Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Ilmastonmuutoksesta ja hyväksyttävästä riskienotosta

  • Ilmastonmuutoksesta ja hyväksyttävästä riskienotosta
  • Ilmastonmuutoksesta ja hyväksyttävästä riskienotosta
  • Ilmastonmuutoksesta ja hyväksyttävästä riskienotosta
  • Ilmastonmuutoksesta ja hyväksyttävästä riskienotosta

Suomessa onneksi hyvin harvat väittävät, ettei  ilmastonmuutos  ole vakava ongelma. Kaikesta muusta huolimatta tässä maassa on kohtuulliselta osin tieteellisen maailmankuvan mukaista ajattelua, vaikkakin tosiasia onkin, että se on valitettavan rajoittunutta ja sinänsä täysin riittämätöntä.

Me emme ole kovin hyviä sisäistämään ja todella omaksumaan asioita, joita me opimme tiedon tasolla. Jokainen tietää, että Afrikassa lapsia kuolee nälkään, mutta eipä se meistä kovinkaan monen päivää tunnu pilaavan.

Vastaavasti, meistä monet tietää, että lähes varmasti ilmastonmuutosta ei saada jarrutettua siinä määrin kuin ilmastotutkijat meitä suosittelevat sitä jarruttamaan. Haluan kuitenkin lisätä sinun tuskaasi, hyvä lukija, ilmastonmuutosten riskien osalta.

Neil deGrass Tyson on NASA:n palkitsema avaruusfyysikko, joka kertoo meille tarinan siitä, miten kasvihuonekaasut ovat vaikuttaneet lähiplaneettojemme elinkelpoisuuteen. Meitä hyvin lähellä on Mars ja Venus.

Venuksella on erittäin runsaasti kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidi toimii niin, että se läpäisee auringonvalon joka tulee planeetalle ja lämmittää sen pintaa. Kun lämpö säiteilee planeetan pinnasta infrapunasäteilynä, sitä hiilidioksidi ei läpäisekään ja planeetan pinta alkaa kuumentua. Tämän mekanismin seurauksena Venuksella on keskimäärin +462 C, joka käytännössä tappaa kaiken elämän, jota planeetalle olisi voinut syntyä.

Toisessa suunnassa on Mars, jonka ilmakehä on lähes olematon.  Sen lämpötila vaihtelee -143C ja +35C välillä, keskiarvon ollessa -63C. Ilmastonmuutoksen eräs vaara on myös se, että lämpenevä ilmakehä haihtuu ulkolaidoiltaan yhä nopeammin avaruuteen, kun se lämpötilan nousemisen seurauksena on yhä reaktiivisempi auringon valon kanssa. Marsilla on lähes varmasti ollut joskus vettä, nykyisen se kaikki on haihtunut pois. Tilanne viittaa siihen, että Marsin ilmakehä oli joskus tiheämpi.

Kuten Tyson sanoo, me emme tiedä mitä me olemme tekemässä, kun me fossiilisten polttoaineiden holtittoman käytön seurauksena käytännössä kääntelemme vipuja, jotka säätelee biosfäärimme tasapainoa. On täysin mahdollista, että me olemme kääntäneet sellaisia säätimiä, joiden seurauksena tasapaino on menetetty ja me päädymme jompaan kumpaan suuntaan pois tasapainotilasta: joko kohti ilmakehän haihtumista ja elämän kuolemaa tai sitä kohden, että elämä kuolee planeetaltamme lämpötilojen noustessa kaikkien elinkelpoisten rajojen yli.

Systeemisuunnittelijana käsitän, että tasapainossa olevat järjestelmät eivät ole mitenkään erityisen itsestäänselviä. Vain pieni muutos tasapainossa olevan itseään ruokkivan systeemin asetuksissa johtaa siihen, että se ajautuu kiihtyvällä vauhdilla pois tasapainosta suuntaan tai toiseen ja romahtaa. Nykyinen ilmastonmuutoksen kehitys ja meidän täysin vastuuttoman eliittimme tulokulma asiaan vaikuttaa täysin itsetuhoiselta: me otamme riskejä, joiden seuraukset voivat varsin hyvin olla koko meidän planeetamme elinkelpoisuuden hävittäviä.

Jotkut teistä saattavat ajatella, että olen käsittämätön alarmisti ja kilipääantikapitalisti. En itse kuitenkaan näe ja koe näin, vaan katson, että huolenaiheeni osin perustuu yhtäältä jatkuvasti kasaantuvaan tieteelliseen aineistoon ja sen analyysiin ja toisaalta täysin realistisiin uhkakuviin, jotka korkeakoulutason insinöörilogiikan ja -intuition valossa näyttäytyvät pelottavan mahdollisina.

Koen yleisemminkin niin, että tiedeyhteisön tapa tehdä tiedettä ja median tapa uutisoida sitä on edelleen tieteellisesti katsoen erittäin riittämätöntä. Me hosumme ja sähellämme asioissa, joiden kaupallinen potentiaali on suuri ja sivuutamme kaikenlaiset riskit, jotka näihin hankkeisiin liittyy, koska meidän maailmamme pyörii puhtaasti taloudellisten tahojen pakotuksen puristusotteessa.

Pidän todellisena vaarana sitä, että tämä vallitseva toimintatapa tulee aiheuttamaan vielä suuria katastrofeja, moneltakin osin. Kemikalisoituminen, merten happamoituminen, ilmakehän lämpeneminen, elonkehän vaarantaminen mm. mehiläiskuolemien ja ryöstötroolaamisen  kautta – tässä vain joitain esimerkkejä ongelmista, joita me emme ota riittävän vakavasti.

Todennäköisyys sille, että tämä laajamittainen hölmöily ei joltain osin tule puremaan meitä takapuoleen – ja pahasti – tuntuu insinööri-intuitiolla matalalta. Todennäköisesti jokin tai jotkut näistä erilaisista riskinoton muodoista tulevat aiheuttamaan laajamittaista tuhoa ja on epäselvää, tuleeko ihmiskunta saamaan tilaisuutta oppia näistä vakavista virheistään. On täysin mahdollista, ettei toista yritystä tulla saamaan.

Kun lääketieteessä ajatellaan, että lääkärin lähtökohtainen velvollisuus on olla antamatta hoitoja, jotka voivat vaarantaa potilaan, tulisi meillä olla vastaavanlainen huoli koko elonkehästä ja meidän tulisi pidättäytyä tekemästä sen kanssa kokeiluja, joiden seurauksia me emme ymmärrä.

Sekä tiedeyhteisön, insinööriosaamisen että poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon mekanismit tulisi lähtökohtaisesti alistaa järjellisen riskinoton periaatteen alaisuuteen, mikä valitettavasti tarkoittaa sitä, että hyvin merkittävä osa siitä riskinotosta mitä me nykyään harrastamme on täysin kestämättömällä pohjalla ja meidän pitäisi kaikin puolin pysähtyä ajattelemaan, mikä on kestävää ja mikä ei.

Omalta osaltani olen ennenkaikkea pohjattoman surullinen, kun näen, ettei tällainen järjellinen varovaisuus tunnu olevan länsimaisessa ajattelussa juuri minkäänlaisessa roolissa. Riskinoton ylistäminen ja siihen kannustaminen on johtanut kestämättömään kollektiiviseen mielentilaan, jonka lopputulemana voi todella olla koko elonkehän romahtaminen. On vain kysyttävä, mitkä näistä muovisista härpättimistä, joista me nykyisen nautimme todella ovat otettujen riskien arvoisia?

Viimeinen kysymykseni on, mikä meitä ajaa tällä itsetuhoisella tiellä? Miksi meidän on jatkuvasti painettava lisää kaasua, miksi mikään ei riitä ja miksi mikään ei koskaan ole tarpeeksi? Vastauksena tähän lopulta on yksinkertaisesti loputtoman kasvun ideologia ja pohjimmiltaan irrationaalinen uskon siihen, että teknologia tulee ratkaisemaan meidän kaikki ongelmamme.

On selvää, että vallitseva valtavirtaideologia vastaa näihin kysymyksiin ylimielisesti ne sivuuttaen ja todeten, että riskinotto on hyvä asia ja teknologisen kehityksen välttämätön osa ja toisaalta niin, että vain teknologia voi ratkaista ne ongelmat, jotka teknologian aggressiivinen kehittäminen on meille aiheuttanut.

On yhtäältä selvää, että tekonologisen kehityksen erinomaisuus ja toivottavuus on puhdas dogmi ja tabu, jota ei saa kyseenalaistaa. On silti olemassa varsin perusteltu tulokulma sen kritisoimiseksi, jota nyt tässä edustan.

Toisaalta on nähtävä, että holtittoman ja loputtoman talouskasvun oppi on yhtäältä talouseliitin masinoimaa ideologista propagandaa ja toisaalta nykyisen talousjärjestelmämme perinpohjainen heikkous, ettei se järkevästi pyöri ilman tolkutonta jatkuvaa riskinottoa ja loputonta kasvua, joka ei edes teoriassa voi millään tavalla jatkua loputtomasti, koska sen vaatimat materiaalit ja energiamäärät tulevat ajan mittaan ylittämään kaikki kuviteltavissa olevat resurssit.

Oma rehellinen näkeymkseni on, että ihmiskunnan edesottamukset ovat par’aikaa, elleivät aina, perin itsetuhoisia ja likinäköisiä. Mehän emme ole kovin hyviä ajattelemaan edes keskipitkän aikavälin seurauksia ja kvartaalikapitalismin romahdettua finanssimarkkinoiden sekuntikapitalismiksi me olemme luoneet helvetinkoneen, joka ajattelee asioita eteenpäin kokonaiset 22 sekuntia.

On kysyttävä, että olisiko vallitsevan valtaideologian puitteissa edellisillä vuosisadoilla syöty siemenperunat ja kuoltu talvella nälkään? Mielestäni vastaus tähän on: todennäköisesti kyllä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Johannes Kytö

En usko kenenkään väittävän, ettei ilmastonmuutos olisi ongelma. Moni toki on sitä mieltä, että ihmisen osuutta muutokseen liioitellaan, koska se on hyvä rahastuskeino mitä erilaisimmille projekteille.

Itse kunkin tulisikin miettiä, kuinka kauan tämä pallo on täällä ollut ja miten ihminen voi maailmankaikkeuden toimintaan vaikuttaa.

On tavallaan sääli, että perinteinen luonnonsuojelu on jäänyt täysin retuperälle kun ihmiset laittavat miljardeja likoon muuttakseen maailmankaikkeuden järjestystä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Lisäisin vielä, että rahatuskeino projekteille, joiden toimivuudesta ei ole mitään näyttöä.

Koko homma vaikuttaa siltä, että kukaan ei oikeastaan usko ihmisen osuuteen ilmastonmuutoksessa. Ei sellaisella pintaa syvemmällä tasolla.

Se on nähtävissä lopputuloksesta. Hirveän monimutkaisia ja raskaita systeemeitä, byrokratiaa ja tulonsiirtoja, mutta hyvin vähän mitään konkreettista, tarkkailtavaa muutosta. Raha vaihtaa kättä, ropelit pyörii, kerran vuodessa hyvät ihmiset sammuttavat valot ihan tunniksi ja autot kulutttaa vähemmän, mutta koko ajan vaan ollaan lähempänä hirrrveitä karrrmeita aikoja.

Eli rakentamamme silta on hutera, yksinkertaisimmillaan voimme joko korjata sitä tai olla käyttämättä sitä lainkaan, mutta sen sijaan kaadamme rotkoon hiekkaa lyhentääksemme pudotusta, kehitämme teknologioita joilla saamme kevennettyä kuormaa ja vähennettyä sillalloloaikaa, sekä rahastamme kulusta.

Susanna Kaukinen

Tästä kuvauksesta olen yhtä mieltä. Todelliset syyt on tiedossa, mutta sen sijaan sijaispuuhastellaan, koska rahamiehet mielummin keksivät vihreät Applen kuoret kuin toteavat, että Applen tehtaat on valitettavasti suljettava.

Susanna Kaukinen

Mielestäni Antti vastaa alla hyvin: ne rahat kaadetaan kaiken lisäksi kaivoon. Perinteistä luonnonsuojelua kaivataan kipeästi.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

laskelmat on järkeviä. otat miljoonan velkaa ja poraat äljylähteeseen. jos onnistut, saat viisi miljoonaa. jos koko pallo räjähtää, et tarvitse maksaa velkaa.

tolla neroudellahan se menee. puhutaan lasten velasta kun tarkoitetaan bittejä joita jopa mun järellä pystyy painamaan rajattomasti.


silloin ei velat ole mielessä kun käytetään korvaamaton resurssi loppuun
useimmiten ei niin tarpeellisen asian vuoksi.

tossa ois mainosmiehille hiukka piirrettävää. niin yksinkertainen juliste että sen tajuaisi jokainen.

tietty sekin että ei osata vakuutusyhtiön riskimatematiikkaa. jos tuho on täydellinen, pienikin todennäköisyys tekee siitä kartettavan. jos vahinko on lähes varma mutta seuraus pieni, sen voi kärsiä.

Susanna Kaukinen

Totta puhut, vakuutusyhtiön riskimatematiikka on toista kuin yritysten riskienhallinta. Edellisessä todetaan, että me emme korvaa luonnonmullistuksia, jolloin todetaan niiden olevan vakava uhka. Jälkimmäisessä ne sivuutetaan epätodennäköisinä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Dipolilla Tekniikan päivillä (16-18.1 2014) esitettiin seuraava käyrä siitä, miten CO2 atmosfäärissä on vaihdellut:

http://personal.inet.fi/koti/elektron/co2teknp.jpg

Liitukaudella CO2 oli 5-6 kertaa nykyinen määrä
Devonikaudella CO2 oli luokaa 10 kertaa nykyinen määrä

Olisi pikemmin kysyttävä että miksi CO2 viimeisenä aikakautena oli laskenut niin alas, että kasveille rupesi tulemaan hengitysvaikeuksia.

Siis esiintyy suuria vaihteluja atmosfäärin CO2 pitoisuudessa, mistä ne johtuvat?

Susanna Kaukinen

Mm. kasveista itsestään. Auringonvalosta, jne.

"The graph begins (on the right) with an era predating terrestrial plant life, during which solar output was more than 4% lower than today.[41] Land plants only became widespread after 400Ma, during the Devonian (D) period, and their diversification (along with the evolution of leaves) may have been partially driven by a decrease in CO2 concentration.[42] Towards the left-hand side of the graph the sun gradually approaches modern levels of solar output, while vegetation spreads, removing large amounts of CO2 from the atmosphere."

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Viittaat siis luonnollisiin vaihteluihin, joissa ihmisellä ei ole osaa. Onko nyt nämä luonnolliset, meistä riippumattomat vaihtelut, loppuneet?

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #43

Mä nojaan suoraan siihen mitä ilmastotutkijat sanoo. Tietävät paremmin kuin minä.

Susanna Kaukinen

Tässä on kerrottu tarkemmin:

=> http://www.skepticalscience.com/co2-higher-in-past...

Näemmä tekijöinä mm. kylmempi meri, viileämpi aurinko, jne.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Kuuntelen vielä esitelmää, Richard B Alley on hieman liian innostunut.

Videossasi tuli (tulee) esille mm. tänä asia:

Eräs ratkaisematon ongelma, siitä lähtien kun Al Gore sai Nobelin palkintonsa oli se, että tuliko lämpenemin ensin, ja sen seurauksen CO2 nousee. Tekniikan päivillä sanottiin että tämä on todettu tilanne navoilla.

Esitettiin myös että muualla tilanne on havaittu olevan päinvastainen, ensin CO2 nousee, ja sen jälkeen lämpenee, mutta evidenssi sille ei ollut vakuuttava.

Hannu Töyri Vastaus kommenttiin #47

Tästä ovat puhuneet eräät jäätikön tutkijat. He pystyvät havaitsemaan jäätiköstä ilmastossa tapahtuneita muutoksia kymmenien tuhansien vuosien päähän.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #57

Joo, se jääkairaus on ilmeisen hyvä menetelmä, niin kauan kun on jotain mitä kairata. Kannattaa hoitaa alta pois.

Ilkka Huotari

Kaitpa ilmastonmuutosta kannattaisi torjua, riippumatta siitä johtuuko se ihmisestä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuo on väärä näkeymys. jos syynä on jääkarhujen toiminta, täytyy vaan kuolla näyrästi eikä suinkaan vastaan harata.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Richard B. Alleyn esitelmä oli kieltämättä monipuolinen. Tuli esille maan radan vaikutukset, auringon omat säteilyvaihtelut, kosminen säteily ja kosminen tomu ja sen antikorrelaatti auringon arkivisuuden kanssa, Maan ja auringon magneettikenttä, valtamerten vaikutukset, vulkaaninen toiminta, pilvipeite, albedo, mannerlaattojen liike, kemiaa, aikakausi jossa 95% eläimistä kuoli sukupuuttoon, ja paljon muuta.

Yhteenvedossa painotettiin että lisää tukituksia tarvitaan! Siihen voin yhtyä. Mutta ei siihen, että Maapallo oli lähes nykyisellään 4.6 miljardia vuotta sitten.

Otsoninkerroksen lähes vakiona pysyminen (paitsi navoilla) ei mielestäni mainittu.

Kaikki nämä tulee myös esille Urantia-tekstissä (1930 luvulta) ja enemmän. Voisin mainita muutama asia U-tekstistä, mikäli se sopii?

Susanna Kaukinen

Toki voi, en minä siitä pahastu, jos en ehkä siitä myöskään erityisen kiinnostunut henkilökohtaisesti kylläkään ole.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Richard B. Alleyn sanoi: "about 250 million years ago 95% of all species became extinct." (= 95 % kaikista eläinmuodoista kuolivat sukupuuttoon)

Sama tulee sille U-tekstissä, mutta hieman myöhemmin, noin 180 miljoonaa vuotta sitten U-tekstin mukaan:

"biologisten koettelemusten aikaa, jolloin elämä miltei hävisi maan kasvoilta ja merten syvyyksistä." (satatuhatta eliölajia -> siirtymäjakson lopulla niistä oli elossa vajaat viisisataa):

Urantia-teksti:
6. Ilmastollinen siirtymävaihe, Siemenkasvien ajanjakso,
Biologisten koettelemusten aikakausi
(682.7) 59:6.1 Tämä jakso merkitsee merieliöstön käänteentekevän evolutionaarisen kehityksen päättymistä ja tämän jälkeen seuraaviin maaeläinten kausiin johtavan siirtymäjakson alkamista.

(682.8) 59:6.2 Tämä aikakausi oli elollisuuden huomattavan köyhtymisen kausi. Tuhannet merelliset lajit menehtyivät, eikä elämä vielä ollut saanut kunnollista jalansijaa maalta. Tämä oli biologisten koettelemusten aikaa, jolloin elämä miltei hävisi maan kasvoilta ja merten syvyyksistä. Maan päällä eli merellisen elollisuuden pitkän aikakauden loppuvaiheessa yli satatuhatta eliölajia. Tämän siirtymäjakson lopulla niistä oli elossa vajaat viisisataa.

(682.9) 59:6.3 Tämän uuden ajanjakson erikoispiirteet eivät niinkään johtuneet maankuoren jäähtymisestä tai vulkaanisen toiminnan pitkäaikaisesta puuttumisesta kuin sinänsä mielenkiinnottomien ja jo olemassa olleiden tekijöiden epätavallisesta yhteenkytkeytymisestä — merten rajoittumisesta ja suunnattomien maamassojen kaiken aikaa voimistuneesta kohoamisesta. Aiempina aikoina vallinnut leuto, merellinen ilmasto oli katoamassa ja ankarampi mantereinen säätyyppi oli nopeasti kehittymässä

PS. (29.1.2014):

Tämän esitelmän alkuperäinen nettiosoite on kadonnut tästä puheenvuorosta?

Mutta tässä on Alleyn esitelmän kohta:

http://vimeo.com/34099316
Richard B. Alley: "The Biggest Control Knob: Carbon Dioxide in Earth's Climate History"

"* End-Permian extinction, 251 million years, perhaps 95% of species became extinct:"

Alley, yllä mainittu teksti:
http://personal.inet.fi/koti/elektron/Alley251Myea...

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

"Kalliot hiljaa murenee
Vuorilta huiput katoilee
Mannerten reunat lohkeilee
Perhosen siivet värisee"

http://www.lyricsmode.com/lyrics/i/ismo_alanko/maa...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Sinä päivänä kaikki muuttui kummalliseksi
Jotakin tapahtui
Ote lipesi
Joku näki unessa siivet
Viimeisen enkelin
Jokin nousi taivaalle
Ja taivas tummeni

Nyt on satanut puoli vuotta
Ei sateelle loppua näy
On lämmintä silti palelee
Jäät sulaneet heikoiksi
Ja sitten vedeksi
Maa alkanut peittyä
Meri höyrytä

http://www.youtube.com/watch?v=_k0O98kF3bM

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

On suunnattoman paljon asioita, joista olisi mielenkiintoista keskustella koska olen seurannut näitä asioita jo pitkään.

Ilmasto on nyt sellaisessa vaiheessa, että Maan pintalämpötila ei laske eikä nouse, kuten useammat tietävät.

Käyrä 1996... 2014:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.C.pdf

Kun taas CO2 atmosfäärissä (jostakin syystä) kiipeää samana ajanjaksona ylöspäin, ilman että se näkyy Maan lämpötilassa:
http://www.woodfortrees.org/plot/esrl-co2/from:199...

Eino Pasanen

Voisitko Susanna tutustua kenties laajempaan ja vertaisarvioidun tiedejulkaisun; Ilmastonmuutos uudelleen harkittuna 2 Fysikaalinen tiede päättäjille. NIPCC kertoo siinä maailmanlaajuisista tutkimuksista, vaikka ne saattavat olla aivan muuta kuin esittämäsi mielipiteet ilmastonmuutoksesta mainitsemani julkaisu valottaa kuitenkin asioita kenties rehellisemmin.
Mielestäni liian paljon levitetään tietoja poliittisluonteisesti huijaamalla, eikä uskalleta kurkistaa päinvastaiseen näkemykseen.

Toimituksen poiminnat