Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Radio Rapu: Susanna Kaukinen vs. Henri Heikkinen

  • Radio Rapu: Susanna Kaukinen vs. Henri Heikkinen

Timo Uusi-Kerttulan vieraina Henri Heikkinen (Kok), joka haastattelee tai ”grillaa” allekirjoittanutta, Susanna Kaukista, Itsenäisyyspuolueen (IPU) eurovaaliehdokasta.

Keskustelun aiheina ovat mm. eurovaalit, EU, talouspolitiikka ja puhutaanpa Perussuomalaisista ja Kokoomuksestakin. Perustulo ja suora demokratia käy keskustelussa ja kapitalismin ongelmat saa huutia.

Keskustelu on sikäli varsin perustavanlaatuinen, että nokikkain on liberaalin laidan vastapäät. Henri edustaa radikaalia markkinaliberalismia, eli anarkokapitalismia ja Susanna puhuu pitkälti proudhonlaisen mutualismin tulokulmasta, joka on osin myös lähellä alkiolaisuutta.

Itsenäisyyspuolueen lähtökohdat eurovaaleihin ovat Suomen eroaminen EU:sta ja eurosta ja Suomen pysyminen NATO:n ulkopuolella. Lisäksi jokaisen ehdokkaan on kannatettava kansanvallan lisäämistä ja ihmisoikeuksien puolustamista.

Ole hyvä ja nauti mammuttien kohtaamisesta, pääkallopaikkana Radio Rapu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Etsi parempi kanava, jolla esiintyä. Yritin kuunnella haastatteluasi, kuitenkin siellä puhuttiin vain peniksen pituudesta, joka ei ole kuulune ilmeisestikään politiikkaan- Vai kuinka?

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Avatessa sivun radio kuuluu livenä (Ylhäällä oikealla on soitin).
Mahdollisesti kuuluva liveohjelma ei siis välttämättä mitenkään liity ohjelmaan, ja on ihan tuurista kiinni mikä liveohjelma milloinkin on meneillään. Jos sivusto ei siis ole ennestään tuttu, saattaa ymmärtää väärin. Itse en ole aikaisemmin tutustunut tähän radiorapuun, mutta tällainen käsitys syntyi.

Ohjelmia voi etsiä myös valitsemalla "PODCASTIT" vasemmalta kasvokuvan yläpuolelta. Linkki tosin aukeaa jo oikean podcastin kohdalta. Kuvan alapuolella on playmerkki ja saman rivin päässä on ikoni, josta tiedoston voi ladata vaikka työpöydälle, ja kuunnella sopivalla toisto-ohjelmalla.

Varsinainen ohjelma alkaa 2:00 minuutin kohdalta.

Suora linkki, josta tiedoston voi ladata:

https://api.soundcloud.com/tracks/139567835/downlo...

(Jos tämä meni pieleen niin kommentti kannattaa poistaa, mutta ainakin minulla näyttäisi toimivan)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

http://radiorapu.fi/radio-rapu-14-3-2014-1200-1300...

Sulje se live rapu oikealta yläkulmasta ensi töiksi! Radio Rapu – 14.3.2014 12:00-13:00 – Keskipäivän vieras – Timo Uusi-Kerttula ja Henri Heikkinen aukeaa alempana normaalisti?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

En nyt itse asiaan ota kantaa, mutta on huvittavaa, kun sinulla on ihan samantapainen blogi kuin Peter Östmanilla aina on. Ei siis sisällön osalta, mutta sillä tavalla, että kyse ei ole blogista vaan lehdistötiedotteesta. Tai alatko tämän jälkeen kirjoittaa itsestäsi kolmannessa persoonassa: "Susanna kävi haastattelussa. Siellä hän sanoi..."

Susanna Kaukinen

Ota mielummin kantaa itse asiaan. :-) Oli ihan hyvä keskustelu.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Miten ihmeessä ne rahat riitti 80-luvulla? :D

Susanna Kaukinen

Nimenomaan näin. Suomi toimi pitkään vastuullisesti asiassa ja nyt ei yht'äkkiä enää osata.

Salli miun nauraa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Niinpä.:) Kun on jo toimiva malli, niin miksei sitä huomioida.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #8

Eiköhän sitä rahaa "paineta" nykyään ympäri maailman? Sehän on myös "painettua" rahaa, kun lainataan rahaa jota ei ole.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #10

Sinänsä se on, mutta usein jollain logiikalla sille vaaditaan takuita. Kuten olemme nähneet, idea on kiva, mutta ei käytännössä toimi. Todisteena tästä finanssi-, asunto- ja pankkikriisit.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #31

Niinpä. Ihmisille lainataan rahaa yli varojen.. Siis pankin varojen ja myös asiakkaan...

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #8

Vallitseva ideologia on sen vastainen. Vallitseva ideologia valitettavasti on rakenteellista väkivaltaa ja tappaa ihmisiä ja ajaa väkeä kurjuuteen.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

En vieläkään ole kuunnellut itse radiokeskustelua eli anteeksi jos tämä menee ihan kaiken ohi, mutta:

Kyllä kai tiedätte, että tilanne on muuttunut aika paljon 80-lukuun verrattuna? Silloinhan Suomi pystyi esimerkiksi myymään melko sekundakamaa itään eli Neuvostoliittoon.

Nykyään tätä valtiomuodostelmien esimerkkitapausta ei tietenkään enää ole. Muutenkin tilanne on muuttunut paljon - ei tarvitse kuin katsoa tilastoja siitä, mitä Suomi tuotti/tuottaa ja mistä maa eli/elää 1980- ja 2010-luvuilla.

Eli en ymmärrä tätä vertausta vanhaan: "Jos oltaisiin tehty niin kuin silloin, kaikki olisi kuin eedenin puutarhassa!"

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #11

Itse yritän nyt tässä samalla kuunnella radiokeskustelua.:)

Jotkut viisaat sanovat, että Suomen vienti lähti uudestaan nousuun aika pian NL:n hajoamisen jälkeen. Kyseessä oli lyhyt notkahdus. Jälkeenpäin on sanottu, että 90-luvun lamasta ei olisi tullut niin syvä, jos markka olisi tarpeeksi aikaisin devalvoitu.

Suurin ongelma on se, että v.-86 (muistaakseni)vapautettiin lainan otto ulkomailta.

Nyt meillä on valtiollakin lainaa ulkomailta, jota ei ollut 80-luvulla, eikä mahdollisuutta devalvoida.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #12

Suomen valtionlaina on 80-90% ulkomaanlainaa ja siitä pitää aivan ehdottomasti päästä suurelta osin eroon. Se on hirttoköysi kaulassamme.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #34

Sehän niitä valtion menoja vuosi vuodelta lisää, ja niihin ne verorahat menee. :(

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #11

Nyt on Suomen ja Venäjän välinen kauppa samalla tasolla kuin oli Suomi-NL-kauppa silloin ennen NL:n hajoamista. Juuri ollut hiljattain tälläistä teksti-tv:llä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #13

Prosentuaalisesti?-) No, tiedät itsekin, ettei näin ole. Oliko kyse inflaatiotarkistetusta myynnistä ja tuonnista?

Silloin teini-ikäni 80-luvulla Neuvostoliitto oli Suomen suurin kauppakumppani ja se taas perustui maidenväliseen erityissuhteeseen (YYA-sopimus ym.), ei siihen, että Suomi olisi ollut niin hyvä tavarantuottaja. Enäähän Venäjä ei todellakaan ole suurin. Ja oikeastaan hyvä niin, sillä ei koskaan kannata elää vain yhden oksan varassa (sehän saattaa katketa).

Tietenkin Suomen suuren laman takana oli myös rahoitusmarkkinoiden ei niin läpiajateltu vapautus, mutta ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa, että kyllä silloin tapahtui myös paljon muuta maailmassa. Ja Suomi on aina ollut viennistä riippuvainen maa - eihän se muuten olisi edes voinut nostaa elintasoaan niin nopeasti 1900-luvulla.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #16

Kuulin tämän äsken, mutta täytyy tsekata jos jotain löytyy netistä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #16

Kyllä suomalaista laatua arvostetaan Venäjällä ja on arvostettu NL:n aikana.

Ennen NL:a Suomesta tehtiin paljon maataloustuotekauppaa Pietariin ja suomalaisia oli töissä Pietarissa.

En löytänyt mitään, josta olisi löytänyt vientilukuja Neuvostoliittoon. Tietenkinhän tässä voi olla sekin, että välillä vienti Neuvostoliittoon oli huippulukemissa ja välillä alhainen. Nyt sitten on epäselvää mihin vuosiin nykyistä vientiä verrattiin tässä teksti-tv:n uutisessa.

Seuraavia linkkejä löysin: https://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous#Vienti ja http://tilastokeskus.fi/tup/oppilaitokset/ulkomaan...

Nyt tietenkin Suomessa on se tilanne, että olemme jo kehittynyt teollisuusmaa, ja nyt on aika tuotannon siirtyä muihin maihin. Toivottavasti nyt kaikki tuotanto ei siirry. Joten ehkäpä on aika miettiä, miten tätä maata halutaan jatkossa rakentaa, ja täytyykö tätä vielä rakentaa niin vauhdilla mitä aikaisemmin. Voitaisiin myös miettiä kulutustamme.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #19

Olet muuten täysin oikeassa tilastokeskuksen tilastoista - ne ovat joskus yllättävänkin "ongelmallisia", etenkin jos haluaa saada jotain historiallista tietoa. Pienellä haulla löysin kuitenkin seuraavan:

"80-luvun puolivälissä sen osuus Suomen ulkomaankaupasta oli 25 %"

Lainaus on täältä: http://www.rusembassy.fi/FLPolitCoop.htm. Ja kuten sanoin, tämä osuus ei ollut vahvuus Suomen taloudessa ja tällä hetkellä se on paljon pienempi.

Tästä olemme muuten täysin samaa mieltä: "Voitaisiin myös miettiä kulutustamme." Pyrin itse elämään aika paljon tämän mukaan ja tässähän on kyse henkilökohtaisista vallinnoista.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #22

Kiva, kiitos kun löysit:) Ehkä siinä uutisessa on ollut verrattuna tätä hetkeä johonkin muuhun aikaan. Itse en ko. uutista nähnyt. Kuulin vain sellaisesta.

Itse myös yritän miettiä kulutustani ja ostopäätöksiäni. Se on mielestäni jokaisen vastuu nyky-maailmassa, jossa on paljon vaihtoehtoja. Siten myös olisi päättäjien ajateltava. Esim. pieni Suomi ei voi aina lanseerata markkinoille uutuus-tuotteita, jotka valloittavat markkinat. Parempi että meillä on muutama hyvä vientituote, ja joihin investoinnit voidaan saada oman maan piensijoittajilta (ja jotka saavat myöhemmin taas tuloa sijoituksistaan, vaikka eivät saisi miljoonia, niin sentään jotain voittoa).

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #24

Nokian vanavedessä Suomessa on jotenkin totuttu siihen, että yksi iso asia hoitaa kaiken. On todellakin parempi, jos on useita pieniä puroja. Niinhän se on esimerkiksi Tanskassa. Ainakin se turvaa vakaamman menon kuin yhteen asiaan turvautuminen.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #26

Jeps:) Täysin samaa mieltä.

Tässä voidaan ajatella vanhoja hyviä sananlaskuja kuten "Pienistä puroista kasvaa iso virta" tai "Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot". Kansan viisaus kunniaan!

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #11

Pitää ymmärtää, että rahajärjestelmää ei ollut mitään syytä muuttaa 80-luvulta, vaikka tuotano onkin muuttunut. Todella typerästi on toimittu, kun euroon on menty ja tästä on varsin monet syvätietäjät ekonomian tontilla ihan samaa mieltä. Ilman keskuspankkia ei hommasta tulee hittoakaan.

Radio-ohjelmassa on muuten mielenkiintoista juttua tuosta Neuvostoliitosta ja miten se oikeastaan oli korporaatio.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #32

Keskuspankin tehtävähän on valuuttaa liikkeelle laskea. Liikepankkien asia se ei ole, vaikka taitaa niinkin jo olla.

Neuvostoliitto tosiaan oli korporaatio. Eihän siellä kaikki edes kuuluneet puolueeseen ja puolueeseen kuuluvilla oli oikeuksia. Mutta eihän siellä edes väitetty olevan kommunismia/ sosialismia. Kommunismia vasta rakennettiin. Vaikka en kyllä sitäkään ihmettele. Olihan 80 %:ia venäläisistä lukutaidottomia Vallankumouksen aikoihin vuonna 1917.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #32

Nyt taidat kuitenkin sekoittaa kaksi asiaa. Silloin 90-luvulla laman takana oli monta asiaa, mutta ei todellakaan euro. Sitähän ei edes ollut... Silloin meillä oli oma keskuspankki ja kuitenkin kaikki meni päin prinkkalaa.

Suomessa rahoitus- ja rahajärjestelmä oli hyvin suljettu vielä 80-luvulle tultaessa. Se oli itse asiassa yhteiskunnan kasvua rajoittava ongelma, josta oli päästävä eroon. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sai aikaan aikamoisen hyppäyksen Suomen taloudessa, mutta samalla tehtiin virhe. Se liittyi siihen, että kaikki vapautettiin yhtäkkiä ilman minkäänlaista vastuuta. Vapaudenhan pitäisi aina olla yhdistettynä vastuuseen, eikö? Kun sitten kasvulta (etenkin kotimaan asuntomarkkinoilla) putosi pohja, alkoi aikamoinen alamäki.

Neuvostoliitto oli mielestäni kylläkin aikamoinen keskusjohtoinen, byrokraattinen ja epälooginen järjestelmä. Tärkeintä oli se, että päästään asetettuihin tuotantotavoitteisiin. Olivatko sitten asetetut tavoitteet ylipäätään järkeviä? Tai se, missä eri asioita tuotettiin? Ainakaan ei useimmiten ollut mitään vapautta eri neuvostotasavalloissa päättää tuotannosta.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #39

Silloin v. -86 vapautettiin lainan otto ulkomailta.

Nyt eurossa on "valuvika" (tätä termiä käyttävät euroa vastustavat ammattipoliitikot mm. Soini). Vakausmekanismeilla pidetään euron arvoa yllä.

Sitten kun ollaan otettu velkaa ulkomailta, niin ei verorahat riitä velkojen maksuun ja menee vielä korkoihin koko ajan. Jos olisi oma keskuspankki, niin voitaisiin ottaa velkaa siltä ja maksaa korot omalle keskuspankille (rahat pysyisivät Suomessa).

http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50864-v...

http://anterovartia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16295...

Nyt nukkuun. Heippa ja Öitä! Palaillaan huomenna:)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #40

Hyvää yötä ja hyviä unia!

Eiköhän tämän asian yhteydessä se tärkein ole se sama kuin kaikessa muussakin: mitään yksinkertaisia syitä, vastauksia tai ratkaisuja ei ole?

Olen jo pitkään elänyt sen mukaan, että maailma on täynnä harmaan eri sävyjä - mustavalkoisuutta en näe paljon missäkään. Itse asiassa, jos joku yrittää esittää populistista mustavalkoista "totuutta", itselläni nousevat heti niskakarvat pystyyn.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #41

Jepsis:) Yhtä absoluuttista totuutta ei ole missään.

Tässä valuutta-jutussa on nyt se ongelma, että yhteinen valuutta keskittää varallisuuden tiettyyn osaan Eurooppaan. Tässä kun nyt on tilanne euro vs. markka, ja harmaan sävyjä ei ole saatavilla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kaukisen 150 jäsenen raja-arvo osuuskunnalle osuu yhteen myös Hutteriittien käytännön kanssa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hutteriitit#Lis.C3.A4...

Rakentuisiko tulevaisuuden Suomi myös näin? Esim kuorma-auton moottorien kilpailukykyiseen valmistamiseen tarvitaan noin tuhat työntekijää.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Vaikuttaako siihen kilpailukykyyn mikään muu asia? Esim. työntekijöiden palkat tai mainonta?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyseisessä tapauksessa valmistus on jaettu kahteen ns. tehtaaseen 500 työläistä/tehdas. 1000 työtekijää oli liikaa yhdelle päällikölle. Susannan työntekijöiden määrän raja jakaisi ko. valmistuksen 6-7 toistensa kanssa kilpailevaan yksikköön. Aika jännäksi menisi moottorien valmistus Susannan opeilla?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #17

Okay, ja hintakilpailu on ainoa kilpailuvaltti?

Tietenkin tuotanto pitää suunnitella optimaalisesti. Onhan järjevää esim. se, että kalliit koneet ovat koko ajan käytössä, joten tehdaslinjan on syytä painaa työtä kellon ympäri. Tai ainakin vauhdilla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #21

Tuotantotahti ja palkat on varmaankin jo optimaalisia!

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #23

Niin varmaan ovat. Entä sitten muut kilpailuvaltit? Eikö käsintehty Rolls Royce ole jokaisen unelma? (tämä nyt oli jo läppä, ei kai voida Suomen vientiä sellaisten autojen varaan laskea).

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #17

En oikeasti usko, ettei sitä moottoria voisi rakentaa niin että eri osat siitä tehtäisiin eri firmojen toimesta.

Susanna Kaukinen

Hutteriitit olivat ilmeisesti oivaltaneet toimivan yhteisön koon.

Miksi kuorma-auton moottorien valmistamisessa ei voi käyttää kuutta firmaa, jotka tekevät osansa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Yhteinen rahakirstu (joskin kuvitteellinen) auttaa paljon. Kuitenkin jää vielä yksi kysymys:
Mihin sitten sijoittuisivat ne sadat jotka suunnittelevat ja kehittävät nuo moottorit?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Rakentuisiko tulevaisuuden Suomi myös näin? Esim kuorma-auton moottorien kilpailukykyiseen valmistamiseen tarvitaan noin tuhat työntekijää."

Ei tuollaista vakiota ole olemassa. Se saattaa olle fakta jollakin hetkellä ja teknologian kehityksen tasolla. Tosiasiassa käytännössä kaikki teollisuus käyttää alihankintaa ja lisääntyvässä määrin, myös moottoreiden valmistus. Todennäköisesti aina esimerkiksi valutyöt tilataan siihen erikoistuneelta pajalta. Lisäksi automaation aste nousee jatkuvasti, ilman mitään päätepistettä.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Kommentteja nyt kun olen keskustelutilaisuuden kuunnellut..

Minusta Heikkinen oli todella asiallinen haastattelussa ja hoiti hommansa todella hyvin, luulin Heikkisen blogikirjoitusten sävyn vuoksi että hän olisi keskustelijanakin tosi provokatiivinen, mutta tulikin täytenä yllätyksenä Heikkisen hillitty ja asiallinen tapa keskustella. :)

Susanna ei mielestäni ihan parhaimmillaan ollut tässä radio-ohjelmassa, niin ettei haastattelusta saanut selvää käsitystä siitä miten Kaukinen asioita ajattelee. Jos on ennestään tutustunut Kaukisen kirjoituksiin niin tällaista ongelmaa ei varmaankaan syntynyt. Minusta vaikutti että Kaukisella oli hieman vaikeuksia muodostaa selkeitä vastauksia. Mutta Susannakin oli asiallinen ja hillitty mielestäni.. :)

Arvostan itse ainakin kun Kaukinen sanoi pyrkivänsä suorapuheisuuteen ja monelta kantilta olen asioista samaa mieltäkin.

Haluaisin tässä kommentissa selkeyttää hieman keskustelussa epäselviä asioita. Kuten kapitalismi, sosialismi, päätöksenteko, jne.

Kapitalismi, yksityinen oikeus omistaa, ei ole mikään suuri ja paha asia. Kyseessä on tavallsiten ihmisten vapaus, jota ei sinällään pitäisi pyrkiä vastustamaan.

Ongelma jota tässä ajetaan kissojen ja koirien kanssa takaa (mielestäni) on järjestelmän sisältämän ansaintalogiikan moraalittomuus ja kohtuuttomuus.

Sellaiset kimmokkeina pidetyt seikat, joilla yksityisen omistuksen kohtuuttomuuksia voidaan perustella, eivät ole riittäviä. Näistä esimerkkejä on järjestelmä suunnittelu, riskinottaminen, johtamistaidot, suhteet piireissä. Ne ovat tärkeitä perusteita kyllä.

Esimerkiksi jos sinä otat riskin, haet lainaa ja perustat yrityksen, näet paljon vaivaa liiketoiminnan suunnittelemiseen ja yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Otat omasta selkänahastasi suuren työpanoksen. Samalla luot itsellesi elinkeinon ja yhteiskunnalle toivonmukaan jotain positiivista. Tällöin mielestäni kuka tahansa on ansainnut palkkansa, jonka työllään on itselleen tehnyt.

Mutta tässä kohtaa törmätään ansaintalogiikkaan. Täsmälleen samalla työpanoksella, pyrkimyksillä jne joku toinen tekee miljoonia/miljardeja euroja ja joku toinen päätyy tekemään 12 tunnin työpäivää mediaanipalkkaan yltävillä ansiolla.

Ongelma on siis kohtuuttomuus ja ansaintalogiikan puuttuminen.

Toinen moraalinen ongelma joka kapitalismissa syntyy, ei ole varsinaisesti omistuksen mahdollistaminen, mutta toisen työpanoksen tuoton omistaminen. Eli tästä yritystoiminnasta, sijoitustoiminnasta tai muusta kimmokkeellisuutensa vuoksi palkittavasta työstä, seurauksena on että omistajalla on mahdollisuus ansaita työntekijöidensä työn hedelmä itselleen.

Jolloin tarvitaan ehdottomasti suhteellisuuden tajua. Länsimaailainen yritys voi valmistaa vaikka vaatteita halpatyövoimalla toisella puolen planeettaa, maksaa työntekijälle euron päiväpalkkaa, ja ottaa tästä euron palkasta voittoa itselleen 10 euroa. Se on aika kohtuutonta, erityisesti jos huomataan että työntekijöitä on vaikka 1000 kappaletta. Tietysti käytännön tasolla paikallisesti saattaa toimia alihankinta yritys, jossa varsinainen riisto tapahtuu johtoportaan ja työntekijöiden nauttimien palkkioiden välisenä epäsuhtana, josta vuorovaikutus jatkuu valmistuttajan kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

Raha ja markkinatalous ovat keinoja ihmisten keskinäisen järjestäytymisen tehostamiseksi ja ihmisten yksityisten toimien yhteisen hyödyn mahdollistamiseksi. Joku vaikka perustaa mutteritehtaan, eikä hänen tarvitse välttämättä tietää kuka muttereita käyttää, mitä niistä rakennetaan, riittää kun muttereita valmistuu hintaan, jolla ne saa kaupaksi, ja jää pieni siivu leivän syrjässä pysymiseksi. Kuluttajille mutteri saattaa tulla valmiiksi kootun laitteen muodossa, jossa mutteri on vain pieni osa. Eri puolilla maailmaa tuotetut komponentit saattavat päätyä yhteen tuotteen tällaisen mystisen yhteistyön välityksellä. Tämän mystiikan ja magian mahdollistaa raha ja markkinatalous.

VApaassa markkinataloduessa, kapitalismissa jne. Varallisuus kasaantuu "asymptoottisesti" (koordinaatistossa esim f=1/x)niin että pienellä huipulla on kaikki omaisuus, ja muut omistavat yhteensä yhtä paljon kuin se huippu. Esimerkiksi niin että 1% omistaa saman verran kuin 99% tai, 10% omistaa saman verran kuin 90%.

Kun varallisuus jakautuu kyseisellä tavalla ongelma on hahmotettavissa. Yhteiskunnan keskinäisen järjestäytymisen toimintaan valjastetut työkalut tuottava yhteiskunnallisesta näkökulmasta kohtuuttoman varallisuuden jakautumisen. Sosialismilla on keinoja hidastaa tätä kurjaa kehityssuuntaa.

Susanna mainitsi haastatellussa että varallisuuden jakautumisen seurauksena demokratiat ovat ostettavissa. Yhdysvalloissa on jo käynyt niin. Poliitikot yhdysvalloissa eivät välitä lainkaan köyhimpien ihmisten asioista, vaikka hekin ovat äänestäjiä. Tästä oli joku tutkimus jossain. Kampanjat voittavat ne, joilla on rahaa. Ja jos omaa kampanjaa ei voi rahoittaa, täytyy silloin ajaa jonkun sellaisen tahon asiaa, jolla on rahaa.

Toinen erittäin ikävä kehityssuunta, joka varallisuuden epätasaisesta jakutumisesta syntyy, on yhteiskunnan hajoaminen luokkayhteiskunnaksi. Tämä perustuu nimen omaan juuri markkinatalouden toimintaperiaatteisiin: Kysyntään ja tarjontaan. Kysyntä ohjaa tarjontaa.

Toisinsanoen palvelut ja yritykset jotka tuottavat asioita, huomaavat että markkinat joille palveluita ja tuotteita täytyy tuotta, ovat 1% väestöstä, eikä 100% väestöstä. Johtuen siitä että kysyntää ei mitata tarpeella, vaan rahalla. Kun varallisuus on epätasainen, markkinatkin ovat epätasaisia. Huom. kysyntään vastaaminen ei ole mitenkään epäeettistä tai epäedullista, ellei kyse ole kilpailutsa muiden palveuiden kanssa.

Esimerkkinä tästä kilpailusta on vaikka yksityinen terveydenhuolto. Se kilpailee samoista tuottavista resursseista julkisen terveyndeuollon kanssa, näin ollen nostaen julkisen terveydenhuollon kustannuksia, jolloin kasautunut omaisuus pienelle huipulle korottaa kustannuksia myös niiltä palveluilta, jotka on tarkoitettu jakautuvaksi koko väestölle.

Noh oikeastaan ois tätä asiaa vielä voinut kirjoittaa eteenpäinkin mutta tajusin että tämä kommentti on jo niin pitkä ettei täsäs ole mitään järkeä jatkaa enää. :D

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Minä myös sain kuuntelun nyt tehtyä.:)

Kapitalismi ei tarkoita yksityisomistusta, vaan pääomien hallintaa. Pääomia on sellainen omaisuus, josta saadaan vuokra- tai korkotuloa.

Itse olen sitä mieltä, että koskaan ei voi olla täysin vapaita markkinoita, koska jokaisella markkinoilla toimijalla on eri lähtökohdat.

Rahalla saa mainontaa ja kun on rahaa, niin voi aloittaa hintakilpailun, johon ei "köyhempi" toimija pysty.

Susanna Kaukinen

En ollu tänään ihan nopeimmillani kahdesta syystä, yksi on se, että univelkaa on tosi paljon ja en ehtinyt syödä. Toinen on se, että en saanut mitään tietoa keskustelun aiheesta etukäteen, joten keskustelu eteni sellaisella tavalla, johon en ollut voinut mitenkään valmistautua.

Eipä tuo sinun päättelysi olennaisesti eroa omastani tuolta osin miten sitä käsittelit. Ongelma on juuri tuo. Kyse on siitä, miten ongelmaa voidaan ratkaista. Ratkaisutapoja on hyvin monenlaisia, kuten vaikkapa:

- rahan luominen keskuspankissa sen sijaan, että se luodaan lainanoton yhteydessä yksityispankeissa, jotka pääsevät tätä kautta kiskomaan veronkaltaista korkotuotta, joka kaikkien muiden on pakko maksaa kaikesta systeemiin laskettavasta rahasta
- luodun rahan syöttäminen järjestelmään reaalitalouden kysyntänä, onnistuu helpoiten antamalla rahaa vähävaraisimmille, koska he ostavat oikeuta tuotteita sen sijaan, mitä rikkaat ja pankit tekevät ja laittavat kaiken rahan pörssiin kasvattamaan kuplaa (se on tällä hetkellä aivan huikean kokoinen)
- reilut kilpailuedut työväen osuuskunnille tavallisiin firmoihin nähden => työväki saa omistusta työpaikoista, jota kautta omistus hajaantuu ; samalla he saavat vaikutusvaltaa työpaikoilla, jonka seurauksena alamaisuus työpaikalla muuttuu kansalaisuudeeksi ja työntekijä oikeaksi kansalaiseksi koska voi vaikuttaa sekä julkisen päätännän että työpaikan päätännän kontekstiessa ; tästä sekin etu, että sikailu vähenee huomattavasti kun koko työpaikan väki osallistuu päätöksentekoon: eivät pilaa ympäristöään, eivät ulkoista työpaikkaansa, jne.
- progressiivinen verotus palautettava myös pääomapuolelle
- pieniä firmoja pitää auttaa, ikuinen starttiraha (myös osuuskunnille), isoja pitää verottaa paljon raskaammin
- omaisuusverot takaisin
- tarvittaessa valuuttakontrollit, jotta veronkierto saadaan kuriin
- harkittu protektionismi, jotta voidaan suojella oman maan työllisyyttä

Tuossa nyt jotain. Lue blogejani enemmän, niin saat paremmin kiinni.

Taloudesta voi aloittaa vaikka näistä kahdesta:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Tässä visiotani näistä yhteiskunnallisesti:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Keskeistä kaikessa on sekä poliittisen että taloudellisen vallan hajauttaminen kaikin mahdollisin keinoin alkaen siitä, että vähävaltaisille järjestetään apuja poliittisen ja taloudellisen vallan lisäämiseksi ja suurivaltaisille pitää laittaa rajoitteita, hidasteita ja esteitä.

Lopulta asia on siis äärimmäisen yksinkertainen.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Näinhän se menee. Rikkaat ajavat rahalla edustajansa läpi. Demokratia ei toteudu,kun ihmiset uskovat vain suurten puolueiden vaikuttamismahdollisuuksiin. Nyt vain on kansat vailla työtä, eikä ole ostovoimaa. Pannaan sota pystyyn ja mätäspäät etulinjaan. Sillähän ne vähenee ja taas on rakennettavaa ja ostovoimaa. Toisin sanoen,sotketaan nappulat ja aloitetaan uusi monopolipeli.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Rikkaat ajavat rahalla edustajansa läpi. Demokratia ei toteudu,kun ihmiset uskovat vain suurten puolueiden vaikuttamismahdollisuuksiin."

Sen voisi tästä sanoa ääneen, että demokratia ei toteudu, koska ihmisiltä puuttuu ymmärrys. Tämä on keskeinen syy, miksi minä en kannata "ihminen ja ääni" -periaatetta. Painotettu demokratia toteutuisi paremmin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Heikkisellä on ongelmia käsitellä käsitettä valtio..ei millään pääse ymmärtämään sitä yhteisömuodon käsitteenä vaan miettii sitä jonkinlaisena entiteettinä. Liika individualismi ajaa tähän..

Roomaankin liittyen video rahasta ja monesta muusta minkä Heikkisenkin kannattaisi funtsia läpi : http://www.youtube.com/watch?v=4VaSh8MMo34

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Hyvä ohjelma. Siinä oli fiksu kaksikko rauhallisesti jutustelemassa. Tämän saman kaksikon pitäisi istua yhdessä viikon ajan ja puhua avoimesti kaikki tärkeät asiat halki siihen pisteeseen, että lopulta kaikki perustuisi tosiasioihin, kaikesta oltaisiin samaa mieltä. Ja kun jäljelle silti jää faktoihin perustumattomia arvokysymyksiä, niistäkin pitäisi olla samaa mieltä, että ne eivät perustu faktoihin.

Lopuksi kaikesta tehtäisiin kirja.

Susannan pitäisi itsekin harrastaa "tietoista läsnäoloa" oman tietoisuutensa kanssa, ymmärtää mistä omat näkemykset kumpuavat.

Ajatus, että kaikki ovat oikeistolaisia tai vasemmistolaisia on minun mielestäni väärä.

On mahdollista haluata ainoastaan mahdollisimman vapaata, todella toimivaa, oikeudenmukaista järjestelmää sitoutumatta oikeisto-vasemmisto-akseliin. Susanna voi tietysti sanoa, että juuri tällainen asenne on "anarkistista vasemmistolaisuutta". Joku toinen voi pitää sitä eettisesti tiedostavana oikeistolaisuutena.

Ainakaan yllä oleva ei kuitenkaan ole sosialidemokratiaa.

Jospa luovuttaisiin koko dikotomiasta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Heikkiseltä loistava heitto oli pohdinta siitä, pitäisikö hänenkin ryhtyä vasemmistolaiseksi. Olen joskus itse miettinyt ihan samaa. Pointtina siis se, että mitä vasemmistolaisempaa politiikka on, sitä nopeammin järjestelmä romahtaa, ja päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä. Ongelmana tietysti siinä on se, että romahduksessa tulee aina enemmän tai vähemmän uhreja.

Hieno juttu oli myös, että Heikkinen toi esiin, että ikuista kasvua vaatii nimenomaan julkinen sektori ja hyvinvointivaltio, ei markkinatalous. Markkinatalous toimisi, vaikka kasvua ei olisikaan. Ne, jotka elävät toisten työllä ovat niitä, jotka sitä kasvua tarvisevat.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Vapailla markkinoilla voi olla vaikka miten paljon työssäkäyviä ostajia, mutta miten saat mitään myytyä, jos ei toisilla ole rahaa. Aina ei välttämättä palkka riitä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Vapaissa markkinoissa onkin se hyvä puoli, että hinnat joustavat kuluttajien ostovoiman mukaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #50

Miten pitkälle hinnat voivat joustaa?

Jaetaan nyt vaikka kuluttajat kolmeen ryhmään: 1. Rahankäyttäjät 2. Keski-kuluttajat ja 3. Vähävaraiset.

Monelle yritykselle voi riittää, että tuotteita ostaa pelkät "Rahankäyttäjät". Silloin kate voi olla suuri eikä tarvitse tuotantoa tehostaa (ei tarvitse siis hankkia lisää tiloja, henkilökuntaa, kalustoa).

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #51

Osa yrityksistä varmaankin keskittyisi ykkösryhmään panostamalla laatuun ja imagoon. Osa taas kolmosryhmään pyrkimällä tuottamaan hyödykkeitä mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti, jolloin niiden myyntihintaakin voidaan pienentää. Esimerkkinä vaikkapa Felix purkkiherneet, jotka maksavat noin kolme kertaa enemmän kuin Euroshopper purkkiherneet.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #53

Varmaan juuri näin. Entä sitten 3-ryhmän palkka? Jos he valmistavat Euroshopper-herneitä, joissa on halpa hinta, paljonko he saavat itse palkkaa? Kovin on yksipuolinen ruokavalio, jos syö pelkkiä herneitä. :D

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #54

Kai ne Euroshopper herneiden valmistajat saavat suunnilleen samaa palkkaa kuin muutkin vastaavaa hommaa tekevät, mutta heitä on luultavasti hieman vähemmän, kun esimerkiksi mainontaan ja tuotteiden ulkoasuun ei panosteta niin paljoa. Äläkä pelkää, kyllä minä syön muutakin kuin pelkkiä herneitä. :-) Purkkiherneet nyt vaan olivat ensimmäisenä mieleeni tullut esimerkki siitä, missä hintaero halpamerkin ja hienomman(?) merkin välillä on todella suuri.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #55

Eiköhän tällä hetkellä halvan tuotannon maissa ole todella pienet palkat? On ihmisiä, jotka haluavat tännekin samanlaiset palkat.

Elikä tälläisen takia halvan työvoiman määrä maailmassa nousisi, mutta sitten taas ostovoimaiset markkinat pienenisivät.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La Vastaus kommenttiin #50

Miten pitkälle hinnat voivat joustaa?

Jaetaan nyt vaikka kuluttajat kolmeen ryhmään: 1. Rahankäyttäjät 2. Keski-kuluttajat ja 3. Vähävaraiset.

Monelle yritykselle voi riittää, että tuotteita ostaa pelkät "Rahankäyttäjät". Silloin kate voi olla suuri eikä tarvitse tuotantoa tehostaa (ei tarvitse siis hankkia lisää tiloja, henkilökuntaa, kalustoa).

Toimituksen poiminnat