*

Sydämellinen separatisti Kuiskauksia vapaudesta

Köyhyys ja keppi ~ IQ -13

  • Köyhyys ja keppi ~ IQ -13
  • Köyhyys ja keppi ~ IQ -13

Taas on tutkittu, tällä kertaa sitä miten köyhyys vaikuttaa suorituskykyyn. Tulokseksi saatiin, että se vastaa 13 älykkyysosamääräpisteen (IQ) menettämistä. Tekeekö köyhyys siis tyhmäksi tai tyhmyys köyhäksi? Ei, siitä ei ole alkuunkaan kyse. Kyse on siitä, että köyhyys on stressin aihe ja se kuormittaa mieltä.

Ihmisen mieli ja keskittymiskyky on rajallinen resurssi, josta köyhyys siipaisee tukevan siivun. Artikkelin ja tutkimuksen mukaan köyhyyden aiheuttama stressi vie sen verran älyllistä kapasiteettia, että normaali-ihminen köyhyydessä eläessään suoriutuu kroonikkoalkoholistin tasolla.

Omasta elämästäni olen oppinut, että stressitason noustessa elämäntavat lentää vessankuppiin ja paljon asioita jää hoitamatta. Köyhyydessä on siis pohjimmiltaan kyse stressitason nostamisesta, henkisestä kuormittumisesta.

Hyvä on, mutta mitä me opimme tästä? Me opimme, että tärkeintä on vähentää köyhyydessä elävän stressiä. Miten tämä onnistuu parhaiten? Onko keppi, jota Kokoomuksen propagandaosasto kutsuu kannustamiseksi lääke kuormittumiseen vai löytyykö porkkanasta vara parempi?

Pelottelu tukien leikkaamisella, jos ei tee sitä tai tätä tai tuota tarkoittaa vain yhtä asiaa: se luo uhkakuvan, joka lisää stressiä. Stressin lisääminen huonontaa suorituskykyä entisestään ja luo noidankehän, jossa jo valmiiksi kuormitetut kuormittuu lisää ja tie pohjalle aukeaa.

Oikeiston kannustamistoimenpiteet ovat todellisuudessa luokkasodan välineitä. Niillä varmistetaan, että köyhä pysyy ruodussaan ja herrat porskuttaa. Oikeiston puhe tasa-arvoisista mahdollisuuksista näyttäytyy kaikessa groteskiudessaan, kun nähdään, että oikeiston mielestä tasa-arvoa on se, että toiset lähtevät sadan metrin juoksuun 13 metriä muitten takaa.

Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan kepillä halutaan lyödä lisää metrejä köyhän juostavaksi. Miten me muuten kasvattaisimmekaan luokkayhteiskunnan raja-aitoja kuin kepillä, kun pääomaveron progressiivisuuskin on jo poistettu herran vuonna 1993?

Porkkanalla poistetaan lisämetrejä, joita köyhyydessä elävän pitää juosta. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien näkökulmasta katsoen tämä on ainoa oikea suunta. Ihmisten lyöminen kapitalistien kepeillä on lopetettava ja mentävä heidän rinnalleen kirittämään kavereita. Vain näin suoritus paranee.

[1][2][3]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Itseasiassa tämä on hyvä indikaattori siitä, että älyllinen suorituskyky vaihtelee ylipäätään. Mutta jos ÄO on 160 ja se tippuu 147 stressin seurauksena, kyse ei ole niin suuresta asiasta kuin jos se on 93 ja tippuu 80.

Mutta tuota tutkimus ei kata.

Susanna Kaukinen

No siis tämän takia mä pidän sitä tärkeentä duunissa koetetaan pitää stressitasot alhaalla. Menee muuten hölmöilyks homma.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä taas taidan tarvita stressiä. Välillä tuntuu siltä, että pää ei toimi kirkkaasti vasta kun kuilun reunalla. Mutta minun suurin haaste on keskittymisen kanssa. Mieli ei tahdo pysyä paikallaan, vaan menee assosiaatiosta toiseen.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #3

Kyllähän se fokusoi tekemistä, mutta se on aika vaarallinen aine ja kohtuukäyttö on taiteenlaji ja tarvitsee välillä hieman kaitsemista esim. työsuojeluvaltuutetun toimesta.

Tuomas Taivasaho Vastaus kommenttiin #3

Kun on porkkanoita taskut täynnä, stressihoito onkin paras lääke ja melkeinpä suoriutumisen edellytys. Ei suoritus siitä huolimatta ole 100%.

Susanna Kinnunen

"jos ÄO on 160 ja se tippuu 147 stressin seurauksena, kyse ei ole niin suuresta asiasta kuin jos se on 93 ja tippuu 80"

Qui? Tarkoitatko että 147 (keskihajonnalla mikä??) on ihan hyvä? Onhan se. Mutta 80 on myös ihan "lähellä" tavanomaista suoritusta.

Kyse on jakaumasta ja persentiileistä, joten väitteet älykkyyden numeerisesta määrästä ("suuruudesta") ovat - no - mielenkiintoisia, mutta ehkä hiukan heikosti perusteltuja.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä en noista hajonnoista tiedä. Pointtina vain se, että 13 pojoa esmes 200:sta on vähemmän kuin 13 pojoa 100:sta. Että jos se olisi jotenkin absoluuttisesti mitattava asia, kuten vaikkapa ihmisen paino, 100 kiloa painava henkilön rasvaprosentti tippuu 13 kilolla enemmän kuin 200 kiloisen.

Mutta sitä tutkimus ei kerro. Että esimerkiksi, jos ÄO on 12, tuskin se saa arvoa -1.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #28

Teoriassa -1 on yhtä yleinen kuin 201. Eli hyvin harvinainen.

Käytännössä tämä on epärelevanttia. Älyllä ei ole oikeaa mittayksikköä.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #36

Älykkyyden mittaaminen pisteinä keskihajonnalla 15 ja keskiarvolla 100 tarkoittaa, että "älykkyysosamäärä" 145 on kolme kokonaista keskihajontaa keskiarvon yläpuolella. Jos OLETETAAN että älykkyys on normaalisti jakautunut numeerinen arvo, tällöin 3sigman raja edustaa suoritusta, jonka ylittää pari tuhannesta.

Jos tulos "-13 pistettä" pitääkin jotensakin paikkansa, sitä on vaikea verifioida ääripäissä, eikä älykkyyden numeerisuuskaan ole kovin kirkossa kuulutettua. Testit kyllä tuottavat numeroita, mutta mitä ne esittävät? Ensisijaisesti ne järjestävät ihmisiä hiukan mielivaltaisesti testikysymysten avulla, toissijaisesti antavat numeerisen labelin, mutta mittaavatko ne oikeasti älykkyyttä?

Mielestäni tämä koe osoittaa lähinnä, että ihmiset voivat kärsiä stressistä ja että äo-testi mittaa suoriutumista annetussa testissä annetuissa olosuhteissa. Ei älykkyys-nimistä pysyväksi oletettua ominaisuutta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #40

Oon samaa mieltä siitä että tää testi ei puhu älykkyydestä vaan stressistä. Ja lisäks noi IQ-pistehommat on ihan täyttä rapaa. Silti tää tutkimus musta kuvaa sitä, että köyhyys lisää stressiä ja se tilanne ei kepeillä mee ku huonommaks.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #36
Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tyhmyyttään se sitten Alexis Stenvallkin vissiin seittemää veljestään, nummisutareita sun muuta kirjoitteli?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Suomeksi: täytyy olla aika köyhä uskoakseen tuollaisia hutkimuksia.

Susanna Kaukinen

Mä oon ohjelmistokonsultti. Päättele siitä kuinka köyhä tai tyhmä olen.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #8

Osaat arvioida ja vertailla ohjelmistoja. Minä olen tiedemies ja kognitiotutkija, ja olen opettanut yliopistossa tiedettä ja kriittisyyttä 30 vuotta. Osaan arvioida tieteellistä ja muuta tuietoa, sen luotettavuutta ja levitystä.

Köyhyyttä on monta sorttuia, ja rikkautta.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #11

Ite alotti. Mulla ei oo sydämettömille ihmisille kauheasti sydäntä.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #13

En kommentoinutkaan sulle tuota =)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #11

Aleksis Kiveä en sanoisi tylyksi. Hän kirjoittaa mm. siitä, että on hyvä olla tyhmyydelle vihainen kuin rakkikoira.

Jos hän eläisi tänään, on täysin mahdotonta että hän uskoisi matskuun, joka leimaa köyhät tyhmiksi. Tätä matskuahan köyhistä ja työttömistä jauhaa propagandamylly tauotta. Sivistysvaltiossa sanottaisiin sellaista köyhiin ja työttömiin suhtautumista rasismiksi, ja sen tehtailijoita ja levittäjiä kohdeltaisiin sen mukaisesti.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #35

Tästä ollaan samaa mieltä.

Vesa Järvinen

Mielenkiintoinen artikkeli...mutta sitä ei kyllä voi käyttää kritiikkinä hallituksen "keppi-ajatuksia" vastaan.

Artikkelissa mainittu köyhyyden aiheuttama stressi ei kuitenkaan ole stressiä siten kun se yleisesti ymmärretään. Kyse on ehkä aivojen tekemästä automaattisesta priorisoinnista. Jos ensin annetaan jokin rahaan liittyvä ongelma, sen jälkeen kysytään jotain tyhjänpäiväistä palikkatestikysymystä, aivot valitsee raha-ongelman tärkeämmäksi ja alkaa pohtia sitä "taustalla" ja palikkatestin pohdinta häiriytyy.

Eli ÄO laskee lyhytaikaisesti kun köyhä ajattelee laskupinoaan eli mikä tahansa keino, jolla saadaan köyhä ajattelemaan muuta on hänelle vain hyväksi - ehkä jopa joku helppo työ, säännöllinen elämäntapa, herääminen samoihin aikoihin, ei jäädä sinne sänkyyn loikoilemaan - pikemmin alentaa stressiä kuin lisää.

"Pelottelu tukien leikkaamisella, jos ei tee sitä tai tätä tai tuota tarkoittaa vain yhtä asiaa: se luo uhkakuvan"

Koska työstä on tullut uhkakuva?

"Oikeiston kannustamistoimenpiteet ovat todellisuudessa luokkasodan välineitä. Niillä varmistetaan, että köyhä pysyy ruodussaan ja herrat porskuttaa."

Ei, kannustustoimenpiteiden tarkoitus on estää työttömien syrjäytyminen. Musta ajatuksena ok, jos rajataan vain nuoriin, jotka eivät ole päässeet vielä työelämään.

Susanna Kaukinen

Sen sijaan että "kannustetaan", voitaisiin ihan oikeasti auttaa. Sillä tavalla ihminen pääsee mukaan. Pakkokeinoja pidän pääsääntöisesti huonoina. Itseasiassa olen sitä mieltä, että perustulo on paljon järkevämmän mallinen systeemi kuin nykyinen kyttäys- ja jahtaussysteemi, joka on sitäpaitsi syntynyt vahingossa.

Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön ja siihen liittyvät kontrollimekanismit ovat sopimattomia pitkäaikaiseen työttömyyteen liittyen. Töihin pääsemistä auttaa paljon se, että työpaikkoja on. Nyt niitä on nihkeänlaisesti.

Vesa Järvinen

Perustulo saattaa olla tulevaisuuden malli, mutta siihen siirtyminen nyt veisi meidät todennäköisesti ojasta allikkoon.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #15

Sitä kohti pitää liu'uttaa, kun ihmiset eivät tunnu käsittävän miksi se toimii. Niin monta vuosisataa on Lutherin oppia hoettu, että "ken ei työtä tee, sen ei pidä leipääkään syömän". Tämä kontrollin muoto on tällä hetkellä meille haitaksi.

Ja siis musta rakenneuudistuksessa oli helpotuksia osa-aikatyön tekemiseen työttömille. Se on oikea suunta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

hahaa. vai kannustetaan estääkseen syrjäytymisen. kuule siihen on aika helppoja keinoja. esim tarjotaan työpaikka 6000 e kk palkalla. se estää syrjäytymisen. ei suinkaan 9 e päiväkorvauksella tehty työharjoittelu tai toimeentulo tuen alennus.

eli jos hevoseen noudatetaan samaa kannustusmedotia kuin työttmiin se tarkoittaa että niitä ruoskitaan kunnes jaksavat vetää isomman kuorman kuin rekka. ja jatketaan kilpailua junan kanssa.

Susanna Kaukinen

Jep. Vois hieman pohtia nimenomaan näitä kasvastuspsykologian oppeja näissä asioissa eikä mutulla höpötellä.

Vesa Järvinen

Ajattelette liian mustavalkoisesti (tai punavalkoisesti). Nuorten työllistämisessä saadaan (teoriassa) montakin hyötyä:
-Totutetaan nuori työn maailmaan, heräämiseen säännöllisesti ym., jolloin oikeisiin töihin siirtyminen (vaikka sillä 6000 e/kk palkalla) on saumattomampaa (vuorokausirytmi kohdillaan)
-Aktivoidaan nuoria, saadaan ne pois sohvan pohjilta, irti ajatusuristaan ja lamautumisesta.
-Nuori tutustuu uusiin ihmisiin, muihin kaltaisiinsa, joiden kanssa keskustella.

Jos edut kerrottaisiin nuorelle selkeästi, useimmat nuoret todennäköisesti suostuisi tähän pakottamattakin.

Kustannusmielessä tässä todennäköisesti jäätäisiin silti miinukselle.

Ja onhan se kuitenkin niin, että jos joku päättää vain lorvailla elämänsä, jonkun toisen on tehtävä töitä tämänkin edestä, onko SE sitten reilua?

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #30

No jos duunia ei ole, niin sitä ei ole, se on aivan ensimmäinen asia. Työtä voi tyhjästä luoda (kun kapitaali ei sitä luo) vain yhteiskunta. Sen sijaan harrastamme näitä 9€/pv työllistämisiä, joihin voi suhtautua vähintäänkin kahdella tavalla. Onhan se sosiaalistamista ja rytmittämistä, kaikkea mistä sinä puhut. On se myös silti aikamoista työvoiman riistoa, kun työstä maksetaan 1€/tunti.

Tykkäisin enemmän, että nuoria koetettaisiin aktivoida kiinnostumaan yleishyödyllisistä yhdistyksistä, jos palkkatyötä ei voi olla saatavilla.

Jos joku lorvailee niillä tuilla mitä Suomessa saa, ei elämä ole kovin hääviä. Ihmettelen sitä, että tätä ryhmää aina kadehditaan. Sinullakin on mahdollisuus liittyä tähän "etuoikeutettujen etujoukkoon" ~ mikset liity, jos se on niin ihanaa?

Vesa Järvinen Vastaus kommenttiin #31

En tiedä tuon kokoomuksen mallin yksityiskohtia, minkälaisesta työstä on kyse, itse ajattelin juuri esim. yhdistystoimintaan osallistumista.

"Jos joku lorvailee niillä tuilla mitä Suomessa saa, ei elämä ole kovin hääviä."

En kadehdi tuilla lorvailijoita, mutta tosiasiat tosiasioina.

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #31

"Työtä voi tyhjästä luoda (kun kapitaali ei sitä luo) vain yhteiskunta."

Tämä on aika paksua.

Työtä ei luoda tyhjästä. Tyhjästä voi saada ehkä tulonsiirtoja, mutta ei työtä.

Työpaikkoja voi luoda kuka vain. Suomen ongelma on juuri se, ettei uskota yrittämiseen ja sen tekeminen onkin tehty aika luotaantyöntäväksi.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

Eräs kekseliäs tapa on teettää ihmisillä töitä niin paljon että ihmiset eivät jaksa ajatella. Olen itse huomannut raskaantyön raatajana, että on todella raskasta työpäivän päälle lukea koulukirjaa. Tämä ihmisten töistä vähentämiskamppanja ja toisien työmäärän lisääminen on myös oiva keino laskea kapasiteettia.

Susanna Kaukinen

Olet asian ytimessä, taitaa sunkin Matrix hieman jo rakoilla. Työ on nimenomaan keino pitää kansa kurissa ja ruodussa. Ja siis me eletään muutenkin laitosyhteiskunnassa. Raivostutti, kun luin että tulee #pakkoeskari. Päiväkodista korporaation kautta vanhainkotiin. Se on tämän yhteiskunnan DDR-tyyppinen hallintamekanismi.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

Mulla alko yliopiston sosiologian seurauksena suoraan sanottuna sylettää tuo eliitti, mutta olin jo sitä ennen lueskellut lähinnä viihde mielessä joku 14v sitte salaliittoteorioita. Yhtäkkiä alko valjeta et eihän se nyt niin foliohattua ollutkaan, kun kouluun (yliopistoon) menin.

Matrix oli muuten meikäläisen lemppari elokuva sillon kun se tuli! Hieno filosofis-scifinen pläjäys.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #19

Jep. Sosiologiaa pitäis opettaa peruskoulussa. Eikö olekin "jännää" ettei niin tehdä?

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen Vastaus kommenttiin #23

Kapitalismi kritiikki ja globalisaatio kritiikki, sekä globaalien instituutioiden kritiikki on myrkkyä eliitille. Se on tosi "jännää" tai jopa selvää sille, joka syyn ymmärtää :)

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #27

Nii, että ei näin, ettei tuu eliitille paha mieli?

=> https://www.youtube.com/watch?v=ybuL7JdImE0

Mitäpä siitä planeetan elinkelpoisuudesta pitemmällä aikavälillä...

Vesa Järvinen

"Työ on nimenomaan keino pitää kansa kurissa ja ruodussa."

No huh, mikä asenne. Taidat tehdä liikaa töitä? Itse taas jo hetken työttömänä olleena, olen alkanut arvostaa työtä eri tavalla. Ihan oikeasti haluaisin mennä töihin, kuvittelepa. (En tietysti mihin tahansa hommiin.)

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #20

Oon mä itekkin työttömänäkin käynyt. Olen vaan sitä mieltä, että elämässä on muitakin sisältöjä kuin työ ja...

Itseasiassa lue tämä:

=> http://susannakaukinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Puhutaan sitten lisää jos on vielä halua haastella. :-)

Susanna Kinnunen

Tutkimus oli jännä, johtopäätöksistä voisi keskustella. Kiitos linkistä kaimalle.

Susanna Kaukinen

Ja keskustellaankin. Ole hyvä, helppohan sitä on ilmaista jakaa. Siitä tieto on ihmeellistä, että kun sen antaa toiselle itse ei menetä mitään, mutta toinen rikastuu.

ulf fallenius

Köyhyys vioi myös luoda julmettun yrittämisen vimman mikään johtaa menestykseen vailla vertaa ja kaikki menestystarinat kautta maailman sivu on nimeenomaan alkannut köyhyydestä.Rikas on melkein aina laiska varsinkin jos on syntynyt rikkaaksi.Niin Tämä Kaukisen arvio minun mielestä täysin pielessä.Syy miksi Suopmikin on jähemettynyt täysin paikkalleen on kaikken yltäkylläisyys ja menestymisen nälkä kadonnut pahasti tällä hetkellä.

Käyttäjän viitala kuva
Elina Viitala

Kyllä sanoisin että tuossa tutkimustuloksessa on järkeä. Tosin olisi paikallaan erottaa toisistaan ns. positiivinen ja negatiivinen stressi, joista ensimmäinen parantaa suorituskykyä tuottaa sen tekemisen draivin.

Mutta työttömyyden aiheuttama negatiivinen stressi maustettuna itsetunnon alenemisella, ei ole hyvä hyvä yhdistelmä suorituskyvylle. Siksi mm. massairtisanomisien seurauksena tietty osa työnsä menettäneistä jää pysyvästi ilman töitä.

Lisään vielä, että ihmisiä on monenlaisia, osa selviytyy toisia paremmin erilaisista vastoinkäymisistä. Siksi tuo tulos ei varmastikaan päde aivan kaikkiin.

Toimituksen poiminnat