*

Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Vallankumous on tehty

  • Vallankumous on tehty

”Kaikki ovat tasa-arvoisia, toiset vaan tasa-arvoisempia” kynäniekka George Orwell, jokaisen antiautoritäärin ylin ystävä, kirjoittaa tempaisi kirjassaan Eläinten Vallankumous, jota Hectorkin on muistanut biisissään. George oli nähnyt keskusjohtoisen marxilaisen sosialismin pedon kasvot taistellessaan Espanjan sisällissodan vapaaehtoisena ja käytti suuren osan sodan jälkeisestä elämästään autoritäärisosialismin vastustamiseen.

Kuten aiemmin kerroin, harvalle on selvä se historiallinen tosiseikka, että George Orwell oli anarkisti kuolemaansa saakka, eikä koskaan menettänyt uskoaan siihen, että todellinen suora demokratia on oikeasti paljon parempi tapa hoitaa ihmisten ja yhteiskuntain asiat, kuin mihin me tänä päivänä pystymme.

Samat näkemykset jakoi myös Pjotr Kropotkin, joka kirjoitti Venäjän vuoden 1917 vallankumouksesta seuraavin sanoin: ”[Valtiososialismi on] kaikkien aikojen hirvittävin, hyödyttömin ja tuhoisin järjestelmä” eikä hän iskuja säästellyt tässäkään lauseessa: ”bolsevikit olivat häpäisseet sosialismin ja kommunismin”.

”Me olemme vakuuttuneita siitä, että vapaus ilman sosialismia on etuoikeuksia ja epäoikeudenmukaisuutta ja siitä, että sosialismi ilman vapautta on orjuutta ja barbariaa.” on Mikhail Bakuninin kiteytys samasta aihepiiristä ja ”Kommunismi (valtiososialismi) on heikkojen suorittamaa vahvojen hyväksikäyttöä” sekä ”anarkia on järjestystä ja hallitus sisällissotaa” irtosivat maailman ensimmäiseksi anarkistiksi julistautuneen Pierre-Joseph Proudhonin leimuavasta kynästä.

Aivan liian monen mielessä anarkistit ovat niitä kiljunarkkareita, jotka assosioituvat suuremman yleisön mielessä ainoastaan autoja poltteleviksi ja poliiseja kivittäviksi huligaaneiksi. Totuus on kuitenkin tätä paljon ihmeellisempi ja historian kirjojen sivuilla lepäilee mahtavia hahmoja, joiden sisäinen palo vapaudelle ja oikeudenmukaisuudelle oli sammuttamaton.

Anarkismi on monille vierasta, koska todellista demokratiaa puolustavien vapauden ja oikeudenmukaisuuden tulenkantajien viesti on haluttu tietoisesti piilottaa. Ei ole vallitsevan eliitin etu, että ihmiset ymmärtävät, että me elämme lumedemokratiassa, joka on tosiasiallisesti Rooman valtakunnan senaatista peruttua yläluokan harvainvaltaista oligarkiaa.

Totuus ei silti pala tulessakaan ja jokainen sukupolvi tulee aina synnyttämään omat anarkistinsa. Ihmisen luontainen vietti vapauteen ja oikeudenmukaisuuteen on sisäsyntyistä ja sammuttamatonta ja sen paremmin suurten johtajien fasismit, valtiososialismit kuin kapitalismitkaan eivät tule tätä koskaan muuttamaan.

Tohtori Marx puhui jatkuvasta vallankumouksesta ja sillä on tarkoitettu erilaisia asioita. Yksi asia kuitenkin on varmaa: anarkistien kapina voi loppua vain siten, että me lopulta toteamme tosiasiat ja vedämme niistä ne johtopäätökset, että meidän on siirryttävä todelliseen demokratiaan.

Sisäsyntyistä vapauden ja oikeudenmukaisuuden kaipuuta ei voida koskaan sammuttaa ja me emme voi koskaan saavuttaa todellista demokratiaa luopumatta siitä harha-ajatuksesta, että yhteiskuntaa voidaan johtaa suurten johtajien tai hierarkioiden lähtökohdista.

Todellinen demokratia voi perustua vain alhaalta ylöspäin perustuvaan valtaan ja siinä ei suurelle johtajalle ole paikkaa tahi sijaa. Jos edustusta halutaan käyttää, on siihen sopiva tapa demarkia – edustajien arvonta – äänestyksen sijaan. Rahavalta aina ostaa äänestysten tulokset, joten se on menettely, johon me emme voi luottaa ja käytäntö, joka on edustajien valinnassa kelvottomana hylättävä.

Kun Proudhon sanoi, että anarkia on järjestystä, hän tarkoitti juurikin sitä, että ihmiset osaavat parhaiten itse päättää asiansa ja että se on tehtävä paikallisuuteen perustuen. Anarkian järjestys tarkoittaa sitä, että me itseorganisoidumme, emmekä anna korruptoituneen  ja aina korruptoituvan, ostetun hallituseliitin päättää meidän asioistamme.

Anarkia on pohjimmiltaan suoraa paikallisdemokratiaa ja aitoa, paikallista itsenäisyyttä, eli autonomiaa. Anarkia tarkoittaa yhtä paljon autojen polttamista kuin Euroopan Unioni ympäristönsuojelua. Eläinten vallankumouksen kantava ydin on se, että valta ei sovi ihmisille ja hierarkioista on sen vuoksi luovuttava. Tätä samaa anarkistit ovat hokeneet viimeiset parisataa vuotta.

On aika kuulla tämä viesti, ettei jälleen kerran yksi ole toista tasa-arvoisempi ja edessämme jälleen kehityskaari, jossa yhteiskunnan järjestys syntyy, kasvaa, kukoistaa, rappioituu ja romahtaa. On jo opittava, että me olemme työntäneet neliönmuotoista palikkaa ympyränmuotoiseen reikään tarpeeksi monta kertaa ja ainoa oikea tie eteenpäin on kansan oikea vastuuttaminen ja valtauttaminen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin kuivalta kuin se alustajasta saattaa tuntuakin, George Orwell ei Espanjan jälkeen kutsunut itseään anarkistiksi, vaan aina ja poikkeuksetta sosialistiksi. Hänen mukaansa valtiolla oli seuraavia tehtäviä:

1. To guarantee the newborn citizen his equality of chance.
2. To protect him against economic exploitation by individuals or groups.
3. To protect him against the fettering or misappropriation of his creative faculties and achievements.
4. To fulfil these tasks with maximum efficiency and a minimum of interference.

http://labourlist.org/2010/11/george-orwell-from-t...

Susanna Kaukinen

Ei Tolstoikaan kutsunut itseään anarkistiksi.

Susanna Kaukinen

Orwell kutsui itseään muistaakseni demokraattiseksi sosialistiksi.

"Anarchism — also referred to as libertarian socialism"

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tos o tuoreempi opus

Anarkismista

Noam Chomskyn teokset kapitalismista, imperialismista ja propagandasta ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja, mutta aiemmissa teoksissa ei ole juurikaan tuotu esiin Chomskyn ajattelun perimmäisiä poliittisia perusteita.

Anarkismista esittelee Chomskyn anarkistisen maailmankuvan ja periaatteet, jotka ovat ohjanneet häntä teini-iästä saakka. Tämä kokoelma sisältää Choskyn esseitä, puheita, haastatteluja sekä artikkeleja, jotka ovat aiemmin ilmestyneet pienoispamfleteissa ja anarkistisissa aikakauslehdissä. Tekstit piirtävät tuoreen kuvan Chomskysta, hänen osallistumisestaan anarkistiseen yhteisöön, sitoutumisestaan hierarkiavapaisiin järjestöihin ja hänen toivomastaan tulevaisuudesta ilman vallanpitäjiä.

Chomskyn terävästä maailmanpoliittisesta tai yhteiskunnallisesta kritiikistä innoittuneille ja kaikille älykästä keskustelua anarkismista kaipaaville Anarkismista on kiinnostava ja yllättävä lukukokemus.

**
joudut kirjastosta hakee, loppuun myyty. mä sain yheltä tutulta lajaks valamiiks alleviivattuna

Susanna Kaukinen

Mä just tilasin jonkun Chomskyn...

NOAM CHOMSKY: Tulevaisuuden valtio (5€)
=> http://kauppa.sammakko.com/tulevaisuudenvaltio

Kropotkin kesken...

Pjotr Kropotkin: Kapinahenki
=> http://www.savukeidas.com/kropotkin

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Auvo!
Voisitko ystävällisesti katsoa sen kirjasi ISBN-numeron sekä myös alkuperäisen nimen ja laittaa tiedot tänne.

Ehdottaisin myös jotain "kirja-arvostelu-nurkkausta" jonnekin.

Henry

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

978-952-483-123-9 Anarkiskismista, alkujaan Chomsky on anarchism

Joo, ei blokit o kirja arvostelu paikka, sillä vaan vinkkasin että on näitä uudempiakin anarkisti kirjailijoita, osa aika tunnettujakin niinkus toi Noam. Tietty noi Noamin kirjat on sellaisia että pyrkii pientä raivoa herättää jos on herkkä suuttumaan.

Mulla on netis varmaan satakunta kirjaa suositeltuna tai haukuttuna, en vaan itekkään löydä missä kun nimihaku tuo minimissään 60 000 hittiä ja aina johonkin keskusteluun heitän opuksen nimen. pitäs muistaa mitä on sanonut ja lausehaulla ettiä, sais arvostelu palstan sillä kasattua.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Libertaarina (alkup.) ja anarkistina sekoitan lisää käsitteitä.

Anarkismin ja sosiaalilibertarismin eri muotojen erot ovat lopulta sinänsä suurimmalta osin pieniä, suurin ero löytyy ehkä suhtautumisesta omistukseen. Anarkismin suuret teoreetikot Proudhon, Bakunin ja Kropotkin eivät sinänsä kukaan sulje ideologiastaan pois yksityisomistusta, sen sijaan Proudhon pitää sitä myöhemmässä ajattelussaan jopa vapauden välttämättömänä edellytyksenä.

Useissa anarkistisissa suuntauksissa varsinaiseen yksityisomistukseen suhtaudutaan kriittisesti, ja katsotaan, että ainoa oikea omistuksen muoto on jonkinasteinen yhteisomistus; osuuskunta, kommuuni jne... (myös Proudhon piti näitä pääsääntöisesti suoraa yksityisomistusta parempina vaihtoehtoina). Itse olen siinä mielessä proudhonilainen, että katson, että vain jonkinasteisella yksityisen omistuksen sallimisella voidaan estää anarkismin luisuminen keskusjohtoiseksi totalitarismiksi; sosialismiksi tai kommunismiksi. Tämä on lähinnä libertaarisosialismia, jollaiseksi myös Orwellin katson (term libertarian socialism is used by some socialists to differentiate their philosophy from state socialism, and by some as a synonym for anarchism). Orwell itse kirjoitti kannattavansa ”demokraattista sosialismia”, mutta ei koskaan määritellyt termiä tarkemmin, mutta näkisin tämän tarkoittavan keskusjohtoista valtiososialismia vastustavaa sosialismia, ja jos historiassa tarpeeksi taapäin mennään, libertarismia ja sen myötä anarkismia tai anarkistista minarkismia, Orwell kuitenkin jätti valtiolle tieetyjä tehtäviä. (Libertarianism has frequently been used as a synonym for anarchism since this time, 1890.)

Yksi Proudhonin sloganeista oli "Anarkia on järjestystä". Anarkistien tunnus (A-kirjain O:n sisällä) kuvaa juuri tätä lausetta. Vielä tunnetumpi lainaus Proudhonilta on "Omaisuus on varkautta", joka liittyy hänen teokseensa Mitä omaisuus on? (1840). Alussa hän kokonaan torjui omaisuuden, yksityisen ja yhteisomistetun.

Myöhemmin hän muutti mieltään ja nosti yksityisomaisuuden vapauden välttämättömäksi edellytykseksi. Tuomitessaan omaisuuden hän ajatteli lähinnä laiskaa maanomistajaa, joka hänen mielestään varasti maillaan ahkeroivilta työläisiltä.

Hänestä omalla työllä tuotettu oli oikeutettua omaisuutta. Hän laski tähän paitsi suoraan itse tehdyt tuotteet, myös omaisuutta myymällä ja ostamalla tai muuten hankitun omaisuuden, kunhan hankinnassa ei käytetty väkivaltaa. Sittemmin hän kuitenkin hyväksyi myös maanomistuksen ja jopa sen periytymisen.

Kirjassaan Theory of Property hän sanoi: ”Omaisuus on ainoa voima, joka voi toimia vastavoimana valtiolle.” Yksityinen omistusoikeus luo ulkoisesta vallankäytöstä irrallisia piirejä, jotka eivät ole valtiovallan kontrollissa, ja tämä on ainoa keino taata ihmisten vapaus.

Omaisuus on yhteiskunnan spontaani luomus ja suoja kaikenvaltaavaa valtiovaltaa vastaan mutta myös luo mahdollisuuden väärinkäyttöön, riistoon ja varkauteen.

Proudhon piti työväenliittoja ja osuuskuntia parempana omaisuuden hallintamuotona kuin yksityisomistusta tai maaomaisuuden ja työpaikkojen kansallistamista. Hän toivoi, että anarkososialistinen yhteiskunta toteutettaisiin ilman pakkoa tai väkivaltaa: Korkoja ja vuokria ei tulisi Proudhon'n mukaan kieltää - ihmisten vain tulisi omasta tahdostaan olla pyytämättä niitä ja hankkimatta yksityisomistukseen tuotantovälineitä tai suuria omaisuuksia. Proudhon piti omaisuutta vapauden perustana.

Proudhonin mielestä ihminen ei ole luonnostaan hyvä tai paha, vaan ihmisen hyvyys tai pahuus juotnuu ulkoisista oloista. Jotta ihminen voisi elää Proudhonin kuvaamassa yhteiskunnassa, heidän tulisi olla huomattavasti valistuneempia kuin nyt ja kunnioittaa muita ihmisiä suuresti, jotta hallintokoneisto kävisi turhaksi. Hallinnon tulisi olla eräänlainen julkinen tila, jossa vaihtaa mielipiteitä tärkeitä kysymyksiä koskien. Proudhon myönsi kuitenkin utopiansa vaikeuden sillä oikeudenmukaisuus on henkinen ominaisuus, joka kehittyy ihmisessä hitaimmin.

Bakuninin näkemyksen mukaan työläisten tuli vallankumouksessaan tuhota valtio muiden sorron muotojen kanssa. Bakuninin mukaan Marxin ja tämän kannattajien pyrkimys perustaa ”työläisten valtio” johtaisi vain uuden ”punaisen diktatuurin” syntyyn.

Bakuninilla oli myönteinen ihmiskäsitys ja hänen näkemyksensä mukaan sosialistisessa yhteiskunnassa ei tarvittaisi poliisia, koska rikollisuus johtuu nykyisen yhteiskunnan repressiivisestä luonteesta.

Kropotkin eli vuodet 1876–1917 maanpaossa Sveitsissä, Ranskassa ja Englannissa, minä aikana hän kirjoitti päätuotantonsa ja nousi Bakuninin jälkeen anarkismin johtavaksi teoreetikoksi. Helmikuun vallankumouksen jälkeen hän pääsi 1917 viimein palaamaan Suomen kautta Venäjälle, mutta riitaantui bolševikkien kanssa sillä vastusti keskusjohtoista valtiota.

Kirjoissaan (esimerkiksi englanniksi kirjoitetussa teoksessa Factories, Fields and Workshops, 1898) Kropotkin hahmotteli sosialistista, hierarkiattomasti järjestettyä yhteiskuntaa, jossa tuotanto on järjestetty pitkälti paikallisella tasolla.

Kropotkin kirjoitti myös kirjan Mutual Aid: Factor of Evolution (1902), jossa hän argumentoi aikalaistensa, mm. T. H. Huxleyn, sosiaalidarvinismia vastaan, että evoluutiossa kilpailun sijaan keskeistä on yksilöiden välinen auttaminen. Lajien yksilöt tekevät yhteistyötä keskenään, ja näiden yhteistyön muotojen kehittyminen on tärkeää lajin selviytymisen kannalta.

---

Libertarian socialism (sometimes called social anarchism or left-libertarianism) is a group of political philosophies that promote a non-hierarchical, non-bureaucratic society without private property in the means of production. Libertarian socialists believe in converting present-day private productive property into common or public goods, while retaining respect for personal property. Libertarian socialism is opposed to coercive forms of social organization. It promotes free association in place of government and opposes the social relations of capitalism, such as wage labor. The term libertarian socialism is used by some socialists to differentiate their philosophy from state socialism, and by some as a synonym for anarchism.

The use of the word libertarian to describe a new set of political positions has been traced to the French cognate, libertaire, coined in a scathing letter French libertarian communist Joseph Déjacque wrote to mutualist Pierre-Joseph Proudhon in 1857, castigating him for his sexist political views.
Déjacque also used the term for his anarchist publication Le Libertaire: Journal du Mouvement Social, which was printed from 9 June 1858 to 4 February 1861. In the mid-1890s, Sébastien Faure began publishing a new Le Libertaire while France's Third Republic enacted the lois scélérates ("villainous laws"), which banned anarchist publications in France. Libertarianism has frequently been used as a synonym for anarchism since this time.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

miettinyt tota käytännön järjestelyä millä porukat saatas aktivoitumaan. oma maatilus on perinteisesti pitänyt aktiivisuutta yllä. magna gartan ajoista englannis.

roomassa kansalaispalkka rappeutti. sen pitäs olla sellanen et koko aika pitäs seurata tilannetta.

siis jo ajtellaan toimivaa hallintoa joka ei korruptoidu. tarvii olla aktiiveja. nykynen kuntapolitiikkakin on melkoisen lamaannuttavaa. jää helposti muutaman niskoille. liian paperi voittoista.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Subcomandante Marcos (tunnetaan myös nimellä Delegado Cero (Delegaatti Nolla),Zapatistisen kansallisen vapautuksen armeijan (EZLN) puhehenkilö, kirjoittaa muuten myös tekstinsä usein faabeleina ;-)

Vuosien 1992 ja 2007 välillä Marcos on kirjoittanut yli 200 poliittiseen ja filosofiseen tematiikkaan keskittyvää esseetä, joita on jälkeenpäin pyöritelty yli kahdessakymmenessä kirjajulkaisussa. Marcos kirjoittaa tekstinsä yleensä faabeleina, täynnä epäsuoraa kerrontaa ja symbolismia.

Eräs Marcosin tunnetuimmista teoksista on Maya-intiaanien myytteihin nojaava lastenkirja La Historia de los Colores. Kirjan keskeisiä teemoja ovat suvaitsevaisuus ja erilaisuuden kunnioitus.

http://www.youtube.com/watch?v=_wliGeRL7Pk

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Kappas, meillähän on sama maku kirjallisuuden suhteen.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

"Kun Proudhon sanoi, että anarkia on järjestystä, hän tarkoitti juurikin sitä, että ihmiset osaavat parhaiten itse päättää asiansa ja että se on tehtävä paikallisuuteen perustuen. Anarkian järjestys tarkoittaa sitä, että me itseorganisoidumme, emmekä anna korruptoituneen ja aina korruptoituvan, ostetun hallituseliitin päättää meidän asioistamme."

Hienoa Susanna että sinustakin on kehittynyt aito libertaari!

Susanna Kaukinen

Niin, kai sen niinkin voi tulkita - ehkä meillä voi olla hieman eri näkemys siitä mitä se itseorganisoituminen sitten tarkoittaa, mutta näkisin, että se on ongelma josta on parempi väitellä sitten kun ollaan sinne ensin päästy.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mikään ei muuten ole niin sanotusti orwellilaisempaa kuin se, että terveydenhuollon ja suurteollisuuden valtiollistamista kannattaneesta täysjärkisestä demokraattisesta sosialistista George Orwellista yritetään tehdä libertaarien esikuva.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

sanojen merkitys vaihtelee. tänään eräs professori kyseli facessa mikä on markkinatalous. en viitsinyt vastata. olisi vaatinut noin 5000 merkkiä ja viisi erilaista kuvausta. siis pelkästään minun tietomäärälläni. luulisin että tuohon tulisi noin 15 erilaista kuvausta jotka kaikki on ainoa oikea kirjoittajansa mielestä.

ei ihan sovi face kommentiksi.

Susanna Kaukinen

Kuten vastasinkin, eli tulkintani lienee vain sofistikoituneempi kuin mitä kommentoija ehkä ajatteli.

Susanna Kaukinen

Nääh. Sä luet mua väärin. Kannatan toki sitä, että työväki omistaa tuotantovälineet, mutta en s.e. sen tekee valtion kokoinen entiteetti, joka on aivan liian suuri ollakseen millään tapaa demokraattinen tai vastuullinen. Sen tason ainoa tehtävä voi olla vain administratiivinen tulonsiirto, koska demokratiaan se ei pysty.

Toimituksen poiminnat