Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Baumolin leikkaustauti ~ tuo valheista suurin!

  • Baumolin leikkaustauti ~ tuo valheista suurin!

Antakaas kun selitän:

Oletetaan yhteiskunta, jossa on 50 tehdastyöläistä ja 50 ihmistä hoitoalalla. Tehdastyöläiset tuottaa 100 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 50 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 50 rahaa työväen käyttöön.

Tuotanto tehostuu.

Tehdastyöläiset tuottaa 200 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 100 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 100 rahaa työväen käyttöön.

Tuotanto tehostuu.

Tehdastyöläiset tuottaa 1000 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 500 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 500 rahaa työväen käyttöön.

Ylläolevasta voidaan havaita seuraavaa: ensinnäkin teollisen työn tuottavuus kasvaa ja toisaalta hoivatyön tuottavuus ei. Hoivatyö vaatii ihmiskontaktin ja sitä ei voi tehostaa samalla tavalla koneilla kuin teollista työtä.

Jos hoitoalan palkkoja ei nosteta teollisen työn tuottavuuden mukana, ajautuu hoitoalan väki suureen suhteelliseen köyhyyteen.

Toisaalta havaitaan myös, että hoitoalan kustannukset ovat meno, jotka on kannettava valtion taskusta. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisen työn tuottavuudesta on kannettava riittävästi veroa, jotta palvelut voidaan ylläpitää.

Edelleen havaitaan, että työväen käyttöön jää myös yhä kasvava määrä rahaa. Huomattavaa myös on, etten oleta tilanteeseen kapitalistia. Selkeyden vuoksi oletetaan, että kapitalistit vetävät rahaa välistä tehdastyöläisten työstä, mutta sitä ei nyt tässä erikseen huomioida, vaikka välistävedon osuus on yhä suurempi ja työväelle jää yhä vähemmän.

Mitä tapahtuu, jos tuotanto laskee?

a) Tehdastyöläiset tuottaa 800 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 500 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 300 rahaa työväen käyttöön.

Tai

b) Tehdastyöläiset tuottaa 800 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 400 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 400 rahaa työväen käyttöön.

Tai

c) Valtio ottaa 200 rahaa lainaa. Tehdastyöläiset tuottaa 800 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 500 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 500 rahaa työväen käyttöön.

Tai

d) Valtio painaa 200 rahaa. Tehdastyöläiset tuottaa 800 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 500 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 500 rahaa työväen käyttöön.

Pohdintaa ylläolevasta:

a) Tuotannon laskun vuoksi ja siksi, ettei hoitoalan palkkoja voida laskea vahvasta AY-liikkeestä johtuen joudutaan perimään lisää veroja ja työväelle jää paljon vähemmän käyttörahaa. Syntyy maksuvaikeuksia ja ihmisiltä menee koteja alta.

b) Tuotannon laskun vuoksi lasketaan hoitoalan palkkoja. Siitä huolimatta käytettävä rahamäärä on alempi kuin aiemmin ja syntyy maksuvaikeuksia ja ihmisiltä menee koteja alta.

c) Tilanne ei muutu, mutta valtio velkaantuu. Tästä seuraa, että jatkossa työväen käyttöön jäämä raha vähenee ja syntyy maksuvaikeuksia ja menee koteja alta.

d) Tilanne ei muutu paremman tuottavuuden ajasta mitenkään. Maksuvaikeuksia ei synny, mutta rahan arvo laskee. Ulkomailta ostettavien tuotteiden hinta hieman nousee ja se leikkaa jossain määrin työväen ostovoimaa. Keneltäkään ei mene koti alta.

Johtopäätös on se, että n.s. Baumolin tauti ratkeaa parhaiten painamalla rahaa. Palveluista me emme halua luopua ja kaikki muut ratkaisumallit johtavat siihen, että ihmiset ajautuvat maksuvaikeuksiin. Ulkomaisten tuotteiden hinnan kohoaminen tekee kotimaisen tuotannon kannattavammaksi.

Oikeistolaiset kannattavat joko vaihtoehtoa b), joka on mahdoton tai sitten sitä, että leikataan palveluja. Palvelujen leikkaaminen on järjetöntä, koska se heikentää kaikkien hyvinvointia.

Se ei kuitenkaan estä oikeistoa vaatimasta niiden leikkauksia, koska he käyttävät joka tapauksesssa yksityisiä palveluita kunnes sairastuvat pahasti, mutta sitten on myöhäistä äänestää vasemmistoa, koska julkiset palvelut on jo leikattu.

Usein oikeistolaisuudesta parannutaankin julkisen terveydenhoidon kautta, kun ymmärretään, että loppuviimein vakuutukset eivät kata vakavampia sairauksia ja kun valtio tulee hätiin ja pelastaa terveyden, se usein myös tervehdyttää mielen.

Kuten havaitsemme, on luonnollista että julkisen puolen kulut nousee sen myötä, että rahaa tuottavan työn teho kasvaa. Olisi mahdotonta ajatella, että julkisen puolen työn hintaa ei nostettaisi yhtäältä inflaation takia, mutta toisaalta siksi, että sille ei riittäisi työvoimaa, jos palkat olisivat huonoja.

Havaitsemme myös sen, että oikeisto vihaa työväen oikeutta saada palveluja, koska he eivät halua maksaa veroja. Johtopäätöksenä on, että oikeisto pelottelee väkeä julkisen puolen palvelujen hintojen nousulla ja siten koettaa oikeuttaa leikkauslistat, joihin ei ole mitään aihetta.

Oikeisto kuitenkin toimii näin, koska n.s. Baumolin tauti on helvetin hyvä tekosyy sille, että palvelut saadaan leikattua ja enemmän rahaa työväen omaan käyttöön. Oikeasti kuitenkin kapitalisti pitää siitä suuren osan ja siksi haluaa kasvattaa tätä nimenomaista pottia. Työväki maksakoon jäljelle jäävistä roposista itselleen terveydenhuoltonsa, jos kykenee. Sehän ei ole kapitalistin ongelma.

Kokonaisjohtopäätös Baumolin taudista on se, että julkisen puolen palkkojen nousu on normaalia niin kauan kuin tuottavuus nousee ja kun se laskee, me emme voi laskea palkkoja joutumatta kuseen ja sen takia ongelmasta pääsee ulos vain painamalla rahaa.

Valitettavasti meillä ei ole keskuspankkia, joten me siis olemme kusesssa. Äänestä Itsenäisyyspuoluetta, niin ongelma ratkeaa omaan rahaan palaamisen myötä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikään työ ei tietenkään tuota rahaa. Ei edes setelipainossa.

Susanna Kaukinen

No ei itsessään, jonkun pitää myydä niitä tuotteita. Setelipainon hyvä puoli tässä yllä olevassa tapauksessa on nimenomaan se, että sitä käyttämällä laskevan tuotannon tilanteesta selvitään kaikkein kauneimmalla tavalla ulos.

Kaikki muut tavat ovat hyvin raskaita kansalaisille. Sen lisäksi ylimääräisen rahan voi verotuksella kerätä pois kierrosta kun nousukausi taas alkaa (siis näin teoriassa, nykytilanne on niin paha, että herra ties selvitäänkö tästä ollenkaan).

Martti Laines

Tuottavuuden kasvun mukana virkamies ja poliitikko verottavat yhä uusin tavoin ja julkinen sektori kasvaa.

Susanna Kaukinen

"Tämän tiedon valossa, voidaan todeta että Suomen ja sen julkisen sektorin ongelma ei ole paisuneet menot. Pikemminkin ongelma on riittämätön verotus kattamaan julkiset palvelut sillä tasolla, jota kansalaiset pohjoismaiselta hyvinvointivaltiolta odottavat."

<= http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sekt...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

b) kohdan osalta tunnut unohtavan että tehdastyöläiset menettävät työnsä. Miksi valtio ei tällöin paina rahaa tehdastyöläisien työllistämiseksi? Miksi hoiva alaa varten kannattaa painaa?

d) Mitenkäs hyperinflaatio riski?

Olen samoilla kannoilla euron arvon laskemisesta suhteessa dollariin, mutta en toivo mitään hyperinflaatiota. Mallisi mukaisissa suhteissa rahanpainaminen kuulostaa massiiviselta.

Mallisi on myös epätasa-arvoinen. Suurin osa julkisen puolen työntekijöistä on naisia, muistaakseni n. 80%. Miksi miehien työtehtäviin ei mallissa pistetä mitään painoa?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Joo teollisen työn tuottavuuden nousu usein aiheuttaa duunareiden työttömyyden. ajatellaan siis että 50 duunaria pystyy tuottamaan kaiken tavaran, 50 hoitsua pystyy hoitamaan kaikki vaivaiset.

kun tuottavuus nousee, 10 duunaria pystyy tuottamaan krääsän. hoivatyön bkt osuus nousee koska 40 duunaria joutuu kortistoon, 50 hoitsua jatkaa.

50:50
10:50

tämä kehitys meillä on edennyt varsin pitkälle. periaatteessa tehdas duunareiden pitäisi työllistyä toisiin tehtaisiin ja tavaramäärän kasvaa. näin ei tunnu käyvän. johtuu ostovoiman puutteesta.

Minä lähtisin siitä että ostovoimaa pitäisi lisätä niin että teolliset duunarit työllistyy. rahaa pitäisi painaa kuluttajille.
*

hyperinflaation riski riippuu tuotannon ja kulutuksen suhteesta. jos kulutus on 100, tuotanto 50, hinnat nousevat. setelipaino kulutuksen tueksi nostaa tällöin hintoja enponentaalisesti.

mikäli taas tuotanto on 10, kulutus 50, vapaita resursseja 40, hinnat nousevat mutta tuotanto nousee tasolle 50.

olen tuota ongelmaa pähkäillyt blokissani inflaatioloukku. hintojen nousu on sallittava, muuten työllisyystilanne ei korjaannu:

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87732...

tosta Baumolin taudista fiksummat:
http://poliittinentalous.fi/ojs/index.php/poltal/a...

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Niin, reaalimaailmassahan tätä oltaisiin kai soveltamassa rakenteeltaan kehittyneisiin maihin. Jopa euroalueella useimmat maat ovat vielä tällaisia.
Israel on kiinnostava esimerkki:
http://esoltas.blogspot.fi/2012/06/israel-targets-...
http://research.stlouisfed.org/fredgraph.png?g=qK0

RGDP painui pakkaselle, mutta keskuspankki piti rahaa painamalla NGDP:n jonkinlaisessa kuosissa. Toki se tarkoitti jonkin verran inflaatiota, mutta kyllähän tuosta nähdään ettei mitään hyperinflaatioriskiä ole.

Jos haluaa nähdä kunnon inflaatiomeininkiä ja yleistä ryssimistä sillä rintamalla, kannattaa seurata Argentiinan sekoilua:
http://marketmonetarist.com/2014/01/04/a-textbook-...

Susanna Kaukinen

Hyperinflaatiokin on lähinnä sellainen tylppä nuija, jolla hutkitaan kaikkia jotka ei kannata tolkuttomalla tasolla olevaa ideologista äärimmäisen matalan inflaation politiikkaa.

Onhan tuon inflaation kanssa mokailtu vuosisatojen varrella, mutta ne teot, jotka siihen rahamäärään ovat liittyneet ovat olleet aivan toista luokkaa kuin tässä. Rahamäärää on jopa moninkertaistettu laakista.

Susanna Kaukinen

Valtio voi toki painaa rahaa tehdastyöläisten työllistämiseksi, mutta sitä ei yleensä tahdota tehdä. Teoriassa länsimaisessa kapitalismissa ollaan otettu linja, että valtio ei osallistu yritystoimintaan. Tästä syystä katsotaan sopimattomaksi työllistää tehdasväkeä valtion toimesta tai valtion keskuspankkirahalla.

Syynä mm. se, että valtio pystyisi helposti tappamaan itseltään kaiken kilpailun, kun sillä on keskuspankin kautta rahanluontioikeus ja sillä on myös lainsäädäntöoikeus.

Toinen ongelma joka tähän liittyy on se, että tällä tavalla voidaan luoda työpaikkoja aloille, jotka eivät oikeasti ole ollenkaan kannattavia tai kilpailukykyisiä. Tehokkuusajattelun mukaisesti tällaista ei pidä tehdä.

Todellisuudessa on aika maakohtaista miten paljon tällaisia asioita tehdään. Valtion näkökulmasta on se ja sama, tuottaako sen firmat voittoa vai ei, nollatulos on sekin ihan ok. En tiedä voisiko valtio ajaa keskuspankkirahoituksella tappiollista firmaa ilman että siitä olisi sen suurempia haittoja, näinkin voisi olla, mutten ole miettinyt asiaa.

Susanna Kaukinen

Hyperinflaation riski on kaikkein matalin silloin kun ollaan laman takia tilanteessa, jossa tuotantovälineet vaan lojuu tyhjän panttina ja työväki niiden vieressä potkii kiviä. Tässä tilanteessa rahan lisääminen reaalitalouteen on hyvinkin vaaratonta.

Tuosta vielä hieman lisää

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Susanna Kaukinen

Joopa, tuo tasa-arvokysymys on todellinen ongelma, mutta pitkälti tämän tekstin varsinaisen aiheen tuolla puolen. Toimin muuten jonkin aikaa Espoon tasa-arvotoimikunnassa ennekuin jätin Vasemmistoliiton ja minulla on aihepiiristä muutoinkin hyvät tiedot, mutta puhun siitä harvemmin.

En halua pyöriä omalta osaltani tämän asian ympärillä, koska olen sitä mieltä että vasemmisto on tehnyt vakavan virheen unohtessaan sen, että talouspolitiikka on yhteiskunnan keskipisteessä ja sen kautta kaikki muu muodostuu mahdottomaksi tai mahdolliseksi.

Olen muualla kirjoittanut näin: "Nykytilannehan on se, että miehuus on kriisissä sen vuoksi, että miehen totuttu rooli perheen ylläpitäjänä on ongelmissa, koska perinteistä miehiseksi roolitettua työtä on tarjolla yhä vähemmän automaation seurauksena. Yhtäältä nykyinen homosaatio-huutelu on nimenomaan reaktiota tähän kriisiin."

Tosin jos talous romahtaa erittäin pahasti, halonhakkaamista riittää kaikille. ;-)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Viime vuonna Israel oli köyhin maa OECD-maista
http://www.haaretz.com/news/national/israel-is-the...

Israelin hallitukselta puuttuu suunnitelma köyhyyden poistamiseksi, toteaa Jerusalem Post
http://www.jpost.com/National-News/Annual-report-s...

Aseteknologiaa myydään paljon, ja onhan siinä reaaliajan koealuekin Palestiinan puolella aseiden testaamiseksi, mutta myyntivoitto ei taida ehtiä verotettavaksi asti?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toisaalta ainoastaan Israelin kibbutseissa saatiin aikanaan sosialismi toimimaan. Johtuneeko köyhien määrä tästä?

Susanna Kaukinen

Olet oikeassa sen suhteen, että kapitalismi on näennäisesti tehokkain järjestelmä tuottavuuden suhteen. Se ei tokikaan ole sitä monessa muussa suhteessa ja tuottavuuskaan ei ole oikeasti hyvä, se on sitä vain näennäisesti.

Vastaisiko näihin kysymyksiin?

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #12

Vastaisiko näihin kysymyksiin?

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1..."

#1. Vakava taloudellinen epätasa-arvoisuus on järjestelmän syvässä ytimessä

Tämä on ongelma modernissa globaalissa markkinaltaloudessa. Pääomat liikkuvat liian nopsaan maasta toiseen. Kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä on tämä sama ongelma ellei niitä ajoittain uudisteta. Tämähän tulee ilmi vaikkapa Pohjois-Korean tilannetta tarkastelemalla.

#2. Valtava makrotaloudellinen tehottomuus

Ei pidä paikkaansa. Tarpeeton kapasiteetti tulee ajan kuluessa häviämaan ellei valtiot pidä sitä yllä (vrt. Euroopan tuettu autoteollisuus). Toinen vaihtoehto suunnitelmatalous (gosplan ja kybernetiikka) havaittiin kelvottomaksi jo Neuvostoliitossa.

#3. Vakavat laatuongelmat

Suunnitelmatalous se vasta tuottikin niitä laatuongelmia, joihin ei löytynyt ratkaisuja silloisessa reaalisosialismissa.

#4. Liian kova kilpailu tappaa

Kyse ei ole liian kovasta kilpailusta, vaan perinteisestä riistosta, johon ihmiset saadaan alistumaan kilpailun nimissä. Ongelma ratkeaa mm. lainsäädäntöä kehittämällä.

#5. Liiallinen tehokkuus on vaarallista

Kyse ei ole tehokkuuden tuottamista ongelmista, vaan globalismin ongelmista. Huoltovarmuus on priorisoitava tehokkuudena ja voittojen maksimoinnin edelle. Tämä on selkeästi valtion tehtävä, jos kyse on yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpidosta.
Yritykset itse osaavat kyllä huolehtia toimitusvarmuudestaan.

#6. Ikuisen kasvun ideologia

Kasvua on voitava mitata myös muilla mittareilla kuin taloudellisilla tunnusluvuilla. Tämä ei liity mitenkään markkinatalouteen sinänsä. Markkinatalouskin tarvitsee lainsäädäntöä ohjaajakseen.

#7. Suunniteltu vanheneminen

Kuluttaja voi vieläkin monissa tapuksissa ratkaista, mitä hän ostaa. Joten vastuu on ensisijassa kuluttajalla.

#8. Tuotteiden järkevän valinnan mahdottomuus

Tämä ongelma ratkeaa riipumattoman kuluttajaneuvonna avulla.

#9. Tarpeiden luominen

Kukin meistä saakoon ratkaista tarpeensa ensisijassa itse ilman valtion tai korttelinkomiteoiden yms. ohjausta. Kuluttajaa auttavat tarpeiden hallinnassa nykyään monet tietolähteet.

#10. Nykymallinen markkintalous on kyvytön vastaamaan maailman tarpeisiin

Mikään talousjärjestelmä ei voi itsestään tarjota pysyviä ratkaisuja. Yhteiskuntia on voitava kehittää ja johtaa järkeä käyttäen ihmisarvoa ja yksityistä omistusoikeutta kunnioittaen.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #48

2. kyllä se pitää. rinnakkaiset järjestelmät on tehottomia.
3. laatuongelmat johtuvat vaatimuksista, markkinataloudessa yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, ei laatua. yleensä mitä huonompi laatu, sitä suurempi voitto.
4,5,6, joo. siihen tarvitaan vasemmistoa, oikeistolla ei haluja ole.
7- joo, kyllä siihen tarvittaisiin paljon tiedotusta ja valvontaa.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #56

2. No Susannan alkuoletukset on taas ihan jostain kuutamosta. Montako open source web serveriä tai frameworkia maailmasta jo löytyy? Johtuuko se määrä koodin salaisuudesta tai kaupallisuudesta? Ei.

Web servereitä ensi alkuun tulee mieleen Apache, Lighttpd, nginx ennenkuin edes googlaa. Googlaamatta jos saa laventaa applikaatioservereihin tulee mieleen cherrypy, jetty, apache tomcat. Siinä olisi jo kuusi.

Ei kai tästä oikeasti tarvitse väitellä?

3. Mitä laadukasta on suunnitelmataloudessa saatu aikaan?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #59

joo linux, apache, php, mysql ainaki oli/en tiedä liekkö vielä yleisin nettiserveri yhditelmä sillon kun jotain niihin nysväsin. toi kommunistinen tuotanto on aika tehokasta.

- tietty jokainen yritys tekee omia salaisia projekteja, niitä lienee muutama miljoona.

3. Mitä laadukasta on suunnitelmataloudessa saatu aikaan?
No mikrosoft on itse koodannut word teksturin. kaikki muut on ostettu tai rosvottu. visualbasic oli kans ms omaa tuotantoa, en tiedä keltä lienee idean saanut. qbasic.

toyta on aika välttävän tasoisia autoja tehnyt. aikoinaan mersukin. jossakin kuulema lentokoneitakin on ihan yrityksen toimesta.

elikkä kyllä suunnitelma talouskin toimii. se vaan toimii heikommin kun vapaa kehitys.

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #61

Ainiin, usean ohjelmiston/teknologian jne. tuottaminen piti olla tehotonta, mutta nythän se onkin tehokasta. Näin ne maalitolpat siirtyy ja vakiintuneet käsitteet sotketaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #62

noin kymmenen joista osa laadukkaita. verrattuna ykstyiseen sektoriin. suomella on noin 200 erilaista terkkari softaa, kaikki suljettuja, ei yhtään yhteensopivaa palikkaa, jokainen maksanut noin 5000 kertaa sen mitä tuo yleinen kommunistien tuottama kama.

oliko se nyt 10 miljardia arvio uudesta terkkari softasta. mä selitin 2008 kuinka homma tehdään miljoonalla niin että toimii (Tänään eräs tulevaisuuden tutkija totes, ellei sinusta saada terveysministeriä, pitää ainakin sille tuo yrittää selittää.) :

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8930-...

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #63

"noin kymmenen joista osa laadukkaita"

Eli sinun väitteesi on, että maailmassa on tehty vain kymmenen kappaletta erilaisia httpserveriohjelmistoja open source hengessä?

"suomella on noin 200 erilaista terkkari softaa, kaikki suljettuja, ei yhtään yhteensopivaa palikkaa"

Silloin kun terkkarisoftia on tehty, ei ole tainnut olla standardeja? Jos on, niin miksi ne nerokkaat verorahojen käyttäjät eivät ole niitä vaatineet? Jos ne eivät osaa verorahoja käyttää, miksi niitä pitäisi niille antaa?

"oliko se nyt 10 miljardia arvio uudesta terkkari softasta"

No, kannattaako niille julkishallinnon ostajille antaa tuollainen budjetti käyttöön tai antaa tuollaisia vastuita? Sinullehan se oikea ratkaisu on kaataa rahaa julkishallintoon. Hyvin näyttää toimivan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuosta Susannan linkistä poimin tuon pätkän. Kaikkien kannattaa lukea koko teksti.

" Valtion velka on haitallista ainoastaan siinä tapauksessa, jos valtiota on poliittisesti estetty harjoittamasta omaa rahapolitiikkaansa ja rahoittamaan omaa kulutustaan keskuspankista."

"Valtavirtaisessa talousajattelussa toistuva huoli julkisen kulutuksen kasvusta ja valtion velkaantumisesta on ymmärrettävä tilanteessa, jossa Suomi on Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaana riippuvainen Euroopan keskuspankin harjoittamasta rahapolitiikasta, sen halukkuudesta tukea jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa sekä yksityisistä rahoitusmarkkinoista, joilta valtio lainaa tarvitsemansa euroreservit. Näin ei tarvitsisi olla. Euroopan keskuspankki voisi toimia myös jäsenvaltioidensa viimekätisenä lainaajana, jolloin puhe valtion velan korosta ja luottoluokituksista voitaisiin kertaheitolla unohtaa. Kestävyysvajekin voitaisiin unohtaa, kun ymmärrettäisiin, ettei valtion tarvitse olla täysin velaton. Alijäämän ja velan määrä riippuisi kulloisestakin yhteiskunnallisesta tilanteesta: tarpeesta työllistää työttömiä tai tuottaa yhteiskunnallisesti arvokkaina pidettyjä palveluita."

Susanna Kaukinen

Se alkuperäisteksti on mielestäni parempi kuin tämä blogi. Koetin vaan havainnollistaa asiaa tässä, mutta en mielestäni onnistunut siinä mitenkään erityisen hyvin. Tottakai EKP:kin voisi ottaa toisenlaisen roolin Euroopassa, mutta se ei edellenkään ratkaista euron valuvikoja, ainoastaan tekohengittää täysin kelvotonta valuuttaa.

Tosiasiassa EKP on puhtaasti pääoman puolella ja sinänsä paskat nakkaa kansalaisten hyvinvoinnista. EU on uusliberalistinen, joka suomeksi tarkoittaa vanhoilliskapitalistinen, siis, paluu 1800-luvulle työväen ja kansalaisten oikeuksien suhteen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Onnistuit hyvin, keskustelua syntyy. Aihe on vaikea ja hankala yksinkertaistettavaksi, ja vielä lyhyesti. Alkuperäisteksti oli hyvä.

Itse en piittaa, että tuoko hyvinvointia melonit tai omenat, kunhan kaikki pärjäävät, ne heikoimmatkin.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #30

No, on silläkin kyllä mulle väliä onko tapahtuva tuotanto yhteisölle hyödyllistä/vahingollista. Mun mielestä olisi aika miettiä vähän laajemmalla perspektiivillä kuin yks/julk, mikä on rakentavaa tuotantoa ja mikä ei. Jos kaikki myy täällä jotakin kiinalaisia leluja, niin eitästä mitään tuu. Tai syynää talkooväkeä raksalla.

Sitten vaan laitetaan lainsäädännöllä reunaehdot sille miten se hoitaa itseään ihmisten assosiaatioina, niin voilá.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #39

Totta puhut. Näistä nykytalouden asioistakin pitää kirjoittaa, kun ne tuntuu ihmisiä kiinnostavan. Tottahan se on, että tämä nykysysteemi on peruuttamattomasti rikki ja sen takia sitä pitää koko ajan purkalla ja paukkuliimalla koettaa pitää kasassa. En usko, että se keskipitkällä aikavälillä kuitenkaan onnistuu. Aika oikeasti jätti tästä systeemistä ja viimeistään 70-luvulla, jonka jälkeen kasvu on haettu finanssikapitalismin kuplakasvusta. Tie, joka on kuljettu loppuun, kun kaikki on nyt umpiveloissa.

Tässähän me ollaan:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #39

Ymmärrän, siksi puhuinkin hyvinvoinnista en pahoinvoinnista.

Janne Suuronen

Mainio ja hyvin asioita havainnollistava esimerkkilukumallisi oli suljetusta yhteiskunnasta. Mutta teet virheet peilatessasi sitä suoraan kansainväliseen maailmaan, erityisesti viennistä riippuvaiseen Suomeen.

Toinen virhe mallissasi ja ehkä poliittisen ajattelusi pohjatiedoissa on se, että yhteiskunnan (palveluiden) suhde yksityiseen sektoriin on jatkuvasti ollut kasvussa. Hieman konkretisoiden, jos ennen yksityinen sektorin tuotti 100 yksikköä ja mistä julkiselle puolelle käytettiin esimerkkisi 50 yksikköä, niin nyt yksityinen sektori tuottaa 200 yksikköä, mutta mistä lohkaistaankin julkiselle sektorille 130 yksikköä. Pitkän ajan trendin toisesta maailmansodasta lähtien on ollut sama sekä rahalla, että työntekijämäärillä mitattuna.

Kolmas virhe ajattelussasi liittyy sitoutuminen ideologiseen ajatteluun ja näet "oikeistolaiset" mörköinä; Palveluiden tuottaja, maksaja ja nauttija voivat olla eri taho. Vaikkapa perusterveydenhoitopalvelut voitaisiin (tietyin edellytyksin) tuottaa yksityisin voimin, vaikka maksaja olisi julkinen sektori. Toisaalta vaikkapa Passien suhteen edun saajat (passin tarvitsijat) maksavat yksityiselle sektorille (R-kioskit) julkiseen sektoriin kuuluvasta palvelusta. Suomi tarvitsee enemmänkin ennakkoluulottomuutta, kuin vanhakaltaista aatteellista ideologisiin ennakkoluuloihin sitoutumista.

Susanna Kaukinen

Ensimmäinen väitteesi ei pidä paikkaansa. Sille ei ole mitään estettä, että me palaamme omaan rahaan ja toimimme tarvittaessa juuri niinkuin kuvasin. Jos haluat väittää toista, perustelu se kunnolla, pelkkä heitto ei riitä.

Toinenkaan väitteesi ei ole totta:

"Tämän tiedon valossa, voidaan todeta että Suomen ja sen julkisen sektorin ongelma ei ole paisuneet menot. Pikemminkin ongelma on riittämätön verotus kattamaan julkiset palvelut sillä tasolla, jota kansalaiset pohjoismaiselta hyvinvointivaltiolta odottavat."

<= http://sorsafoundation.fi/2013/05/14/julkisen-sekt...

Kolmas väitteesi on thatcherilais-reaganilainen wanhan koulun julkisen sektorin alasajo, jota on harrastettu mm. Britanniassa sillä seurauksella, että siellä on mm. maailman kallein rautatie sen yksityistämisen seurauksena.

Sen sanoo järkikin, että luonnollista monopolia ei pidä yksityistää, koska se johtaa väistämättä hintojen nousemiseen ja tästä syystä julkisen sektorin tulee omistaa nämä monopolisektorit, ettei yksityinen sektori pääse iskemään kansalaisten suonta näillä aloilla.

Tämä ei ole ideologinen kanta, vaan järjenkäyttöä. Yksityinen sektori luonnollisessa monopolissa on kaikkein huonoin vaihtoehto, toiseksi huonoin on julkinen sektori. Luonnollisen monopolisektorin tapauksessa yhtään hyvää vaihtoehtoa kapitalistisesti ajatellen ei ole, eikä voikaan olla.

Suomessa menetetään n. miljardi vuodessa sen vuoksi, että valtionyhtiöitä on myyty niin isolla kädellä.

Suosittelen vielä huomaamaan, että yksityiset terveydenhuollon palvelut, kuten Mehiläinen, eivät ole edes kiinnostuneita maksamaan veroja yhteiskunnalle. Pidän älyttömänä tällaisten toimijoiden palkitsemista päästämällä ne riekkumaan luonnollisen monopolin alueelle.

Se johtaa suuriin kustannuksiin yhteiskunnalle, jotka sinä sitten maksat veroina. Oikeistolaisten talouspoliittinen ajattelu on täysin ideologista: yksityinen hyvä, julkinen paha. Tästä käsin sitten kuvitellaan, että luonnollisen monopolin ongelma voida sivuuttaa sillä, että todetaan vain yksityisen olevan hyvä, mitä se ei missään tapauksessa luonnollisen monopolin sektorilla ole vaan päinvastoin: se on kaikkein huonoin vaihtoehto.

Janne Suuronen

Siitä olemme täysin samaa mieltä, ettei luonnollista monopolia pidä yksityistää. Siksipä kirjoitinkin sulkuihin "tietyin edellytyksin".

Muutoin en viitsi alkaa jankkaamaan vasemmistolaisen Sorsa-säätiön lukuja vastaan. Vaatisi aikaa ja paneutumista kaivaa esiin laskentatavat, joilla lukijoita voidaan johtaa harhvaan.

Vastaavassa EVAn raportissa vaikkapa kerrotaan Julkisten menojen paisuttamisesta 1980-luvun 40%:sta (suhteessa BKT:hen) 2010-luvun 60%:iin.
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tieto...

EVAn raportin julkisen sektorin työntekijämäärän raju kasvu on siitä Sorsa-säätiön propagandistisiin väittämiin uskottavampi, että kyllä kaikki tiedämme vaikkapa 1950- tai 1960-lukuihin verrattuna luokkakokomäärien pienentyneen, julkisen päivähoitosektorin luodun ja vaikkapa sairaanhoitajien määrien lisääntyneen. EVAn raportti myös kertoo yksityisen sektorin työpaikkojen määrän vähentyneen eli yhdelle tehdastyöläiselle on tulee entistä suurempi kuorma kannettavaksi.

Omasta valuutasta en oikein osaa sanoa juuta tai jaata. Jos vähän mietitään, niin kansantajuisesta esimerkistäsi ainakin puuttuvat ulkomaiset investoinnit Suomeen (tai Suomalaisten ulkomaille) ja mihin valuuttojen arvojen vaihtelu kyllä vaikuttaa.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #36

Vastaavasti voisin sanoa, että en viitsi paneutua kapitalistien eturyhmän, EVA:n, tarinoihin. Propagandaahan ne on.

Taloustilanne on nyt heikko ja se voi olla pysyvästi heikko ja pidän mahdollisena, että seuraava kupla tai pari lopulta kaataa koko nykyisen finanssikapitalismin ja sen seurauksia on vaikea arvioida. Sen vuoksi tämä keskustelu toki on hieman spekulatiivista.

On puhtaasti arvokysymys, miten suuri julkisen sektorin tulee olla. Omalta osaltani maksan mieluusti enemmän veroja, jotta luokkakoot ovat pienempiä, koska se on erittäin merkittävä hyvinvointitekijä kouluissa ja tulevaisuutemme rakennuspalikoista ehkä keskeisin.

Jotenkin oikeistolta aina unohtuu tässä säästämisvimmassa, että julkisen puolen palveluista halutaan maksaa. Reilusti suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että me rakastamme niitä palveluita ja auliisti maksamme ne veroista.

Oikeisto edustaa vähemmistöä, joka ei halua maksaa siitä, että koko kansa saadaan pidettyä terveenä, hyvinvoivana ja koulutettuna, koska sille on tärkeämpää saada kokonaispotista enemmän rahaa itselleen.

Tottakai hyvinvointi maksaa. Mielummin rahat hyvinvointiin kuin purjeveneisiin ja shampanjaan.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #40

Susanna, määritelmäsi mukainen oikeisto on olemattoman kokoinen.

Ainakaan itse en eläissäni ole törmännyt yhteenkään suomalaiseen, jonka mielestä kansan ei pitäisi olla terve, hyvinvointi ja koulutettu.

Sen sijaan pönttöön asenteelliseen kateuteen ja kuvitelmaan, että "tuon tulot ovat minulta pois" olen kyllä törmännyt. Itseasiassa, siihen törmää päivittäin. Tässäkin puheenvuorossa. "Ne ökyt vaan juhlii ja rällää purjeveneissään" on negatiivisesta kateudesta kumpuavaa populismia pahimmillaan. Suomea nakertavaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #51

no kysehän on siitä ostatko purjeveneen vai maksatko mummosi sairaanhoidon. kaikki me kivoja ollaan, emme vaan halua tuhlata senttiäkään siihen kivuuteen.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander Vastaus kommenttiin #40

Huvittavia näkemyksiä sinä et usko EVA:an ja toinen ei usko sorsasäätiöön. Missä ovat neutraalit tutkimukset?

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #36

Siellä Sorsasäätiön paperissa itseasiassa sanotaan, että julkiselle sektorille ei voi määritellä rajaa ja rahaa tarttis saada. Nyt toivotaan parasta ja paniikkia ei ole, koska eläkeyhtiöiden positiivinen tulos on kasvattanut julkisyhteisöjen varallisuutta velkaantumista nopeammin.

Tiivistettynä johtopäätökset:
"Suomen tapauksessa kyseessä on tulojen pienentymisestä johtuva rahoitusvaje, ei julkisen sektorin ”hallitsematon paisuminen”. Populistinen puhe liian suuresta julkisesta sektorista ei osu maaliinsa, koska julkiselle sektorille ei ole olemassa optimaalista kokoa. On tärkeää huomata, että budjetin alijäämäisyydellä ja julkisen sektorin koolla ei tarvitse olla minkäänlaista yhteyttä keskenään."

"Kriisin pyörteissä olisikin tärkeää keskittää energia tuloja lisääviin eikä menoja leikkaaviin toimenpiteisiin. Julkisen sektorin suhteellisen osuuden lasku on tervetullutta, jos se tapahtuu aiempien vuosien tapaan rikastumalla, ei kurjistumalla. Suomella on varaa tehdä rakennemuutokset hallitusti. Harva tiedostaa, että julkisyhteisöjen varat kasvoivat työeläkerahastojen sijoitustoiminnan ansiosta viime vuonna velkaantumista nopeammin. Sama tahti on jatkunut myös kuluvana vuonna."

Ainiin ja Ruotsilla menee hyvin, joten hyvinvointivaltiossa ei ole mitään vikaa. Olisiko meilläkin pitänyt Nokia-miljardit imuroida maailmalle Ikean malliin, niin menisi paremmin?

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tossa ykstyistämisessä mennään joko tyhmyyden tai lajohttavuuden takia metsään. mietitään nyt vaikka rautatietä.

oikeistolaiset idiootit keksii varsin nopeasti, ne voidaan lahjoittaa kaverille. varma tuotto niin kauan kun rata toimii.

jos jotakin taloudesta ymmärtäisi, sen tekisi toisin:

rataverkko valtion

- huolto kilpailutettu pieninä, aseman kokoisina palasina (kuka vaan vois tehdä tarjouksen. ei monopolia vaan kilpailu)
- liikenne kilpailutettu pieninä palasina

lipunmyynti valtion
- voi tietty kilpailutta asema kerrallaan, yhteinen tietoverkko

miksi noin ei tehdä? no ei kukaan oikestolainen oikeasti halua mitään kilpailua, se haluaa ykstyisen monopolin ilman mitään laatuvaatimuksia.

elikkä kyse on yleensä ideologian ja tyhmyyden pyhästä liitosta josta syntyy helkatin kallis äpärälapsi.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #46

Kuten Auvo todettiin, niin kaikkea palvelun tuottamista ei tosiaan kannata suoraviivaisesti yksityistää eikä ainakaan samalla kaavalla. Minusta tuo esimerkkisi on hyvä ja vaihtoehtoinen ajatusmallisi erittäin kannatettava.

Mutta rautateiden yksityistämisen piirteistä ei tule tehdä suoraviivaisia kaikkiin aloihin päteviä johtopäätöksiä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kaikille maille oma keskuspankki ja oma valuutta, joka kelluu.

Susanna Kaukinen

Uskoakseni tähän palataan lopulta suuren kärsimyksen kautta joka tapauksessa, ellei EU ajaudu suoranaiseen laajamittaiseen stalinismiin, jossa eurooppalaisten kansalaisten oikeudet unohdetaan kokonaan ja lopullisesti. Epäilen, että eurooppalaisten sensibiliteettien vuoksi tämä tulnee johtamaan kapinaan, kuten aiemminkin on käynyt.

Susanna Kaukinen

Joo, eihän kukaan asiaa ymmärtävä voi tätä nykyistä järjestelmää kannattaa. Umpirikki ja olemassa ainoastaan raha- ja valtaeliitin epäoikeudenmukaisten etuoikeuksien säilyttämiseksi. Tavallaan monarkian reliikki.

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

toi on oikeestaan ainoa nopea konsti säädellä vaihtotasetta,
eu on varmaan heikoimmassa mahdollisessa kehitystilassa,
yhteinen raha ilman diktatuurista liittovaltiota, tämmönen välimalli ei voi toimia,
kasvukivut johtaa väistämättä liittovaltioon tai EU:n hajoamiseen.

nykyinen epävarmuus ja vatulointi viittaa hajoamiseen,
kuin myös se, että varmemmat ns. johtavat maat alkaneet lypsää siitä mistä vain irti saavat.

Susanna Kaukinen

Ei voi toimia, ei. Toivoakseni ei koskaan toimikaan, koska liittovaltio on, kuten sanot: diktatuuri. En halua elää sellaisen alaisuudessa, enkä usko että kovin moni muukaan, kun alkaa pikkuhiljaa selvitä mistä tässä on kyse itse kullekin.

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Pannaan verorosentti samantien riittäväksi outoa esimerkkiäsi käyttäen.

Tehdastyöläinen tuottaa 100 rahaa ja hoitoalan ihmiset maksaa 100 rahaa. Yhteiskunta tarjoaa hyvinvointipalvelut ja jäljelle jää 0 rahaa työväen käyttöön.

Tuotanto tehostuu?

Susanna Kaukinen

Eihän tuo toimi, millä rahalla ostetaan leipää ja sirkushuveja? Mistä maksetaan asuminen ja sähkö? Noin ei voi olla.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman
Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #31

Teoriassa jos valtio kattaisi tuosta mainitut tarpeet, mallihan olisi puhdas reaalisosialismi.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #32

Mielestäni joka tapauksessa on niin, että sentralistinen sosialismi (reaalisosialismi) on huono malli. Jos haluaa jotain tuonsuuntaista ajatella, niin mallin olisi paremminkin toimittava niin, että demokraattisesti päätetään mitä tuotetaan. Nykyinen tietotekniikka mahdollistaisi tämän suuremmitta ongelmitta, jos sellaista haluttaisiin. Tämä kuitenkin varsinaisen aiheen tuolla puolen.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #32

Niin, eli koko kansa olisi sossun luukulla ja valtio jakaa hyvinvointia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Minunkin mielestäni se on huono malli koska se ei kannusta mm. tuottavuuden kehittämiseen yksilötasolla,
veroprosentin nostoilla mennään aina hieman lähemmäs kyseistä mallia.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #34

Pohjoismaissa on laskettu veroja ainakin 5% sillä seurauksella, että valtio velkaantuu. Pidän hyvin huonona.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #35

Korrelaatio ei ole yhtäkuin syy-yhteys, perustelusi on ontto.

Vaihtotase on kääntynyt negatiiviseksi mm. siksi kun ihmisiä yllyttämällä on yllytetty elämään velaksi, se on ollut jopa bisnes koska palkat nousevat nopeammin kuin on korkokulut, vaan tyypillisesti ulkolainen luotottaja välistävetäjänä aiheuttaa osaltaa valuuttapakoa ja siten heikentää vaihtotasetta,
kuluerä ketaantuu joka portaassa, tuotteen hinnassa jopa 40% voi olla lainakorkoja.

Eikä vientiteollisuutta varsinaisesti suosittu ole, pikemminkin sitä on hätistetty pois ja meistä on väen vängällä tehty palvelualojen ammattilaisia ilman että juuri kukaan valmistaa itse kulutushyödykkeitä.

Siinä jo mielestäni riittävästi syitä velkaantumiseen.

Sanomani onkin, että tehkää käsilläkin jotain, herran tähden, tehkää edes jotain, delegoinnista eläviä paperinpyörittäjiä meillä on aivan liikaa.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Ihan hieno kirjoitus. Täytyykin laittaa Kaukinen tarkempaan seurantaan.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski
Susanna Kaukinen

Toisaalta en aina kirjoita taloudesta, että jos lukee vaan niitä tekstejä ni ehkis?

Susanna Kaukinen

Mun talouspoliittiset blogit varmaan kiinnostaa sinua. Otteeni on vahvasti vasemmistolainen, joten et ehkä jaa kaikkia mielipiteitäni, mutta toisaalta tulokulman etu on se, etten toistele samoja mantroja kuin oikeistolaisuuteen haksahtanut valtamedia.

Toisinkin kun voi ajatella ja monessa tapauksessa pitäisikin.

Jos haluat todellisen lukupommin, niin tuosta voit aloittaa, ei ole ihan kevyt pläjäys:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Jos saat sen luettua, olet valmis lukemaan pohjustuksen jälkeen tämänkin:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Tai sitten vaan luet jälkimmäisen, koska se on lyhyt ja helppo. :-)

Onhan tuolla ihan tolkuttomasti muutakin:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vaikkapa pidetty teksti:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Joo. Osasta varmasti pidät. Lue se osa! :-)

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Saattaa olla, että kirjoitat enemmän kuin Antti ehtii lukea.. Turbo.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #42

Joo, Karpolla on asiaa. Syytän edelleen sitä kuolleen tuottoisan kirjailijan daemonia, joka mua riivaa ja kirjoittaa mun käsillä nää tekstit.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Avasin blogin vasta nyt ja on niin paljon kommentteja, etten niitä kaikkia ryhdynnyt kahlaamaan läpi, mutta voin todeta, että on jo 30-luvulla oivallettu kansantaloudellinen lainalaisuus, jonka mukaan palveluiden hinnat markkinoilla tulevat suhteessa sitä kalliimmiksi mitä enemmän teollisen tuotannon tuottavuus paranee. Nykyään maksaa yksi kampaamokäynti tietokoneen hinnan, kun vielä 60-luvulla yhden tietokoneen hinnalla olisi saaanut vähintään miljoona kampaajakäyntiä.

Tästä seuraa itsepalvelutoimintojen lisääntyminen ja pidättäytyminen ammattityövoiman käytöstä viimeiseen asti erilaisissa toiminnoissa, jotka voidaan yrittää suorittaa itse.

Sen sijaan on huomautettava blogikirjoitukseen, että hoitopalvelujen ei suinkaan tarvitse olla verorahoista rahoitettuja palveluita, vaan nekin voivat perustua yksityiseen tarjontaan, jolloin hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Veronmaksaja voisi maksaa hiukan korkeampia hintoja sen nettotulolisäyksen ansiosta, joka tapahtuisi verosäästöjen kautta.

Rahanpainaminen eli setelirahoitus on pohjimmiltaan myös lainan ottoa ja sellaista voi käyttää vain akuutisti tekohengityksenä tietyissä tilanteissa. Euroaikana Suomi ei voi sellaista päätöstä tehdä lainkaan.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Sen sijaan on huomautettava blogikirjoitukseen, että hoitopalvelujen ei suinkaan tarvitse olla verorahoista rahoitettuja palveluita, vaan nekin voivat perustua yksityiseen tarjontaan, jolloin hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Veronmaksaja voisi maksaa hiukan korkeampia hintoja sen nettotulolisäyksen ansiosta, joka tapahtuisi verosäästöjen kautta. "

joo, tos on hyvä pointti, tosin ne ykstyiset maksaakin katteen vuoksi vähintäin 20% enemmän.

oletko muuten laskenut, jos sairaanhoito rahoitetaan veroilla.
100 ihmistä, yksi sairastuu vuoteen 100 000 e vaivaan. = 1000 e nuppi

ok, poistetaan tuo vero. paljon pitää jokaisen veronmaksajan säästää saadakseen vastaavat palvelut yktyiseltä?

no 100 000 + 20% = 120 000e
Helppoa. ja 99 saa kuoltuaan tuon säästetyn pesämunan taivaaseen.

aika harva vaan niitä veronalennuksia muistaa pistää säästöön. aikamoinen parkuna tulee kun itseoppinut poppamies amputoi pään ilman puudutusta.

tietty voihan sen maksaa yksityisen vakuutuksen kautta. jos saa vakuutuksen. kaikki ei saa millään hinnalla. sairaat. mut jos on terve?
100 asiakasta
100 000 kulut + 20%
1200 + vakuutusyhtiön kate 20% = 1440 e

bingo.

Toimituksen poiminnat