elämme luokkayhteiskunnassa. Tämä ilmenee selvästi siinä, miten puheenvuorot blogissa yksituumaisesti toistavat sitä tarinaa, miten se on niin loputtoman väärin, että perintöveroa ensinkään kannetaan. Koko veroa pidetään itsessään epäoikeudenmukaisena.

Ja se, että yhteiskunnassa vallitsee tuollaista tunnetilaa, tekee selväksi, että yläluokka - tai sen arvot Tukholma-syndrooman kautta omaksuneet - puhuvat. Ei tarvitse mainita edes tohtori Marxin tuotantoa voidakseen todeta, että ajatus siitä, että ainoa oikea perintövero on tasan nolla prosenttia puhuu puhtaasti sen puolesta, että osa väestä ei ollenkaan ymmärrä miten yhteiskunta toimii - tai miten se edes voi toimia.

 

Olen toistuvasti varoittanut siitä, että nykyisenkaltainen eriarvoisuuden kasvu hajottaa yhteiskunnan - aiheuttaa sen sosiaalisen romahduksen - ja siitä huolimatta - kuunteleeko kukaan? Olen aina ollut äimistynyt siitä, miten yläluokat luulevat, että he voivat ajatella vain omaa napaansa ja kuvitella, että ihmiskunta kokonaisuutena tulisi koskaan hyväksymään sitä, että yksien omaisuus kasaantuu sukupolvesta toiseen, kun suuren kansan tehtäväksi jää vain tehdä työtä tälle omistavalle luokalle ja uhrata elämänsä toisten omaisuuden kasvattamiseen.

 

Oikeisto perisynti on aina ollut se, että se hakee täydellistä voittoa ja se hakee sitä siksi, koska ei ymmärrä yhteiskuntaa. Oikeistolaisen maailmankuvan keskipisteessä on yksilö, yksilönoikeudet ja yksilönvapaudet. Oikeistolaisuuden ydinkysymys on vapauttaa yksilö kaikesta keskinäisriippuvuudesta ja irrottaa yksilö yhteiskunnasta.

Tämän yksisilmäisyyden vallassa, jossa puhutaan vain omista oikeuksista ollaan syvässä unessa sen suhteen, että yhteiskunta, joka perustuu vain yksilöiden oman edun tavoitteluun ei ole yhteiskunta ensinkään. Tämä maailmankuva edustaa harhaista kuvitelmaa siitä, että ihmiset ovat saaria, kun todellisuus on päinvastainen ja ihmiset ovat syvästi keskinäisriippuvaisia.

Oikeistolaiset eivät ymmärrä yhteiskuntaa. He eivät muista, että heidän hyvinvointinsa riippuu välttämättä yhteiskunnan yleisestä suopeudesta yhtäältä ja työvoimasta toisaalta, joka suostuu heille töitä tekemään.

Oikeistolle tuntuu olevan vuosisadasta toiseen epäselvä se peruslähtökohta, että ei ole olemassa yksilönvapauksia ilman yksilönvastuita. Ei ole olemassa yrittäjää ilman yhteiskuntaa, joka sallii yrityksen toiminnan eikä ole olemassa työvoimaa yrityksiin, ellei sen kouluttamista joku maksa.

 

Silti kirjoitan tätä tekstiä toteavasti, koska oma arvioni on, että me olemme välttämättä tiellä kohti sosiaalista romahdusta. Oikeistolaisten näkemykset ja arvot ja heidän nykyinen otteensa yhteiskunnasta on sellaisella tolalla, että he tulevat ajamaan koko länsimaisen elämänmuodon jyrkänteen yli - ja koettavat Kelju Kojootin lailla juosta mahdollisimman pitkälle sen reunan yli katsomatta alaspäin.

Tätä itsepetosta voi kuitenkin jatkaa vain oman aikansa ja jossain vaiheessa hybriksen rakentaminen hybriksen päälle päättyy omaan mahdottomuuteensa. Viisas oikeistolainen ymmärtää keskinäisriippuvuuden, mutta sellainen olento on nykyään kuolemassa sukupuuttoon, kun moderni mentaliteetti on sitä mitä se on.

 

Me emme ole vain saavuttaneet yhteiskuntamme rappiota, vaan olemme sen lisäksi matkalla kohti sen tuhoa paitsi ympäristökysymysten kautta, myös sosiaalisen romahduksen siivittämänä, joka on kerta toisensa jälkeen sytyttänyt yhteiskunnat tuleen.

Olen koettanut tästä monta kertaa varoittaa, mutta tuntuu, että huudan vain tuuleen ja alamäki jatkuu. Ehkäpä todella on niin, että aika on ympyrä ja me kierrämme yhteiskuntina - kerta toisensa jälkeen - syntymästä kukoistukseen ja kukoistuksesta rappioon ja romahdukseen.

Vaikuttaa selvältä, että meidän yhteiskuntamme elää lopun aikoja, eikä tulevaisuudelta kannata liikoja odottaa, sillä kun eriarvoistamisen tie solidaarisuuden sijaan on valittu, jää jäljelle vain hajoava yhteiskunta, joka askel askeleelta marssii kohtii peruttamatonta tuhoaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nin jos loogisesti ajatellaan, perintöveron pitää olla 100%. miksi? no rikkaat on lahjakkaita, siksi ne rikastuu. koska lahjakkuus on perinnöllistä, myöskin lapset on lahjakkaita. koska ilmainen raha veltostaa ihmisen (vaikkapa ylikattava sosiaaliturva) ne syrjätyy työmarkkinoilta.

eli perintö tuhoaa yhteiskunnan tehokkaimman aineksen työmotivaation.

Susanna Kaukinen

Ei kai kukaan aikuinen ihminen usko, että rikkaaksi tullaan lahjakkuudella?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Entä kun mies/nainen kuolee esim 40 vuoden iässä. Lapsi ja yksinhuoltaja jäävät elämään. Oletetaan lapsen syntyneen pariskunnan ollessa 38 vuotiaita eli hän on 2 vuotias. Yksinhuoltajan pitää maksaa 16 vuotta kaikki lapsesta johtuvat menot ilman edes menneen miehen tukea. Oletaan kuoleen puolison keksineen juuri ennen kuolemaansa Hilavitukittimen jolla on pantetti ja sen arvo on esim. 1 000 000 euroa.

Tylyt kaikki pois?

Toisaalta mitä muuta vasemmistolta voisi olettaa. Kaikilta pitää viedä kaikki rahat, jotta IPUn tai kommunistisen puolueen johto voi päättää miten ihmiset voivat parheiten nauttia näistä varoista.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #14

Ei liene mahdotonta tehdä jotain pykälää, jolla tollanen corner case voidaan hanskata, vaikkapa s.e. irtaimiston, asunnon tai auton puuttuessa voidaan muuta omaisuutta niiden sijalta periä 0% verolla kohtuulliseen summaan saakka.

Mut tää on ny nenänkaivelua, tosi kaukana varsinaisesta asiasta. Kaikesta löytyy aina se n.s. corner case.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #14

mihis se lapsi rahaa tarvitsee, yhteiskunnan kuuluu maksaa kaikki kulut ja opiskelijan palkka kunnes duuniin menee.

vai meinaatko että pennut elää vanhemmilta perityllä omaisuudella?

siis ne noin 5% jotka saa riittävästi pärjätäkseen, jää henkiin ja muut jätetään kuolemaan ojaan?

no mitäs niille raadoille tehdään, koirathan voi saada ruokamyrkytyksen?

pitäskö työttömät velvoittaa kerää ojaan kuolleet lapset pois? mut mistä me saadaan työttömiä kun ne kuolee jo pentuna? pitäskö arpoa rikkaita työttömiksi? siis riistää omaisuus ja sit talkoilla kerää raatoja?

mä muutes aikonaan siirryin 15 ikäsenä yrittäjäks ku isä kuol että turha rääkästä, kommari sä et mitään tajua.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #42

Mä oon tässä prodhonlaisella linjalla ja erotan pääoman ja henkilökohtaisen omaisuuden. En pidä jälkimmäisen perimistä kohtuullisessa määrin ongelmallisena.

Juhani Penttinen

Hah, Susanna ! En pidä itseäni vasemmistolaisena,oikeistolaisena enkä äärikeskustalaisenakaan mutta kuitenkin pääsit juuri listalle josta valitsen EU-vaaleissa ehdokkaani. Olen äänestänyt kaikissa vaaleissa sitten vuoden 1973 (100%)

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #20

No sitten mä oon varmaan ajatellu jotain ihan oikein? ;-)

Anne Lindell

Susanna ... miten voit ajatella noin pimeesti. Oletin jo että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen epäkristillinen (ääreisvasemmistolainen) ja nyt ilmeisesti VasIPU-ajatus, että: "Se minkä on sinun on minun" olisi jo heitetty romukoppaan. Mutta ei, nyt taasen se nostaa päätään. Perintävero on makaaaberia kuolemasta verottamista.

Ehkäpä tämä kirjoitus saa sinutkin toisiin ajatuksiin - kaikki ei ole sitä miltä se nayttää ja, että kaikki on suhteellista.

Tässä toisenlainen katsantokanta makaaberiin kuolemasta verottamiseen. Kyllä perintövero se voi köyhääkin riipaista.
http://annelindell.blogspot.fi/2013/08/perintovero...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #61

Susanna kirjoittaa viisaasti. Itse kirjoitin Niklaksen blogiin Susannan kirjoitukseen suhteutettuna ristiriitaisen kommentin.

Perintövero yksityisen ihmisen osalta on tietenkin henkilökohtainen, ja se saa vituttaa kun kohteeksi joutuu. Vitutus on ihan perusinhimillinen tunne, joka tulee kantapäästä.

Veronmaksja voi olla iloinen veronmaksaja, kuten minäkin palkkaverotukseni, ja röökiverotukseni suhteen olen ollut.

Tuo, joka minulta jää, vituttaa jo etukäteen niiden puolesta, joilta valtio vie osuuden.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #61

epäkristillisesti?
"Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!" "Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." (Mark. 10:23,25)

"'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä." (Luuk. 12:20-21)

"Kuinka vaikeaa onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!" (Mark. 10:24)

"Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa Minua". (Mark. 10:21)

Jeesus käänsi katseensa uhriarkkuun päin ja näki rikkaiden panevan siihen lahjoja. 2 Hän näki myös, kuinka eräs köyhä leskivaimo pani arkkuun kaksi pientä lanttia. 3 Hän sanoi: "Totisesti: tämä köyhä leski antoi enemmän kuin yksikään toinen. 4 Kaikki nuo muut antoivat lahjansa liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi." (Luuk. 21:1)

"Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
41. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43. minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
46. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." (Mat 25)

Eihän vaan mammonan saatana ole vallannut sydäntäsi? En kerro mitä siitä seuraa koska on kirjoitettu, joka toisen helvettiin tuomitsee, itse sinne joutuu. Tutki sydäntäsi ja luovu mammonasta, valitse jeeses ja marx.

lisälukemista:
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14714...
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13821...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #61

Köyhäähän se perintövero juuri kirpaisee.

Nykyään vaan on sellainen tilanne, että tämän globaalin maailmantalouden takia meillä Suomessa ei ole enää rikkaita.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Susannan kansallissosialistinen IPU kannattaa siis varastamista, koska tulevat Gulagit ja uudelleenkoulutusleirit?

Jos suomessa verotettaisiin perintöjä 100% se vain tarkoittaisi kaiken omistuksen siirtymistä rajojen ulkopuolelle, eli sen Susannan vihaaman suurpääoman (jota suomessa ei edes oikeasti ole) haltuun.

Vai ajattelitteko saada juntattua tämän täyskommunismin koko maailmaan?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Kaikki pitää omiensa puolta. Jos mulla olis miljoonia,niin enhän minä haluais niihin kajottavan. Silti haluaisin,että ihmisillä olis mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Siksi edes jonkinlainen tasa-arvoisuus on välttämätöntä. Kun Lähihoitajana on nähnyt sitä kärsimystä läheltä,niin toivois,että itseäänkin joku jaksais hoitaa,kun se aika koittaa. Nyt vaikuttaa siltä,että mummonmökin omistajan rahat ei riitä.

Susanna Kaukinen

Me ollaan tulossa tilanteeseen, jossa mummo joutu myymään mökkinsä saadakseen hoitoa ja mitään perintöä ei jää jätettäväksi.

Susanna Kaukinen

Mä nyt lähinnä totesin, mite asiat on. Yleensähän yhteiskunta toimii niin, että pääomat kasaantuu ensin useiden sukupolvien ajan, sitten väestö kyllästyy, jonka jälkeen poltetaan pari kaupunkia ja tehdään iso kasa ruumiita ja omaisuuden uudelleenjako kerralla.

Sitten aloitetaan alusta ja sama touhu jatkuu.

On aivan turha koettaa syyllistää mua siitä, että mä vaan sanon ääneen, että näin tää menee ja että viime aikojen valinnat ovat kiihdyttäneet kehitystä sosiaalista romahdusta kohden.

Kannatan kohtuullisesta henkilökohtaisesta omaisuudesta (koti, irtaimisto, auto, ja näin) tasan 0% veroa. Kun mennään tuotantovälineisiin, olen sitä mieltä, että perintövero tulisi mutkattomasti hoitaa omistuksen siirrolla joko firman työntekijöille, kunnalle tai valtiolle ilman mitään kommervenkkejä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Voi jestas.:/ Taisi olla tuon Susannan kirjoituksen tarkoitus se että pysähdyttäis miettimään, miten samat ihmiset jotka suojelevat perintöjä jauhavat sitä, että omilla kyvyillä ja lahjoilla pitää menestyä.

Eikä tosiaan kukaan ole oikeasti verottomassa jotain perheyrityksiä tai asuntoja.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Omaisuuksien kasaantuminen ei ole yksilön ominaisuus vaan järjestelmän ominaisuus. Tämä on helppo testata.

Yhteisön pitäminen vakaana ja vahvana on ollut aina historiassa kulttuurin (yhteisön) säilymisen edellytys. Lopulta aina siinä ollaan kuitenkin epäonnistuttu, ja nyt ollaan hukattu viimeisetkin siemenet vakauden kasvattamiseksi.

Pelkästään jo rahajärjestelmän toiminta vaatii sen ettei pääomat holvaannu vain eliitin tileille. Korkeat marginaaliverot suurille tuloille ja reilu perintövero ovat pitkässä juoksussa toimivan rahajärjestelmän edellytys, puhumattakaan sosiaalisesta vakaudesta.

Bank of England:in paljastus toivottavasti herättää taas joitakin ihmisiä tajuamaan ettei rikkaita tarvita rahoittamaan investointeja. Pankit luovat itsenäisesti investointeihin tarvittavat pääomat. Pääomien kertyminen ei ole investointien edellytys kuten väärin opetetaan.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/bank+of+england+...

Liberaalia kapitalistista (eli oikeasti perinteistä kapitalismia) maailmanjärjestystä rakennettaessa unohdetaan ne aatteet, joissa heikoimmassa asemassa olevista pitäisi pitää huolta. Tilalle astuu poliisivaltio, jossa sosioekonomista luokkayhteiskuntaa pidetään yllä pampuin ja kyynelkaasuin. Ainut tapa nousta köyhyydestä pois on liittyä niihin jotka suojelevat eliittiä köyhien protestilta kilvet tanassa. Tätäkö tulevaisuutta suomalaiset ovat äänestäneet eduskuntavaaleissa.

Lisäys:
Unohtuipa sanomatta. Kehysriihessä pyritään samaan kuin 90-luvun lamassa. Ollaan siis tekemässä samoja virheitä kuin tuolloinkin. 90-luvun lamasta noustiin devalvaatiolla ja markan kellutuksella. Nyt se ei ole enää mahdollista. Poliitikot jäävät ihmettelemään miksi talouskasvu ei ala vaikka valtavirtaisen taloustieteen poliittiset suositukset on pantu täytäntöön. Ulkomaankauppa takkuaa ja sisämarkkinat on kuralla.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Pulkkinen puhuu asiaa.

90-luvulla mittakaava vain oli vaatimattomampi; muutamia tuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden rahoitus lopetettiin käytännössä yhdessä yössä. Jos pankkien "edullisina" myymiä valuuttalainoja ei ollut terminoitu, ei riittänyt enää yritys eivätkä vakuutena olevat perinnöt, vaan tällaisen yrittäjän perukirja oli lyhyt; "perunkirjoitus päätettiin, kun todettiin, että vainajan velat ovat suuremmat kuin varat". Kuten monen elämäkin; THL:n mukaan 90-luvun lama ja pankkikriisi aiheuttivat Suomessa suoranaisesti n. 14.000 itsemurhaa. Viralliset perijät eivät veroja maksaneet, mutta eivät mitään perineetkään, tosin monet menettivät yrityksen lainojen vakuutena olleen yhteisenkin omaisuuden. Omaisten ohella vainajaa kaipaamaan jäi usein kaupunginvouti.

Jaettavaksi sovittiin myös ehkä aggressiivisimmin kapitalismin asiaa ajaneen pankin (jonka toimitusjohtaja oli yksi itsemurhan tehneistä) terveet osat, ja kokonaisuuden seurauksena oli lopulta suurin omaisuudensiirto-operaatio sitten torpparilaitoksen purkamisen, joskin suunta oli hieman toinen. Saalis jaettiin kaverien kesken pankkien takahuoneissa. Sen, mikä ei enää kenellekään kelvannut, Suvi-Anne Siimes (joka myös osaltaan teki Lipposen ja Niinistön tahdosta Nallesta suomalaisittain rikkaan) myi norjalaisille alle torihintojen. Se, että velalliset olisivat ostaneet velkansa vaikka kertoimella 2 korotettuna norjalaishintaan nähden ja kyenneet ne hoitamaan, ei käynyt, koska kapitalismi ei toimi niin.

Tähän ei tarvittu perintöveroa, vaan liberaalia kapitalismia kauneimmillaan; hana väännettiin yhdellä kertaa auki (ruotsalaiset sääntelivät kapitalismiaan huomattavasti viisaammin) ja markkinoiden annettiin meillä sinänsä historiallisesti ryhtyä toimimaan yhteisöstä (kansallisvaltiosta) välittämättä ja niiden toimintaan puuttumatta muuten kuin valtion jätehuollon toimesta, kun jonkun piti siivota roskat. Tuolloin tupa vielä kyettiin devalvaatiolla, vapauttamalla markan kurssi ja nostamalla valtion velka 1997 - 98 tasolle 71,3 mrd eur (yli 420 mrd mk)lakaisemaan elinkelpoiseksi. Enää rahan arvon alentaminen kansallisvaltiotasolla ei onnistu kuin sisäisellä devalvaatiolla, mikä taas kirjoitetaan lontooksi AUSTERITY.
Finnair aloittaa tukitoimintojen ja matkustamohenkilökunnan YT:t, joiden tuloksena palkkoja joko leikataan 20%:a tai vaihtoehtoisesti 140 työpaikkaa katoaa ja 540 ulkoistetaan. Joku voisi pitää tätä kiristyksenä, mutta sitä se ei ole, vaan kapitalismia, jota toteuttaa yritys, jossa valtio käyttää suvereenisti päätösvaltaa 55,8 %:n omistusosuudellaan. Päänavaus sisäiselle devalvaatiolle?

1990-luvulla valtion velkaantuminen oli ok, kun pankkien velat piti saada maksetuiksi. Velkaantuminen kasvatti merkittävästi myös yhteisöveron tuottoa, mikä tarkoittaa tuotantoa, työtä ja tulosta, mikä puolestaan tarkoittaa tuloja, kulutusta ja verokertymän kasvua koko paletin leveydeltä. Ilman tuon tason velkaelvytystä kriisistä ei olisi selvitty kastelematta muutakin kuin housut.

Ero siihen, mitä ollaan tekemässä nyt, on siinä, että temppu kohdistuu sinänsä suoraan kansaan ja valtioon, jonka rahoittaminen lopetetaan taantumassa, kun yksityissektori ja vienti yskivät pahasti. Nyt kansallisen perinnön jakajat eivät enää kuitenkaan ole kotimaisia pankinjohtajan serkkupoikia ja jahtikavereita, vaan pääomat siirtyvät samaa tietä ulos maasta pysyvästi, filepalat ensimmäisinä, ja luita, jotka jäljelle jäävät, eivät osta enää norjalaisetkaan, vaan ne tarjotaan nälkaisen kansan kaluttaviksi. Perintöveron maksaa Suomen kansa luiden ohella myös ulkomaanserkkujen perimistä fileistä ja muusta ruhosta.

Jos vedän fillarin jarrut lukkoon ylämäessä, fillari ei pysy pystyssä. Peruskoulun fysiikkaa liikkeen merkityksestä tasapainolle, mutta ei pitäisi olla ylivoimaista edes Kataiselle kuutosen matikalla, jos valtiontalouden perusteet menevät yli. Urpilaisen varaan en laske taas yhtikäs mitään, kun ääni on Jutan, mutta jutut Jungnerin ja sitä kautta Helsingin Demokraatit ry:n, eli Suuren Putkimiehen perillisten. Tämänkin perinnön veron maksaa kansa.

Uusliberalismin soihdunkantaja Lipponen kera kamreerinsa Niinistön myi maan nimellisesti integroimalla sen eurooppalaisiin (saksalaispankkien) arvoihin ja järjestelmään, Katainen ja Urpilainen tekevät nyt nimellisestä lopullista konkretiaa. Toki EU:kin yhteisö on, mutta suomalaisten osuus yhteisöstä on vain 1,8%:a, joten on sinänsä luonnollista, että kansalaisia, joille yhteisöä riittää, on sama osuus, 1,8%:a, jos sitäkään. Jos 10,2%:a siirtyy sovinnolla suojelemaan jäljelle jäävää "yhteisöä", ulkona on enää vain 88%:a. Kaikilla tulee olemaan takuulla fantsua.

En usko, että poliitikonkaan historiallinen muisti ei kantaisi pariakymmentä vuotta, jos lukea osaa, joten tämänhetkisen luovan tuhon operaation tahallisuutta ei liene syytä kyseenalaistaa.

Valtion velkaantuminen on olosuhteisiin nähden täysin siedettävällä tasolla, esim. Saksan velkaantumisaste on 83% Bkt:sta ja kasvaa, Suomi oli 1997 20 mrd eur velkaisempi kuin nyt, eikä meitä uhkaa kuin yhden luottoluokittajien varsin tarkkaan seuraaman indikaattorin laukeaminen; poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnallisen vakauden menettäminen.
Perintövero on lopulta sinänsä varsin kohtuullinen suojelumaksu ajatellen sitä, että perintö pysyy kuitenkin laillisesti ja julkisen vallan takaamana perijöiden hallussa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei ole olemassa kaiken kattavaa moraalista aspektia, jota perintöverokysymykseen voisi soveltaa. Jos varakas henkilö perii riihikuivaa rahaa, pystyn ymmärtämään joidenkin tahojen parkua yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, joskaan en siinäkään tapauksessa ole samoilla linjoilla, koska yhteiskunnan kehittyminen vaatii pääomia, teollisuusenkeleitä, y.m. Rankka perintöverovaatimus on siis siinäkin tapauksessa oikeudenmukaisuuden fasaadin taakse kätkettyä kateutta, mikä näivettää yhteiskunnan taloudellista kehitystä.

Mutta eritoten yritysten sukupolvenvaihdostapauksissa perintövero on yhteiskunnallisesti tuhoavaa ja lyö pahimmassa tapauksessa nilkkaan kaikkia yritysten sidosryhmiä, joista merkittävin on monasti työntekijät. Useissa tapauksissa perintöveron vuoksi kannattava ja työllistävä yritys joudutaan lakkauttamaan tai se siirretään osaksi suurempaa konsernia, joka käytännössä lakkauttaa sen sulauttamisen kautta ja siten myötävaikuttaa monopolirakenteisemman yhteiskunnan kehitykseen.

Toivoisin vasemmistolaisittainkin ajattelevilta hiukan pragmatismia ja yhteiskunnan kokonaisedun huomioimista sen sijaan, että lähtökohtaisesti vain tuijotettasiin tuollaista periaatteellista "kvasioikeudenmukaisuutta". Pien- ja keskisuuren yrityksen omistajajohtaja tekee ympärivuorokautisia työpäiviä ja huolehtii henkilöstöstään aivan toisin kuin suuren konsernin kasvoton byrokratia.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...koska yhteiskunnan kehittyminen vaatii pääomia, teollisuusenkeleitä, y.m..."

kuten ylemmässä kommentissa totesin investoinnit eivät vaadi kertyneitä pääomia. Pankit luovat pääomat "tyhjästä" allekirjoitettua velkapaperia vastaan. Rikkaita ei tarvita investointien rahoitukseen. Omarahoitusosuus investointeihin on sopimuspohjainen järjestely jolla pankilta säästyy vaivaa investoinnin kannattavuuden tai muun järkevyyden arvioimisessa.

Itku omien omaisuuksien perään on luontaista ihmisen itsekkyyttä, joka on kotoisin ajalta ennen ihmistä. Resurssien varaaminen omaan ja jälkeläisiensä käyttöön on ollut koko historian ja esihistorin ajan selviytymisen edellytys. Itsekkyys on voittaja ominaisuus. Valitettavasti järjestäytyneessä yhteiskunnassa itsekkyyttä on rajoitettava järjestelmän toiminnan takia. Jos järjestelmä aiheuttaa pääomien liiallista kertymistä häiriintyy yhteisön vakaus.

Susanna Kaukinen

Katson samoin, että taustalla on puhdas itsekkyys, vaikka sitä on ihmisten erittäin vaikea myöntää. Eivät vaan halua luopua privileegioistaan, vaikka sen hintana on yhteiskunnallisen ilmapiiri kärjistyminen ajan mittaan.

Lyhytnäköistä ja äärimmäisen tyhmää, eläimellistä käytöstä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

pienyritykset nyt ei perintöveroa maksa ja suuret on osakeyhtiöitä, niiden toimintaan se ei vaikuta.

toisaalta on niinkin että osakeyhtiömuotoinen yritys on tehoton koska joutuu osinkoja jakamaan. täytyisi olla yksi omistaja. lienen ainut suomessa jolla on jotakuinkin kokonaisvaltainen taju taloudesta, jos kaikki osakeyhtiöt mulle annetaan, niiden toiminta tehostuu, ulkomaille pako loppuu ja työllisyys korjaantuu.

elikkä tehokkuuden nimissä noin. nalle on vastaavan teorian kirjassaan esittänyt, siinä vaan kaipaili kaiken omistamisen keskittämistä investointi pankkiireille joita suomessa on tällä hetkellä yksi. nalle.

hän kuitenkin näki tuon tuovan maksimaalisen osinkotuoton. mun mallissa taas maksimaalisen työllisyyden ja kasvun. kansantalouden kannalta mun malli on parempi.

Susanna Kaukinen

Ei sinulle ole sille hyvää perustetta, miksei voitaisi perintöveron osalta suoraan siirtää firman omistusta joko sen työntekijöille, kunnalle tai valtiolle.

Mua äkkööttää toi itku siitä, että yrittäjät tekee paljon töitä. Paljonkos veikkaat, että mulle tulee työtunteja, kun lasket palkkatyön ja vaalityön yhteen? Mä veikkaisin, että 17-18 hereilläolotunnista teen hommia 14-15 ja kun sen kertoo 7:llä, työtunteja tulee viikkoon noin 100.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Susanna Kaukinen: - "Ei sinulle ole sille hyvää perustetta, miksei voitaisi perintöveron osalta suoraan siirtää firman omistusta joko sen työntekijöille, kunnalle tai valtiolle."

Kyllä on. Työntekijöille sitä ei ainakaan voisi siirtää, koska hekin ovat yksityishenkilöitä, joten kyseessa olisi aivan samanlainen perintö kuin mitä nykyään jätetään lapsille. Kunnalle tai valtiolle sen tietty voisi siirtää, mutta ne tahot taas eivät ole osoittautuneet elinkeinonharjoittajina kovinkaan kummoisiksi. Lisäksi tuo johtaisi aikaa myöten siihen, että kaikki olisi kuntien tai valtion omistuksessa, ja sellaisen tilanteen vastustamiseen taas löytyy paljonkin perusteluita.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #99

Niin se maailma vaan muuttuu. 1800 -luvulla republikaani puolueen ohjelmaan kuului se että firmat pitäisivät olla työntekijöittensä omistuksessa. Todennäköisesti ajatus oli silloin se ilmiselvä tosiasia että omistus kannustaisi parempaan työsuoritukseen. Tuohon aikaan teknis/tuotannollista ja yhteiskunnallista kehitystä vielä arvostettiin äärioikeallakin.

Nykyinen republikaani puolue ei enää edusta tällaista ajattelua, ja se on kehityksen kannalta surku. Mekin seuraamme kohteliaasti isompien jalanjälkiä.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Kaiken meneminen täysin tasan on sula mahdottomuus,ollaan me niin erillaisia. Joku tykkää,että kyllä elämässä pitää joskus rentoutua ja hakee välillä kopan kaljaa. Toinen kulkee marketeissa ja vertailee hintoja ja säästää joka sentin. Joku meni nuorena paperitehtaale,otti lainan ja osti talon. Joskus viisissäkymmenissä sai sen maksettua ja päätti ostaa kerrankin uuden auton. Naapuri katsoo tukka pystyssä,että voi perkele mikä porvari. Joo,tämähän on tuttua täältä kansan syvistä riveistä,mutta kun yhteiskunnallinen tilanne kiristyy tarpeeksi,niin lähellä on veljessota. Joku sanoo,että mehän pelataan täällä vain napeilla,suurpääomat on muualla. Mutta ehkä ei pitäis yrittää ratkaista koko maailman ongelmaa kerralla,vaan keskittyä enemmän Suomen ongelmiin. Mulle ne napitkin on tärkeitä,ne on ainoat. Mieluimmin kuitenkin näkisin,että ne napit ois Markkoja. Pitäkööt suurpääomansa,mulle riittää lämpö,ruoka,kaffikuppi ja lintulauta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Aika liki. Antaa muiden kuluttaa ja tienata keskenään rahoja joita jakavat toisilleen.

Joskus tuntuu siltä, että ongelmien syntypaikka on stadi ja sen kehyskunnat. Susannan kaukokatseisuus on vaarallinen juttu kun sitä tsiikaa Espoosta käsin. Muu suomi no sitä ei ole olemassakaan.

Onko meillä varaa maksaa siitä, että jokin ihmiskeskittymä itseasiassa määrää talouden ja sosialistesen kokoomuksen virheet....

Susanna Kaukinen

Mä en oo koskaan ollu kiinnostunu viemään kenenkään kotia tai autoa. Musta tuollaiset kohtuullisessa määrin saisi mennä 0% perintöverolla. Suurempia omaisuuksia katson sitten aivan toisin.

Näkökulmani kun on yhteiskunnan yleinen hyvä.

Ja olen samaa mieltä, Suomen tulisi keskittyä hoitamaan oma tonttinsa ja haaveilla vähemmän suuren maailman asioista.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Susanna Kaukinen: - "Näkökulmani kun on yhteiskunnan yleinen hyvä."

Miten se määritellään? Ja ehkä vielä tärkeämpi kysymys: Kuka tai ketkä sen määrittelevät?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #106

fiksujenhan tollaset hommat pitää määritellä. eli mu ja susannan.

yhteiskunnan paras on se mikä on kaikkein heikkoosaisimman paras koska parempiosaiset kykenee itsestään huolehtimaan. gates ei nälkään kuole missään oloissa, 7 miljardia muuta saattaa kuolla.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #118

Sulla taas stallari pyrkii pintaan ja muiden puolesta paremmin meinaat tietää? ;-)

Enpä mä sitä ettet ehkä osin tietäiskin, mutta ei niin oikeen voi toimia, ku hierarkiat aina täyttyy kusipäillä yläpäästä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #124

saatto siinä olla jokin piiloviestikin.

mut kyllähän meillä kummallakin on pientä taipumusta kertoa kuinka asiat pitäs tehdä. mä vaan sen myönnän itselleni, sä et ilmeisesti huomaa.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #124

Jos ajattelisi niin, että tuleva valtionpankin johtaja Rouvinen sen enempää kuin parlamentaarikko Kaukinenkaan ei ole hierarkisesti pomo, vaan uskottu palvelija.
Jos ihmisellä on lapamato, niin kumpi on hierarkiassa (ravintoketjussa) korkeammalla, isäntä vai loinen? En tällä vertauksella halua millään tapaa rinnastaa ketään (paitsi bangsterit) lapamatoon.
Jos ylipainoinen saa lapamadon, se laihtuu, ja molemmat ovat tyytyväisiä. Jos taas nälkäkurki joutuu lapamadon uhriksi, se kuolee nälkään, ja samalla menee nirri lapamadoltakin. Voisko tämäntyyppinen symbioottinen kauhun tasapaino toimia anarkistisesti ilman hierarkioita myös laajemmin ajatellen? ;-)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #118

Auvo Rouvinen: - "yhteiskunnan paras on se mikä on kaikkein heikkoosaisimman paras koska parempiosaiset kykenee itsestään huolehtimaan"

Tuo ei ole riittävän tarkka määrittely. Miten määritellään "kaikkein heikko-osaisimmat"? Entä "parempiosaiset"? Ääriesimerkit, kuten Gates, eivät tuo keskusteluun mitään lisäinformaatiota. Gatesin minäkin toki osaan sijoittaa "parempiosaisiin", mutta mitä sitten? Jos ongelma on, että Gatesilla on liikaa rahaa, niin tietty hänen omaisuutensa voisi jakaa tasan kaikille maapallon ihmisille. Se tekisi noin kymmenen dollaria per naama. Sillä ei suomalaisten köyhien elämää helpotettaisi kuin päivän verran ja kehitysmaissakin se riittäisi ehkä noin viikoksi. Mitäs sen jälkeen?

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #118

Vähäosainen on sellainen, jolla on muovikassi kirjahyllyn päällä, mutta jos on rahaa röökiin tai taulutelkkari, ei voi olla vähäosainen. Vähälahjaiset (joskus oikeinkirjoituskin on melkolailla hakusessa, mutta farmasia hallussa) taas kommentoivat fiksusti erilaisilla foorumeilla vähäosaisuutta, kuten minäkin nyt;

"Ymmärrettävää, mutta kyllä muovikassi kirjahyllyn päällä näytti kamalalta."

"Huomaa, et tommoset ihmiset oikeesti... ne selittelee selittelee. Niil on aina selitykset läskeilleen ja vaikka mille. Aina löytyy selitys miks ei voi, miksei pysty, miksei viitti, miks kaikki on niin vaikeeta ja mahdonta. Aina on syitä, mutta omassa asenteessahan ei oo mitään vikaa...

Ikävä kyllä tommoset ihmiset on niin rupuporukkaa ja kohtalonsa ansainneet."

"Siis mitä ihmettä - toisella jokin paniikkilääkitys, joka sitten estää kaiken työnteon? Ota se lääke ja hae työpaikkaa. Ei yhteen pillerin ottaminen voi kaada koko maailmaa. Otetaanhan niitä ehkäisypillereitäkin kerran päivässä eikä kaada koko maailmaa."

(Onneksi e-pilleri on keksitty, Darwin Award myönnetty tammenlehvin).

http://www.vauva.fi/keskustelu/3909718/ketju/josse...

Noin Vauva-lehden keskustelupalstan ulkopuolelta katsoen, vähäosaisuus yhteiskunnassa (köyhyys) voi olla absoluuttista tai suhteellista. Meillä Suomessa valtaosa köyhyydestä on suhteellista, mutta osin muuttunut / muuttumassa myös absoluuttiseksi.
Se, että tuloerot kaventuivat hilkun, ei ollut Vassarien ansiota hallituksessa, vaan taantuman, joka pudotti ylimmän tulodesiilin tasoa.

Sosiologinen, yhteiskuntaetiikkaan perustuva näkemys;

Köyhyys (vähäosaisuus) Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ymmärretään siis pääsääntöisesti suhteellisena köyhyytenä, erotuksena lähinnä kehitysmaissa esiintyvästä absoluuttisesta köyhyydestä. Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan aliravitsemusta, nälkää ja puutetta biologisten perustarpeiden tyydyttämisessä.

Suhteellinen köyhyys määritellään taasen kykenemättömyydeksi saavuttaa yhteiskunnassa yleisesti odotettua, minimiksi katsottua elintasoa tai
säädyllistä elämää taloudellisten resurssien puutteen vuoksi. Mikä sitten katsotaan säädyllisen elämän vaatimaksi vähimmäiselintasoksi, vaihtelee
eri yhteiskunnissa ja eri aikoina. Minimiksi katsottu elintaso seuraa yleensä yhteiskunnan keskimääräistä elintasoa.

Tämä selittyy osin moraalisyistä mutta myös siitä, että keskimääräinen elintaso määrää pitkälti myös sen, mitä ja kuinka paljon tarvitaan yhteiskunnassa selviytymiseen. Esimerkiksi isovanhempiemme aikana puhelimen omistaminen oli varakkaiden harvinaisuus. Puhelin ei kuulunut minimiksi katsottuun elintasoon tai edes keskimääräiseen elintasoon, joten sen omistamista ei odotettu ihmisiltä. Nykypäivänä sen sijaan käytännössä kaikilla on puhelin, joten esimerkiksi työnantaja olettaa työnhakijan olevan tavoitettavissa puhelimitse. Näin se, mikä oli ylellisyyttä isovanhempiemme aikaan, on nyt liki välttämättömyys nyky-yhteiskunnassa selviytymisen kannalta. Ellei ole varaa hankkia puhelinta, tulee ”normaali” eläminen nykypäivän Suomessa hankalaksi, ellei liki mahdottomaksi, ja tässä mielessä suhteellinenkin köyhyys on absoluuttista vauraassa hyvinvointivaltiossa.

---

Tämänhetkinen suomalainen poliittinen näkemys;

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellista toimeentuloa parannetaan. Toimeentulotuen, siihen kytkeytyvien kunnallisten palvelujen ja työllistämispalvelujen on muodostettava eheä kokonaisuus. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. Toimeentulotukiohjeita tarkennetaan niin, että otetaan erityisesti huomioon yli sukupolvien ulottuva köyhyys ja syrjäytymisen ehkäisy. Asianmukaisen tuen ja avun saamisen varmistamiseksi toimeentulotuen hakijan tulee saada sosiaalityön ammattihenkilön apua. Vähennetään edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa, ja varmistetaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus.

Perusosalla toimeentulotuen saajan pitää kattaa:

ravintomenot
vaatemenot
vähäiset terveydenhuoltomenot
henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot
paikallisliikenteen maksut
lehtitilaukset
televisiolupa
puhelimen käyttö
harrastus- ja virkistystoiminta.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin (esimerkiksi reseptilääkkeet).

Myönnettävän toimeentulotuen määrää harkittaessa otetaan asiakkaan tulot ja varat huomioon ensin perustoimeentulotukea määrättäessä.

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat

lasten päivähoitomenot
ylimääräiset asumismenot (esimerkiksi muuttokustannukset)
erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot (esimerkiksi pitkäaikaisesta toimeentulotuen saamisesta ja pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot)

Eli jos kansalainen ei omaehtoisesti kykene hankkimaan yllä mainittuja hyödykkeitä tai palveluita, tämä on ainakin sillä hetkellä vähäosainen.

---

Moraalifilosofinen näkemys, jolla voidaan mitata esim. vähäosaisuuden määrää erilaisten yhteiskuntien välillä;

Moraalifilosofi Len Doyalin ja taloustieteilijä Ian Goughin vuonna 1991 julkaisema teos A Theory of Human Need sisältää perusteellisen filosofisteoreettisen pohdinnan hyvinvoinnin määrittelyn perusteista ja päätyy laajaan ehdotukseen hyvinvoinnin indikaattoreiksi. Teos sai palkintoja, eikä syyttä. Se on valistunut ja keskustelua uusille urille vienyt yhteenveto siihenastisesta sosiaali-indikaattorityöstä ja hyvinvoinnin arvioinnista.

Doyal ja Gough korostavat autonomiaa eli elämän hallintaa ja terveyttä perustarpeina, joista yksittäiset hyvinvoinnin indikaattorit johdetaan. Perimmäiset kriteerit ovat "edellytykset osallistua yhteisön elämänmuotoon" ja "vuorovaikutus" (Doyal & Gough 1991, 50-55).

Samalla he ottavat etäisyyttä sellaiseen hyvinvointiajattelua vahvasti hallinneeseen liberalistiseen käsitykseen, jossa hyvinvointi ymmärretään pelkästään yksilön käytettävissä olevina resursseina henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelussa (Kajanoja 2002, 65-67).

Doyal ja Gough kehittivät teoksessaan empiirisiä tilastotietoja käyttäneen indikaattorisarjan, jolla he vertailivat keskenään USA:ta, Englantia ja Ruotsia. He pitävät niitä erilaisten yhteiskuntatyyppien edustajina.

Indikaattorisarjaan sisältyi yhdeksäntoista indikaattoria: elinikä, imeväiskuolleisuus, työvoimaosuus, asumisahtaus, jätevesien puhdistus, sairaalaan pääsy, sosiaaliturva, köyhyys, tapot, korkeakouluissa ja opistoissa opiskelevat, ehkäisyvälineiden käyttö, ihmisoikeudet, köyhimpien toimeentulo, äänestysaktiivisuus, energian kulutus, naisten osallistuminen työelämään, köyhät yksinhuoltajaäidit, naisten osuus korkeakouluissa ja opistoissa sekä naisten osuus parlamentissa.

Vertailussa Ruotsi oli paras kahdessa kolmasosassa mittareita ja USA huonoin kahdessa kolmasosassa. Doyal ja Gough tulkitsivat vertailun tueksi laajalle hyvinvointivaltiolle. Vertailun hyödynnettävyyttä ajankohtaisissa pohdinnoissa heikentää se, että sen tiedot ovat 1980-luvulta. (Doyal and Gough 1991, 287-293.)

UNDP:n JA EU:n puuteindikaattorit;

YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Program) on julkaissut hyvinvointi-indeksiä vuodesta 1975. Sitä kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi HDI (Human Development Index). Siinä arvioinnin perustana ovat paitsi taloudellinen varallisuus, myös elinikää, kouluttautumista ja lukutaitoa kuvaavat mittarit.

Nykyisin UNDP suosittelee kehittyneitä teollisuusmaita käyttämään keskinäisessä vertailussaan puuteindeksiä (deprivation index), jota kutsutaan myös inhimillisen köyhyyden indeksiksi (Human Poverty Index). Hyvinvointikeskusteluissa onkin usein päädytty siihen, että paras peruste kuvaamaan hyvinvointia taloudellisesti kehittyneissä maissa on huonojen olosuhteiden välttäminen. Näin esitti jo yksi sosiaali-indikaattoreiden pioneereista, ruotsalainen Sten Johanson (1970).

UNDP:n puuteindeksi koostuu neljästä mittarista: (1) todennäköisyys, ettei saavuta kuudenkymmenen vuoden ikää, (2) aikuisväestön osuus, jolla ei ole toimivaa lukutaitoa, (3) väestön osuus, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle puolet mediaanitulosta ja (4) yli kaksitoista kuukautta työttömänä olleiden osuus väestöstä. (UNDP 2004.)

EU:n Nizzan huippukokouksessa vuonna 2000 sovittiin, että jäsenvaltiot tekevät sosiaalisen osallisuuden toimintaohjelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Päämäärää kuvataan sosiaali-indikaattoreina, jotka sisältävät pienituloisuuden, epätasaisen tulonjaon, työllisyyden alueellisen vaihtelun, pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyyden yleensä, alhaisen koulutustason, elinajan odotteen sekä terveydelliset ongelmat. (Atkinson 2005.) Mittarit muistuttavat UNDP:n puuteindeksin mittareita.

---

Libertaarin anarkistin määritelmä;

Huono-osaisuus on aina viime kädessä subjektiivista, ja sitä täytyy yleisen tason lisäksi käsitellä siksi myös yksilötasolla. Myös heikko-osainen on täysivaltainen yksilö ja kansalainen (pl. alaikäisen tai toimivaltuuksiltaan rajoitetun vajaavaltaisuus). Omaehtoinen köyhyys, johon ei liity kärsimystä, tai tunnetta huono-osaisuudesta ei välttämättä ole huono-osaisuutta (esim. askeesi tai luostarielämä).

Jos kansalainen ei kykene hankkimaan oman yhteisönsä siedettävää / hyväksyttävää elintasominimiä (joka vertautuu kulloinkin kyseessä olevan yhteisön keskiarvoon), ei kykene selviytymään päivittäisistä keskimääräisiksi katsottavista toiminnoista tasaveroisena yhteisön jäsenenä tai ei kykene osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin niin halutessaan keskimääräisellä tasolla, ja edellämainitut eivät ole vapaaehtoinen valinta ja / tai niihin liittyy subjektiivista kärsimystä, huonommuuden tunnetta tai häpeää, kyse on vähäosaisuudesta. Mikäli kansalainen kärsii esim. mielenterveydellisistä häiriöistä / sairaudesta, vakavasta päihderiippuvuudesta tms. subjektiiviset tuntemukset voivat niiden seurauksena puuttua, mutta kyse on kuitenkin huono-osaisuudesta.

Absoluuttista alarajaa huono- / vähäosaisuudelle ei sinänsä ole. Jos sellaisen haluaa hyvin keinotekoisesti määritellä, elävän henkilön kohdalla tulee kyseeseen hengissä säilyminen. Jos tämä raja alitetaan, huono-osaisuuden seurauksena kuolleen kroppa ei ole enää autonominen toimija, mutta jos nyt leikitään, niin periaatteessa huono-osaisempi on se, jonka syövät kulkukoirat kuin se, joka tulee kyseiseen yhteiskuntaan / mahdollisesti vainajan tunnustamaan uskontoon nähden hyväksytysti kuuluvin menoin haudatuksi / tuhkatuksi.

Itse edesmenneelle kansalaiselle tämä ero on merkityksetön, ja huono-osaisuuden vaikutus vainajan kohdalla voi vaikuttaa yksilötasolla lähinnä omaisiin, yleisemmällä tasolla se kertoo, kuinka syvään brutalismiin ja moraalittomuuden tilaan yhteiskunta on vajonnut, kummassakin tapauksessa, söivätpä koirat tai haudattiin, kyse on enää vain rappion aste-eroista.

Kiteyttäen, kaikkein heikko-osaisimmat ovat niitä, joilla on vähiten vapauksia / valinnanmahdolisuuksia autonomisena toimijana omassa yhteisössäään / vähäisimmät edellytykset osallistua yhteisön elämänmuotoon ja vuorovaikutukseen yhteiskunnassaan esim. taloudellisen puutteen, sairauden tai vamman, riippuvuuden jne... seurauksena. Rikoksen seurauksena vapausrangaistusta kärsivä, jonka vapautta on rajoitettu tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä, taas ei välttämättä ole heikko-osainen, joskin toki usein on myös sitä.

Parempiosaiset taas ovat niitä, jotka eivät kuulu tarkasteluhetkellä heikko-osaisiin. Kumpikaan ei ole sinänsä pysyvä ominaisuus tai tila, hyväosainen on potentiaalinen heikko-osainen ja vastaava toisin päin.

Jos liberaali ajattelu pitää päämääränään vapauksien ja valinnanmahdollisuuksien lisäämistä, on vaikea ymmärtää sitä, että kansalaisen vapauksien ja valinnanmahdollisuuksien rajoittaminen esimerkiksi taloudellisten epäkohtien, jotka voidaan niin haluttaessa varsin helposti korjata, tai niiden vaikutusta voidaan ainakin merkittävästi vähentää, nojalla olisi saman ajattelun mukaisesti hyväksyttävää. Tällainen ajattelu sisältää vahvan moraalisen ja loogisen ristiriidan.

Ainakin libertaarille anarkistille vapaus on kaikille yhteinen, luovuttamaton ja universaali arvo, jonka jakamisen ja tasaamisen velvoite kuuluu niille, joilla siihen kulloinkin on tosiasiallinen mahdollisuus.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #132

sä et ainakaa turhaan tiivistämiseen sorru.

mä laskisin kolmen sortin köhyyttä.
1. niin köyhä ettei raha riitä välttämättömään (muutama tuntemani ihminen)
2. niin köyhä ettei raha veroihin (nalle)
3. niin köyhä että ei edes tajua olevansa köyhä vaan ruikuttaa vastaan jos asemaa yritetään korjata

1. johtuu sattumasta
2. johtuu sattumasta
3. johtuu geeneistä

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #134

Sinulla taas on tuo tiivistäminen hallussa. Minä olen humanisti ja teoreetikko, jolta on vaadittu aina perustelut väittämille, ja sen lisäksi perustelut, joilla väittämä voidaan potentiaalisesti tietyin ehdoin kumota tai että sitä ei voida perustellusti kumota. Moraalifilosofia ja sosiaalietiikka, palautuvat pitkälle matematiikkaan, ja lopulta matematiikkakin muuttuu tietyllä tasolla filosofiaksi.

Pykälän 2. momenttiin 2. lisäisin sattuman seuraksi röyhkeyden ja moraalisen inkapasitaation siinä tarkoituksessa kun sitä käytetään esim. ilmailussa (pilotilta menee taju); Hornetin g-kasvaa nopeassa vedossa 20g/sek eli 7G:tä saadaan aikaan 0,3 sekunnissa. G-locissa mennään suoraan tajuttomaksi ilman näkökentän hämärtymistä. G-loc:n aiheuttama inkapasitaatio kestää jopa puoli minuuttia vedon löysäyksestä.

En usko, että Nallen tapauksessa punaisetkaan g-housut auttaisivat, kun Rand (jonka sepustukset eivät ole filosofiaa, vaan sosiopatiaa) on sanonut, että on ihan ok toimia tarpeen tullen moraalisesti tiedottomassa tilassa, ja jopa pyrkiä siihen (Rand itse oli piripää, kuten myös eräs itävaltalainen korpraali myöhemmissä vaiheissaan).

Nallen kohdalla vaiva alkoi jo SYP:ssä, jolloin Hirvosella oli avoin valtakirja antaa kalossia pelimiehelle, ja jossain vaiheessa kristityn vanhan koulun pankkimiehen vieteri katkesi.
Tämän tapauksen seurauksena nähtiin harvinainen ilmiö; Nallen ääni ei toviin kailottanut parempien piirien seurustelutilaisuuksissa ylimpänä, ja ympärillä oli vain muutaman uskotun ryhmä. Vaan kun olet lukenut BW:n elämäkerran, niin tämän tiedät, juttu muistaakseni kerrotaan opuksessa.

Laajentaisin vielä tuota köyhyyden käsitettä;

4. Henkisesti köyhät (osa kuuluu ryhmään 2 ja 3, osa ei).

4. Johtuu sekä geeneistä että ympäristötekijöistä.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #106

No ei ainakaan porvarit ja syy on tämä:

David Graeber ~ Caring too much. That's the curse of the working classes
=> http://www.theguardian.com/commentisfree/2014/mar/...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #106

Varmaan ehkä se, että sullakin on oma koti ja äidin leipomaa pullaa. :)

Käyttäjän MattiMyllyniemi kuva
Matti Myllyniemi

Sata vuotta ennen syntymääni kuollut ajattelija Henry David Thoreau toteaa kirjassaan "Elämää metsässä", että: "...niille osattomille, jotka eivät joudu taistelemaan perimystaakkansa kanssa, on riittävän työlästä koettaa kesyttää ja kultivoida omaa muutaman jalan mittaista määräalaansa, nimittäin omaa kehoaan!" "Lähdin metsään, koska halusin elää tarkoitusperäisesti, kohdata ainoastaan elämän olennaiset seikat, ja nähdä, enkö voisi oppia mitä elämällä on opetettavanaan - jotta en kuolemani koittaessa joutuisi huomaamaan etten ollut lainkaan elänyt!"

Rahan kiilto silmissä voi tosiaan unohtaa hoitaa kuntoaan ja terveyttään huomaten sen itsekin liian myöhään ja voin vain kuvitella sen turhauttavan tunteen, kun sitten kuntosalille mennessään huomaa, ettei voimat riitä edes juomapullon korkin avaamiseen! Uimahallin saunassa näkee ja kuulee "elämäntarinoita", joita tietenkin pitää itse tulkita. Joku raavas ruumiillista työtä ikänsä tehnyt myhäilee itsekseen, kun jotakuta saunassakin, pyhässä rentoutumispaikassa, askarruttaa, pelastaako valtio Talvivaaran - siis myös hänen sijoituksensa?

Susanna Kaukinen

Pakko se on sanoa, ettei tämä vaalityö kyllä munkaan fysiikkaa parempaan suuntaan ole vienyt, niin vähälle on liikunta nyt jäänyt, vaikka ikäni olen liikkunut.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Olen aina ihmetellyt sitä, miksi työntekoa verotetaan ankarammin kuin sellaista tuloa, joka saadaan ilman omaa työtä, kuten osingot tai perinnöt.

Kyllä perintöverotuksessakin tolkun voi pitää, esim. usein kun on asuttavasta asunnosta (ei sijoitus) tai pienyrityksestä kysymys.

Paljon oikeudenmukaisempaa olisi siirtää verotuksen painopistettä poispäin työstä. Tässä on huomioitava se, että ylisuuri palkka ei tarkoita työpalkkiota kuin pieneltä osin, loput ovat faktisesti pelivoittoa.

Susanna Kaukinen

Eihän tämä koskaan ole ollut kansan oikeudentunnon mukaista, mutta ihmisille on uskoteltu, ettei asialle voi yhtään mitään.

Mun mielestä perintövero pitäisi hoitaa suorina omaisuuden siirtoina joko firman työntekijöille, kunnalle tai valtiolle ilman mitään kommervenkkeja.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Usein kuitenkin suuret omaisuudet siirtyvät yhtiöiden kautta,kun omistajien lapset lähtevät jo varhain toimintaan mukaan. Kyllä ne omaisuudet saadaan siirrettyä muullakin tavoin,maksamatta sitä perintöveroa. Jos ja kun verot alkaa liikaa ahdistamaan,niin lähdetään muualle. Se on ainakin aina huono ratkaisu,kun varallisuus viedään muihin maihin vieraisiin. Lopulta kärsijä on se mummonmökin perijä.

Susanna Kaukinen

Mua nyt ei ihan hirveästi tämä argumentti kiinnosta, koska tuo on lähinnä pelottelua. Tosiasia on, että ne joiden kannattaa business maasta viedä, ne vie. Sen lisäks ei pidä antaa lisää eri vapauksia sen takia, että loput uhkailee vievänsä.

Oikeiston strategia on aina ollu pelotella itselleen erivapauksia.

Henkilökohtaisesti en hyväksy kymmentä kertaa suurempia tulo- tai omaisuuseroja, koska niitä ei voida perustella mitenkään järkevästi. On vain vallitseva harhaluulo, että järkyttävä taloudellinen epätasa-arvo on hyväksyttävää ja perustelua. Tosiasiassa se hajottaa yhteiskunnan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Susanna Kaukinen - "Tosiasia on, että ne joiden kannattaa business maasta viedä, ne vie."

Ei se aina ihan noin suoraviivaista ole. Uskon, että yrittäjien joukostakin löytyy kotiseuturakkautta ja isänmaallisuutta vähintään saman verran kuin väestöstä keskimäärin, joten ihan hyvin osa yrittäjistä voi ajatella, että pidetään business Suomessa, vaikka naapurimaahan siirtymällä pystyisikin tiristämään muutaman prosentin lisää voittoa. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan. Jos yrittäjiltä puristetaan aina vain enemmän ja enemmän, loppuu heidänkin isänmaallisuutensa lopulta, ja kun se loppuu, niin se loppuu sitten kokonaan.

- "Sen lisäks ei pidä antaa lisää eri vapauksia sen takia, että loput uhkailee vievänsä."

Päteekö tuo myös siihen, kun pelotellaan yhteiskuntarauhan järkkymisellä, jos tuloeroja ei tasata? Eli siis "antakaa meille rahaa tai me ruvetaan riehumaan ja rikkomaan paikkoja" -vaatimukseen?

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen Vastaus kommenttiin #102

Yrittäjällä on yleensä isänmaa, pääomalla ei. Meillä yrittäjän mediaanitulo on palkansaajaa pienempi, niiden, jotka operoivat liikuttelemalla pääomia, yleensä ei. PK-yrityksen toiminta on hyvin usein sidottu kotimaahan monellakin tapaa, yksinyrittäjistä puhumattakaan.
Pää- ja sivutoimisena yrittäjänä ja palkallisena pää- ja sivutoimisena, osa-aikaisena ja muodollisena toimarina PK-sektorilla yli 20 vuotta toimineena pidän melko kaukaa haettuna asettaa suoranainen yhtäläisyysmerkki sanojen yrittäjä ja bisness väliin siinä mielessä, mitä oletan Susannan tarkoittavan.

Meillä yrittäminen on useimmalle yrittäjälle (elämän)tapa hankkia elantonsa, jonka yrittäjäriski oikeuttaa potentiaalisesti vastaavaa palkkatyötä parempaan tulotasoon, mutta useimman kohdalla tuo optio jää täyttymättä ja todennäköisempi vaihtoehto on yrittäjäriskin laukeaminen.
Yrittäjyys on kuitenkin pääsääntöisesti vapaaehtoinen valinta (toki joskus yrittäjäksi myös ikään kuin ajaudutaan), ja tarjoaa palkkatyöhön nähden myös suuremman vapauden oman toimintansa ja ajankäyttönsä suhteen. Jos yritystoiminnan riskejä ei aidosti tiedosta, tulee pysyä siitä mahdollisimman kaukana, ja usein myös se, joka riskit aidosti tiedostaa, pysyy yritystoiminnasta kaukana. Meillä perilliset ovat seuranneet yrittämistä sen verran läheltä ja myös tehneet töitä (alle minimipalkalla, työnantaja on riistänyt ja syyllistynyt muinoin jopa lapsityövoiman käyttöön) siinä määrin, että siihen suuntaan ei hinkua ole, ja hyvä niin. Yrittäjyyden markkinointi meillä on mennyt enemmän kuin yli, ja jälki tulee jossain vaiheessa myös näkymään.

Törkeimpiä toimijoita ovat franchising-sopimuksia tarjoavat yritykset, joissa "yrittäjä" sitoutuu yhteen emotoimijaan hankintojen, markkinoinnin ja paljon muun suhteen, ja tekee työtä käytännössä työntekijänä vaikkapa siivoojana; yrittäjäriski ulkoistetaan työntekijälle ja silpaistaan siivu palkasta metodilla "nyhjää tyhjästä".

Jos on laiska paperihommissa, valmiin osakeyhtiön rekisteröitynä Suomeen tai Viroon saa puhelinsoitolla alle viidensadan, ja yhtiömuodolla turvaa oman ja perheensä yritystoiminnan ulkopuolella olevan omaisuuden. Toki minimiosakepääoma on joskus maksettava, mutta se voi olla myös apporttiomaisuutta. Suomen osakeyhtiölain mukaan yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2 500 euroa, eli käytännössä riittää, kun Oy:lle siirtää rippikouluikäisen Hiacen. Oleellisinta on, että osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, eivätkä osakkeenomistajat vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Se vain kannattaa muistaa, että ei koske mihinkään ennen rekisteröintiä, jolloin vastuuvapaus alkaa. Valitettavan monta kertaa on Tmi, Ay tai Ky Isä, poika ja Hiacen tarina päättynyt siihen, että on menetetty sen Hiacen lisäksi paljon muutakin.

Bangsterit eivät ole sen enempää yrittäjiä kuin bisnessenkeleitäkään, ja näillä on vain yksi moraalinen velvoite; pääoman tuoton maksimointi, ja jos pääoma tuottaa paremmin toisella puolen palloa kuin Suomessa, se siirtyy sinne välittömästi. Ei istu minun kuvaani suomalaisesta yrittäjästä ja yrityskulttuurista.

Bangsterien kohdalla en usko, että kyse on niinkään ahneudesta kuin addiktiosta peliin ja sen sujuessa menestyksen näyttämiseen. BW:n poika on pokeriammattilainen, ja mitä eroa näillä kahdella on marketissa RAY:n automaattiin eläkkeensä työntävän mummon kanssa kuin panosten suuruus. Addiktion häkki on häkki, olivatpa kalterit kultaiset tahi eivät. Henrik Kuningas, joka muinoin oli ihan oikeasti Helsingin pörssin kuningas, oli kysynyt Wahlroosilta tämän ollessa professorina yliopistolla, miksi tämä on köyhä, jos kerran on niin fiksu. Tuolloin BW oli "köyhä" vaikkapa Kuninkaaseen verrattuna. BW otti opikseen, mutta ei ole vieläkään miljardööri, vasta puolikas, eli maailmanluokassa edelleen köyhälistöä sarjassaan. Suomessa on Forbesin mukaan 4 dollarimiljardööriä, joilla on kaikilla sama sukunimi ja joista yksi on maailman 634. rikkain. Gennadi Timtšenko on Suomen kansalainen ja Forbesin listauksen mukaan Timtšenkon omaisuuden arvo oli viime vuonna 10,2 miljardia euroa, kakkosena on sitten yksi neljästä, joka on myös euromiljardööri. Tämän suvun omaisuus on kuitenkin rakennettu alunperin tuotannollisella toiminnalla ja teollisuudella, ei vain pelaamalla, ja sillä on aidosti rakennettu suomalaista yhteiskuntaa. Jos verrataan suomalaisen miljardöörin ja puolimiljardöörin habitusta ja tapaa tuoda itseään esille, tämä näkyy myös ulospäin. Nokian Risto Siilasmaan "pörssiarvo" on kutakuinkin sama kuin BW:n, mutta esiintymisessä on eroa, toinen on menestynyt ja oikeaan aikaan myynyt yrittäjä, toinen jotakin muuta.

Herlinin blogin tapauksessa perittävä yritys (yrityksen omistajat)hankkii rahoittajan, joka on toiminnassa mukana aikansa, ja jos puuha toimii, se parhaassa tapauksessa laajenee. Jos perin III-perintöluokassa 300.000:n arvoisen asunto-osakkeen yksityishenkilönä, minun on hankittava rahoitus perintöveroon (ja maksettava sitä vuosia), realisoitava perintö tai luovuttava siitä. Yrittäjää ja toisin elantonsa ansaitsevaa kansalaista kohdellaan tasavertaisesti, ero on joskus vain hintalapussa. Veron vaihteluväli voi olla 0% - 100%, ja tasosta päättää demokratiassa kansanedustuslaitos hallituksen esityksestä. Jos haluan verokannaksi 100%:a, äänestän Susannaa, jos jotakin muuta, äänestän toista. Näin demokratia toimii. Se, mitkä kantani potentiaaliset vaikutukset ovat, joudun pohtimaan itse.

Minulle 100%:a on sinänsä henkilökohtaisesti ok esim. perijän käytössä olevaa asuntoa ja joitakin muita poikkeuksia (esim. saantoon liittyvät immateriaaliset arvot, eli mm. jos mummon mökki on aidosti oman mummon tölli, johon liittyy muistoja), yli oman tarpeen omistaminen on viime kädessä vain riesa, joka hämärtää ajattelun, ja pelkästään taloudellinen intressi omaisuutta arvioitaessa sinänsä hyvin puutteellinen ja usein jopa epäkelpo peruste. Toki realistinen vaihtoehto perintöveroon löytyy ääripäiden väliltä (kuten kohtuus yleensäkin), mutta on nurinkurista, jos sinänsä ansiotonta saantoa verotetaan vähemmän kuin tehtyä työtä.
Omat perilliset ovat kasvaneet selviytymään olosuhteista riippumatta mahdollisimman hyvin (ehkä osin oman duunin reflektiota), ja arvostamaan ihan muita asioita kuin ilman vastiketta saatua omaisuutta.

Bensan hinnassa alkaa olla veroa 80%:a, auton ostohintaan sisältyy autovero, lisäksi maksetaan käyttömaksu ja dieselistä käyttövoimavero, tätä verotusta kiristetään ja työmatka-ajojen omavastuu verotuksessa kasvaa. Nimimerkillä 3 autoa taloudessa ja yli 30.000 km / kpl / anno. Sinänsä välttämätön paha, kun julkista liikennettä ei ole, ja esim. puolison edestakainen työmatka on yli 80 km. Vaan en narise, kun kyseessä on vapaaehtoinen valinta. Vaikka en itseäni ihan tasavertaiseksi liikenteen suhteen vaikkapa pääkaupunkiseudun asukkaan kanssa tunne, edut asumis- ja elämäntavassa ovat edelleen henkilötasolla haittoja suuremmat.

En ole rikas, mutta en ihan persaukinenkaan, viimeksi luovuin reilun 100:n ha:n metsätilan puolikkaasta, mutta pidätin itselläni käyttöoikeuden rakennuksiin ja irtaimistoon (toistasataavuotias 300-neliöinen hirsirakenteinen maalaistalo piha- ja muine rakennuksineen), koska katsoin, että se on jo rakennushistoriallisesti kunnossapitämisen arvoinen, ja ainoana lähellä asuvana puuha sopii minulle, ja voin työllistää pari nuorta kesäisin kiinteistöyhtymän piikkiin tekemään remppaa, raivailemaan pajukoita jne... Pysyn myös perunoissa, porkkanoissa, muissa juureksissa ja vihanneksissa sekä marjoissa (tontilla on 300 mustaherukkapensasta). Eli kun kapina alkaa, olen omavarainen, kun vain haen naapurilta lehmän ja muutaman kanan navettaan...
Win-win, minä sain, mitä halusin, ja omistamista haluava omistuksensa, ja pääsi laskemaan tuottoja sillä ja sillä aikavälillä. Meikäläiset maat ovat reheviä, joten kuusipellon täyskierto on vain n. 70 vuotta.

Jos perusteltuja muutoksia suuntaan tai toiseen perintöverotuksessa tehdään, ne koskevat samalla tavoin kaikkia kansalaisia. Tässä mielessä en oikein ymmärrä suoraa kytkentää yrittämisen ja perimisen välillä. Jos yksityishenkilö perii vaikka metsämaata tai vuokrattavan sijoitusasunnon, sen saannon verotusta perintönä voidaan moittia kansantalouden edun nimissä aivan yhtä perustellusti kuin yrityksenkin.

Pienen ja jopa keskisuurenkin yrityksen kuitenkin saa verottajan silmissä lyhyelläkin aikavälillä näyttämään todellista arvoaan huomattavasti vaatimattomammalta, ja monia muitakin keinoja on käytettävissä verotusta minimoitaessa, ihan mummonmökkiä ei kannata esim. säätiöidä, suurempi omaisuusmassa joskus kyllä. Jos ei-yrittäjäkansalainen perii vaikka asunnon, verosuunnittelu ei onnistu; verottaja vilkaisee myytyjen asuntojen hinnat alueella, ja päättää verotuksesta sen mukaisesti.

Suomessa pääoma pitää yhdestä maailman rauhallisimmista toimintaympäristöistä, kuten myös luottoluokittajat. Vakaa yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä on kaikkien etu, ja myös sen kustannukset on siksi jaettava kohtuudella ja oikeudenmukaisesti. Jos näin ei tapahdu, ei jossain vaiheessa ole myöskään vakaata yhteiskuntaa ja poliittista järjestelmää. Yksinkertainen historian ja nykyisyyden osoittama totuus, kun eriarvoisuus kasvaa riittävän suureksi, se eskaloituu fyysiseksi toiminnaksi. Suomessa kynnys on esim. oliivimaita paljon korkeampi, mutta vastaavasti jysäys kovempi, jos painetta kattilaan riittävästi kertyy, ja se purkautuu. Sata vuotta on historiallisesti silmänräpäys, ja kansalaissodan satavuotispäivään on vielä neljä vuotta.

Globaalissa taloudessa yhteiskunnan häiriöt missä tahansa vaikuttavat myös meihin; Putin päättää palauttaa Krimin perinnön alkuperäiselle omistajalleen perintöverosta välittämättä ---> EU asettaa pakotteita ---> Venäjä asettaa vastapakotteita ---> suhteellisesti eniten kärsii Suomen, jolla ei ole asiaan osaa eikä arpaa, talous. Tässä suhteessa kansallisen erottaa globaalista vain mittakaava ja toimintaympäristön häiriön vaikutusalue.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Paina sussu paina... Vaan kyllä sinä painatkin. Yötä myöten painat. Minä en jaksa yöllä.

Viime yönäkin keskustelujenne aikaan katselin eroottisia unia kunnes heräsin refluksin aiheuttamaan suuntäyteyteen.

Paina insinöörilikka, paina. Saatan antaa palkinnon vaaleissa.

Susanna Kaukinen

Noh, toisaalta mä nukun aika myöhään, mutta pakkohan tähän oli jotain sanoa ku perkele puolen maaliman omistajat valittaa siitä että pitää mitää maksaan.

Toi refluksi on tosi kurja, itsellekin aivan liian tuttu vaiva.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Olen samaa mieltä kanssasi Susanna. Kohti totaalista tuhoa tässä ollaan menemässä.

En näe oikein keinoa, miten tästä kaikesta selvitään. Tuskin mitenkään. Ainakaan minä en usko mihinkään viime hetken pelastukseen. Talous romahtaa vielä ja ihmisen typeryys tulee esille taas kerran monin eri tavoin.

Järki sanoo, että ei tämä nykymeno voi millään loputtomiin kestää. Totaalinen romahdus tulee varmasti eteen koko ihmiskunnalla jossain vaiheessa.

Paremmat ajat eivät tule enää vaan yhä huonompaan suuntaan ollaan ihan selvästi menossa. Pelastukoon tästä, ken kykenee ja voi pelastua.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Tätä 100 %:n perintöveroa joskus myös ajatellut /ehdottanut, kun olen kuunnellut miten pitäisi saada palkkaa kykyjen mukaan tai sitten vapaan markkinatalouden hehkutusta. :D

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Joku voi poistaa halutessaan toisen kommenttini. Tarkoitus on kommentoida vain kerran eikä kahta kertaa.

Itse en saa toista kommentia pois, mutta toivon, että tarpeeton toinen kommentti voidaan aivan hyvin keskusteluketjusta poistaa.

Jospa joku sen minua asiasta enemmän tietävä sen tekisi.

Niko Palmu

Eli Susanna päättää, että asuntoon ja autoon saa käyttää rahansa jos haluaa ne jälkipolvilleen jättää. Jos haluaa käyttää rahansa jotenkin toisin, ne pitää sosialisoida kuoleman jälkeen, koska ei ole totellut Susannaa?

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Auton jättäminen perinnöksi kuulostaa lähinnä veetuilulta haudan takaa, jos kyseessä ei ole esim. museoajokki ;-)

Suomessa maasturit olivat aikoinaan (kun maasturilla tarkoitettiin Land tai Range Roveria, jossa on vinssi) verokohtelultaan hyvin edullisia. Syy siihen oli se, että kalustoa ei ollut sotavaltion tarpeisiin nähden maassa riittävästi, ja kun hevosia ei juuri enää Pv:ssa käytetä (hevosenottolautakunnatkin on lakkautettu), autoverovapauden tarkoitus oli saada ihmisiä hankkimaan riittävästi maastokelpoisia ajoneuvoja sosialisoitaviksi valtiolle poikkeusoloissa. Paljon muutakin voidaan sosialisoida otettaessa käyttöön valmiustila- tai puolustustilalaki, ja myös sosialisoidaan. Korvaus maksetaan jälkikäteen, jos käy sen verran hyvin, että halukas maksaja tilanteen jälkeen löytyy.

"Poikkeustila on väliaikainen yhteiskunnallinen tilanne, jolloin normaali lainsäädäntö, valtiosääntö tai kansalaisoikeudet eivät päde, ja viranomaisten valtuudet ovat suuremmat kuin tavallisesti. Poikkeustila voidaan julistaa hallituksen päätöksellä esimerkiksi luonnonkatastrofin, kapinan, sisällissodan tai muun yhteiskuntaa uhkaavan tilanteen syntyessä."

Jo tuon sosialisoinnin ja muun pienen aiheeseen liittyvän kiusan välttämiseksi kannattaa itse kunkin pyrkiä turvaamaan yhteiskuntarauha osaltaan siinä määrin, että valmiustilalaki saa levätä rauhassa. Yksi tapa on omalta osaltaan pyrkiä siihen, että eriarvoistuminen saadaan taitettua. Suomi on ollut jo muutaman vuoden OECD:n vauhdikkaimmin eriarvoistuva maa, ja tuosta kehityksestä olen huomattavasti enemmän huolissani kuin valtionvelasta. Oma sijoitukseni valmiustilan aikana kun olisi ainakin paperilla sillä sosialisoivalla puolella, ja pidän moista tehtävää jo lähtökohtaisesti epämiellyttävänä.

Maanpuolustushenkisimpiä puolueita lienevät porvaripuolueet ja Perussuomalaiset, ja tässä mielessä myös innokkaimpia potentiaalisen sosialisoinnin kannattajia...

Susanna Kaukinen

Näh.

---

"Property vs. Possessions"

i.e.

"Tuotantovälineet/pääoma" vs. "omaan käyttöön tarkoitettu (kohtuullinen) omaisuus"

---

Eli tuo on se suuri linja, jos tämän myötä ajattelee.

Käyttäjän MattiMyllyniemi kuva
Matti Myllyniemi

Eräs esimerkki "perinnöistä" koskee kansallista omaisuuttamme metsiä, jossa on menty ojasta allikkoon! Metsiemme merkitys kansantaloudellemme on romahtanut sitten 1993 myyntiveroon siirtymisen. Esko Aho(n hallitus) kavahti pinta-alaverotukseen liittyvän tilakohtaisen veroluokituksen (yhden viidestä veroperusteesta) ajantasaistuksen tuloa myös Keski-Pohjanmaalle, jossa suovaltaisten metsien luokitukset olivat pahiten päässeet vanhentumaan. Tunnen asian hyvin taustoiltaan oltuani tuolloin Maanmittauslaitoksen veroluokitustoiminnan johdossa. Paikallisten metsänomistajien edunvalvojien neuvosta Esko Aho (-hallituksineen, sai kokoomuksen taakseen lupaamalla EU-kansanäänestyksestä päättämisen kokoomuksen junailtavaksi, Pertti Salolaisen johdolla; "lehmänkauppa" sekin) ajoi läpi myyntiveropäätöksen, jota MTK- ja Metsäteollisuus ry:kin kavahtivat. Johtavat metsätalousasiantuntijatkin pitivät muutosta arvaamattomana ja "hyppynä tuntemattomaan", olihan kannustava pinta-alavero toiminut jo itsenäisyytemme alkuajoista ja sitä oltiin oltu silloin rustaamassa yli puoluerajojen (Cajander, Pekkala, Tanner)! Esko Aho perusteli siirtymisellä "neutraaliin verotusmuotoon", tarkoittaen, että mitäs se muille kuuluu, jos metsänomistajille ja heidän perillisille tarjotaan "lopullista niskalenkkiä puunhinnoista väännettäessä"! Tuloksena karhunpalvelus myös metsänomistajille (mitä MTK ei näytä vieläkään tajuavan)! Pääongelmaksi on nimittäin tullut metsätilojen pirstoutuminen koneelliseen korjuuseen huonosti sopien, koska perinnönjaoissa on ollut houkuttelevaa ottaa perintöosuus metsänä toisin kuin pinta-alaverossa, jossa maksettiin veroa joka vuosi ja siten myös "patistettiin" metsiä hoitamaan ja "tilan jatkaja" lunasti sisarosuudet. Metsänomistajarakenteen voimakas muutos on johtanut siihen, että valtaosa nykyisistä metsänomistajista on metsänhoidosta vieraantuneita ja tarvitsisivat mm. tukea puukaupassa (Maaseudun Tulevaisuus 17.2.2014). Jos ei myy, ei maksa veroja on periaate, joka passivoi. Metsäteollisuus on vetänyt johtopäätökset ja hankkii puuvirtaturvaa Venäjältä sekä alasajaa vanhenevaa tehdaskapasitettia ja investoi ulkomaille. Pinta-alaverossa metsiä kannatti hoitaa, koska keskimääräisen tuoton pohjalta laskettu varovainen verokanta kannusti ylittämään keskituotostason ja extratuoton sai omaksi edukseen tai pystyi jättämään ylisukupolvisena perintönä lapsilleen. Metsän kiertoaika on 50-80 vuotta puulajista riippuen, joten kvarttaalitalouteen se ei taivu! Pinta-alaverotuksen aikainen metsänomistajamäärä lienee ollut n. 300-400 000. Nykyisin valtaosa on kaupungeissa asuvia, naisia ja eläkeläisiä, siis todennäköisesti myös puoluekannatukseltaan kirjavaa joukkoa ja viimeksi näkemäni arvio omistajien määrästä on kasvanut n. 700 000:een metsänomistajaan. Metsille ehdotetulle kiinteistöverolle tai metsätilamaksulle olisi nyt perusteita. Perintövero voitaisiin samalla myös muuttaa tai jopa poistaa jotta nuorempi sukupolvi pääsisi metsiä hoitamaan. Metsäomaisuuttamme ei ole varaa pitää laiskana ja tuottamattomana pääomana vaan metsäpolitiikassamme pitäisi tehdä uusi linjaus metsänomistajien, metsäteollisuuden ja kansantalouden konsensuksen nimissä, koska uudet metsä- ja puutalouden kehitysnäkymät edellyttäisivät kuitenkin katkeamatonta työtä myös metsissämme. Perintöveron-/sisarosuuksien kohtalo lienee tässä myös keskeistä? Nykyjärjestelmä tulee romuttamaan koko metsätaloutemme perustan. Polttopuuna metsiä käytetään lähinnä kehitysmaissa, meillä lienee korkeampia jalostusnäkymiä ja metsien suojelullakin tulisi olla jokin yläraja, onhan Natura 2000 jo toteutettu. Verotuksen muuttamista kiivaimmin vastustavat ne "metsätalousyrittäjät" jotka ostelevat hakkuumahtometsiä "niiltä neuvottomilta", mielellään alihintaan ja realisoivat hakkuumahdot, osaavat käyttää "metsävähennykset" ja vielä "yksityismetsätaloudelle" maksettavat "Kemera-tuet" (90 milj.euroa 2012)ja jotka metsänomistajien edunvalvojien sekä saman aatteen mukaisten poliitikkojen suulla julkisuudessa kiivaasti vastustavat metsämaksua tai kiinteistöveroa argumentein, että "ei enää lisäveroa metsille"! Poliitikko, joka puhuisi muutoksen puolesta, vaikkapa kansallisen edun nimissä puhuisi, menettää satavarmasti ääniä, koska metsänomistajia lienee tuossa 700 000:ssa kaikista puolueista! Ei kukaan olekaan puhunut lisäverosta vaan veromuodosta, joka takaisi investointiuskoa metsäteollisuudelle ja uskoa metsänhoidon jatkamiselle, koska ilman sitä ovat uudet uljaat näkymät biotalouden ja sellun uusien käyttömuotojenkin ym. skenarioiden osalta olisivat vailla pohjaa! Eikös niitä uusia vientimahdollisuuksia nyt pitäisi hakea?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Oikeistolaiset eivät ymmärrä yhteiskuntaa."

Tämä oli hyvä. Toisaalta myös 'avoimet rajat' ja yhteiskunta taitaa olla mahdoton yhtälö, joten vasemmistokaan ei ymmärrä yhteiskuntaa...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Perintövero on keskeinen väline rakentaa oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Siitä käytävä keskustelu kuitenkin nopeasti paljastaa oikeiston tekopyhän suhtautumisen vaurauden ansaitsemisen oikeutukseen. Oikeiston mantrana on aina "jokainen olkoon oman onnensa seppä", jonka mukaan erot vauraudessa ovat oikeutettuja, koska rikkaat ovat saaneet rikkautensa omilla ansioillaan. Kun puhutaan tuloeroista, vedotaan kannusteisiin - mutta todellisuudessa pienituloisten jälkikasvua pitää "kannustaa" enemmän kuin suurituloisten.

Raskaassa perintöverotuksessa on omat ongelmansa siinä, miten se aiheuttaa riskejä sukupolvenvaihdoksille perheyrityksissä. Myös on niin, että mahdollisuus antaa omille lapsille hyvät lähtökohdat elämään perustavanlaatuisesti motivoi ihmisiä tekemään työtä ja menestymään. Voisin sanoa, että tämä on peräti yksi ihmisyyden määrittäviä piirteitä.

Ongelma vaikuttaa monella tapaa perustavanlaatuiselta ja vaikealta. Oikeiston retoriikan ristiriitaisuus on todellakin silmiinpistävää. Asenne on ongelmallinen sen kannalta, ettei oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämiseen löydy oikeiston suunnalta juuri motivaatiota. Sukupolvenvaihdosongelmaan lienee teknisiä ratkaisuja ja todellisuudessa pelkästään markkinatalous ehkä jo antaa riittävät välineet rahoitusongelmien ratkaisulle. Motivaatio tuoda ratkaisuja esille on ehkä alhainen, koska se poistaisi ehkä tärkeimmän perustelun alhaiselle perintöverotukselle.

Kohtuullinen perintöverotus vaikuttaa hyvältä kompromissiratkaisulta, jossa inhimillinen tarve jälkikasvun tukemiseen tyydyttyy, kuitenkin hieman kaventaen kuilua yhteiskuntaluokkien mahdollisuuksien välillä. Nykyinen perintövero vaikuttaa silti varsin kevyeltä tästä näkökulmasta.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Loogisesti tuosta seuraa (vähän kieli poskessa) seuraavaa;

P1) Vastikkeeton saanto (esim. perintö) on vaikutukseltaan sinänsä negatiivinen kannustin --->
P2) tällaisella rasitettu kansalainen tarvitsee positiivisia kanustimia selvitäkseen yhteiskunnassa --->
P3) varakkaisiin tulee kohdistaa yhteiskunnan taholta esim. taloudellisia kannustimia --->
P4) vastikkeeton taloudellinen kannustin on vaikutukseltaan negatiivinen, kuten premississä P1) todettiin --->
P5) varakkaan selvityminen yhteiskunnassa vaikeutuu edelleen.
P6) varakkaat joutuvat muodostamaan oman ryhmänsä (luokan) varsinaisen yhteiskunnan ulkopuolelle selviytyäkseen
P7) syntyy luokka, joka ei sinänsä osallistu yhteiskunnan tarpeellisiin toimintoihin, mutta tarvitsee selviytyäkseen taloudellista tukea yhyeiskunnan aidosti toimivilta jäseniltä

J1)taloudelliset kannustimet luovat yhteiskunnallista negatiivista eriarvoisuutta varakkaiden suhteen.
J2)jos varakkaiden negatiivista eriarvoistumista yhteiskunnassa halutaan välttää, taloudellisia kannustimia on vältettävä.

Sosiologi ja taloustieteilijä Thorstein Veblenin, joka kuului institutionaalisen taloustieteen perustajiin, mukaan "taloudellinen elämä ei ole utiliteetin vaan esihistoriallisilta ajoilta periytyvien sosiaalisten taipumusten ajamaa toimintaa. Hän teorisoi oman aikana Yhdysvalloista ottamien esimerkkien avulla, että tämän päivän yhteiskunnasta suuri osa on mukaelmaa varhaisesta heimoelämästä. Veblenin mukaan ihmiset alkoivat heimoelämän alussa omaksua tietynlaiset työnjaot. Korkeammat statusryhmät saivat monopolin sotaan ja metsästykseen kun taas maanviljely ja ruoanlaitto nähtiin alempiarvoisina töinä. Hän väitti, että tämä liittyi heimojen välisiin valloitussotiin, joissa valloittajat antoivat palvelusmaisena koetut ja työintensiiviset tehtävät alistetuille kansoille, kun taas tekivät itse väkivaltaiset työt. Sillä ei ollut merkitystä, että alempiarvoiset tehtävät olivat paljon tärkeämpiä yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.

Veblen kutsuu johtavaa luokkaa joutilasluokaksi. Hänen mukaansa tämä luokka teki jotain heimon hyvinvointia ylläpitävää työtä, mutta lähinnä symbolisessa mielessä. Esimerkiksi metsästys tuotti kyllä ruokaa, mutta oli tärkeydessä hyvin toissijaista verrattuna maanviljelyyn tai karjaeläinten hoitoon sekä näitä vähemmän vaivalloista. Lisäksi sotilaat, joita tarvittiin vain heimosotien aikana, säilyttivät joutilasluokan asemansa, vaikka he olisivat yhtä hyvin voineet osallistua palvelusmaisena pidettyyn työhön.

Joutilasluokka säilytti asemansa sekä suoralla että epäsuoralla pakottamisella. He esimerkiksi pitivät "kunnian" sodankäynnistä itsellään ja estivät alaluokkia omistamasta aseita ja opettelemasta taistelemaan. Yläluokka myös vahvisti alaluokan riippuvuutta itsensä olemassaolosta muiden heimojen uhkan ansiosta sekä myöhemmin uskontojen muodostuessa kuvitteellisten jumalten pelon avulla (Veblen laskee myös uskonnolliset johtajat joutilasluokkaan). Veblenin väittämä oli, ettei yhteiskunta koskaan pääse ohi tästä vaiheesta, vaan tämä tilanne vain saa historian kuluessa erilaisia muotoja ja ilmaisutapoja. Esimerkiksi keskiajalla vain aatelisto metsästi ja soti. Samoin nykyaikana fyysisempää työtä tekevät saavat yleensä vähemmän palkkaa kuin valkokaulustyöläiset.

Siinä, missä valtavirran taloustiede näkee ihmisen "rationaalisena" ja "hyötyä" tavoittelevana, Veblen näkee ihmisen täysin irrationaalisena olentona, joka toimii oman sosiaalisen statuksensa kohottamiseksi välittämättä omasta onnellisuudestaan. Hän käytti termiä "jäljitteleminen" kuvaamaan näitä toimintoja. Esimerkiksi ihmiset yrittävät matkia viiteryhmänsä itseään kunnioitetumpia jäseniä kohottaakseen omaa statustaan. Esimerkki nykyajan elämästä ovat tietyt brändit ja kaupat, joita pidetään korkealuokkaisempina kuin muita, ja ihmiset käyvät tällaisissa kaupoissa ja ostavat tällaisia tuotteita, vaikkei heillä olisi varaa siihen, ja vaikka halvempia vaihtoehtoja olisi saatavilla."

Jatkaen tätä ajatuskulkua, Veblen myös väitti liikemiesten olevan vain joutilasluokan viimeisin esiintymismuoto. Hän oli sitä mieltä, että liikemiehet eivät tuota hyödykkeitä ja palveluita, vaan ainoastaan liikuttelevat niitä ympäriinsä ja saavat samalla voittoa. Hän kirjoitti, ettei moderni liikemies eroa heimoajan barbaarista sikäli, että hän käyttää taitavuutta ja kilpailussa auttavia kykyjä saadakseen rahaa muilta ja sitten elää saamansa saaliin turvin tuottamatta asioita itse."

("Liikemiehillä" Veblen ei tarkoittane niinkään nykyisen yhteiskunnan tuottavaan toimintaan osallistuvia pk-yrittäjiä tai kauppiaita, vaan pääomilla ja niiden liikuttelulla voittoa ansaitsevia "bakstereita", jos ilmaisu sallitaan.)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Thorstein_Veblen

Käyttäjän VesaJskelinen1 kuva
Vesa Jääskeläinen

Aivan! Yritysjohtajat, pankkiirit yms kilpailee vain toisia "heimoja" vastaan eikä siten tuota mitään. Sääntöön tietenkin löytyy poikkeuksia, mutta noin voi yleistää.

Toimituksen poiminnat